Köyhänmiehen kylppäriremppaa

Kaupallinen yhteistyö/ Sortter 

.............

Kuten moni teistä ehkä muistaakin, niin olen haaveillut kylppäri- ja saunaremontista pienen ikuisuuden! Ja vaikka kylpyhuoneemme onkin ihan kelvollinen, niin se ei todellakaan ole tällä hetkellä omien mieltymystemme mukainen. Viimeksi pesuhuonetta on remontoitu kultaisella 90-luvulla, eikä tuon aikakauden turkoosit laatat, saati boordikuviot juuri mieltä ylennä. Lisäksi kylppäri kaipaisi aimoannoksen toimivuutta, sillä yhdistetty kodinhoito- ja kylpytila eivät sitä tällä hetkellä tarjoa. 

Olen tyytynyt lähinnä sisustamaan tympeää tilaa niin viihtyisäksi, kuin se näissä puitteissa on mahdollista. Pehmoiset pyyhkeet, kauniit pesuainepurkit, korit ja suurehko matto luovat tunnelmaa. Lisäksi olen tehnyt pienimuotoista, raikastavaa köyhänmiehen remonttia, kuten maalannut kellastuneen mäntykaton ja tunkkaisen saunan oven valkoiseksi.

Osan kylpyhuoneen seinistä olen myös uudistanut laattamaalin avulla, mutta homma on jäänyt puolitiehen, koska tarvitsisimme kipeästi myös uudet kylpyhuoneen kalusteet, valaisimet, peilit ym. härpäkkeet ja kaikki nämä tietenkin maksavat! Siihen kun vielä lisää putki- ja sähkömiehen käynnit, niin ei se mitään halpaa lystiä ole ;). Puhumattakaan, että uudistaisi ihan kaiken laatoista lähtien.

Haavekuvaksi unelmieni kylpyhuoneesta liitin tähän alapuolelle Pinterestistä löytämäni kuvan, jonka tunnelma on lähimpänä toiveitani. Haluaisin tietenkin vaalia neutraalia ja valoisaa värimaailmaa.

 Valkoiset seinälaatat olisivat mielestäni ajattomat ja harmahtava lattialaatta toimisi siinä vierellä. Oikein perinteiset valinnat siis, ( ei mitään liian rohkeaa ;) mutta jotakin puunsävyä ja rustiikkisuutta voisi tuoda niiden rinnalle pehmentämään kokonaisuutta.

Kuva:Pinterest

Saunaosaston uudistaisin samalla mieluusti lattiasta kattoon! Kaikki tämä vaatisi tietenkin rahoitusta ja itse kilpailuttaisin remonttilainan, jotta saisin sen parhain mahdollisin ehdoin. Onneksi on olemassa palveluita, kuten Sortter, joka vertailee lainat puolestasi. 

Lainoja kun on alla useampia, niin saa todella tarkkaan punnita, minkälaisiin menoeriin rahkeet riittää. Tässä vaiheessa elämää rahan menoa todellakin riittää! Ja mitä isommiksi lapset kasvavat, niin sitäkin enemmän. Toisaalta tässä vaiheessa myös juuri tuo kylpyhuoneen toimivuuskin olisi niin tärkeää, kun pyykkikorit täyttyvät alvariinsa ja suihkuttelijoita talossa piisaa.

Tässä alla vielä yksi saunahaavekuva, joka miellyttää kovasti silmääni. Ihan tarkkaan en vielä tiedä millaisen saunan haluaisin, mutta vaaleat lauteet viehättävät. Samoin nuo lasiset seinät, jotka avartaisivat tilaa. Voi miten tuolla kelpaisikin rentoutua :)

Kuva: Pinterest

 Olemme kuitenkin pähkäilleet, että sen suuremman kylpyhuoneremontin aika olisi hieman myöhemmin, jahka edellisetkin remonttilainat olisi maksettu. Sitä odotellessa olen kuitenkin päättänyt jatkaa köyhänmiehen remppaani, joten sen tiimoilta palataan varmasti asiaan blogissa myöhemmin.

Mitäs isoja remontteja teillä on tehty viimeksi?

Loppukesän remppaterveisin:

Iida Emilia

Puunkasvatusterapiaa virus-sodan keskellä

Pilvinen kevät-tiistai.
Vapaapäivä tavanomaisine kotiaskareineen. Pyykkihuoltoa, ruuanlaittoa, kotoilua, kevätkylvöjä, raikasta kevät-tuulta ja lintujen laulua. Voisi melkein hetken luulla, ettei maailmassa mikään ole muuttunut, vaikka oikeasti koko arki on heittänyt hetkessä häränpyllyä. 

Kukapa olisi arvannut, että keväämme alkaa poikkeustilanteessa, jollaista ei olla nähty sitten sotien.
Tällä kertaa sitä sotaa vain käydään näkymätöntä tuholaista vastaan, eikä sen taltuttamiseen löydy  aseita! Päivä kerrallaan, aste asteelta voimme vain seurata sen hiljaisia tuhoja.

Mieltä painaa huoli ja hämmennys.
Huoli läheisistä, vanhuksista, työpaikoista, terveydestä, tulevasta. Voimme vain odottaa, 
tukea, luottaa, rakastaa ja tehdä parhaamme. 

Kun nämä koko maailman kokoiset murheet tuntuvat välillä liian raskailta kantaa, on vain keskityttävä pieniin asioihin, jotka tuottavat iloa. Itselläni esimerkiksi luonto, kevät ja kukat auttavat :)

Ilokseni sain yhteydenoton suomalaiselta pienyritykseltä Lil Plotilta, joka tarjoaa meille tavallisille tallaajille puunkasvatuspaketteja, eli mahdollisuuden kasvattaa oma sisäpuu siemenistä lähtien. Enpä ollut aiemmin tällaisesta kuullutkaan ja halusin ilman muuta kokeilla, sillä mikäpä sen parempaa terapiaa, kuin seurailla kevään aikana pienten taimien kasvua!

Lil Plot tarkoittaa suomeksi "pientä plänttiä" ja parasta tässä onkin juuri se, että sinun ei tarvitse omistaa pihaa ollenkaan, vaan voit kasvattaa omaa puutasi pienellä pläntillä sisätiloissa ikkunalaudallasi. 

Lil Plotilta saat kaiken tarvitsemasi kasvatusprojektia aloittaessasi, eli kierrätettävän kasvatusalustan, mullan, siemenet sekä kasvatusohjeet. Lisäät vain säännöllisesti vettä, varmistat että taimet saavat riittävästi päivänvaloa ja runsaasti rakkautta. Siinä kaikki :)

Itse kokeilen nyt eukalyptus- ja oliivipuun kasvatusta, joten pääsette tekin tätä projektia kevään aikana seurailemaan. Ja mikäli innostutte itse puuterapiasta, niin saan tarjota teille lukijoilleni viiden euron arvoisen alesetelin Lil Plotin puunkasvatuspaketteihin koodilla "pienipilvenhattara5".
Voimassa seuraavan 3.n kk:n ajan.

Toiveissa olisi, että kevään myötä puiden kasvaessa ja niiden juurien hiljaa vahvistuessa, myös tämä koronatilanne helpottaisi vähitellen ja me kaikki vahvistuisimme sen mukana! 

Jospa nyt on aika hidastaa, keskittyä tärkeimpään ja sen jälkeen toipua ja versoa entistä ehonpana.

Täällä jatkuu kotipäivä kera koululaisten, joista lukiolainen aloitti etäopiskelunsa jo maanantaina ja seiskaluokkalainen siirtyy kotiopetukseen huomenna. ( Tosin tänään hän jäi jo kotiin karhentelevan kurkun takia ). Itselläni näyttäisi työt supistuvan pariin päivään viikossa, sillä asiakaskato on jo havaittavissa. Vaikka kotona on hyvä olla, niin toki moni asia askarruttaa mieltä.

Voimia toivotan teille jokaiselle!

Iida Emilia

( Puunkasvatuspaketit saatu )

Piparkakkukylä purkissa

Ihanaa joulukuuta!

Kuinka upeaa, että marras-joulukuun taitteeseen saatiin tänne eteläänkin pakkanen sekä kunnon lumipeite. Aurinko on loistanut kauniisti, välkehtien lumisten puiden oksien lomasta kuin satumaailmassa konsanaan. Aivan täydellinen aloitus joulun odotukselle!

Vapaan viikonlopun täytti jouluiset tohinat, kun lauantaina tapasin ystäviäni kaupungilla ja kävimme Wetterhoffin korttelijoulutapahtumassa idyllisessä vanhassa wetterhoffin talossa ja kahvittelimme siellä pitkään kuulumisia vaihdellen. Joululahjaostoksia tuli myös jonkun verran tehtyä, eli hommat etenee pikkuhiljaa :)

Lauantai-iltaa vietin tyttärieni ja äitini kanssa, kun isäntä oli miesten kesken mökkeilemässä. Katselimme romanttista hömppä-joululeffaa herkkujen kera ja leivoimme pipareita. Itse päätin rakentaa piparkakkukylän, joka tuntui helpommalta toteuttaa kuin perinteinen piparkakkutalo, jossa palaa sormien lisäksi myös hermot ;D

Olin nähnyt tällaisen piparikylän pikkupurkkiin tehtynä, mutta itse päätin suuruudenhulluna kaivaa esiin suurimman lasipurkin jonka löysin ja lopputuloksesta tuli ihan hauskan näköinen :)

Leivoin piparitaikinasta erillaisia ja erikorkuisia talon päätyseiniä. ( Mansardikattoa ei tämä arkkitehti tosin hallinnut ). Koristelin jäähtyneet keksit kaupan valmiilla sokerikuorrutteella ja kultahelmillä, vaikka itsetehdyllä pikeerillä saa mielestäni ohuempaa ja siistimpää jälkeä, mutta kun nopeasti piti hätähousun saada valmista aikaan niin eihän siinä malttanut ;)

Sitten vain sokeria lasipurkin pohjalle ja kylä pystyyn!

( Tuo yksi keskimmäinen pipari näyttää ihan rintavalta Justiinalta kädet puuskassa ) :D

Instagramin puolella piparkakkukylää jo esittelinkin ja siellä joku hoksasi, että tällainen voisi olla myös kiva lahjaidea kerho- tai päiväkodin tädeille :) Pieniä talopipareita voisi kääriä esim. sellofaaniin ja laittaa mukaan ohjeen kylän rakentamista varten.

Näissä joulun valmisteluissa mieli lepää ja sydän kehrää!

Ihanaa kun joululaulut soivat taustalla ja kynttilät tuikkivat. Niin kotoisaa ja lämmintä aikaa.

Kotiin on pikkukuusien lisäksi ilmestynyt jo jouluruusukin, jonka istutin vanhaan arabian astiaan ja peittelin mullan sammaleella. Yksinkertaisen kaunista! Tuo jouluruusu kuuluukin ihan ehdottomasti omiin lempparijoulukukkiini hyasinttien lisäksi. 

Toivottavasti meidän allerginen isäntä ei saa tänä vuonna nenän tukkoisuutta, kuten viimevuonna kävi kuusen kanssa. Vielä tässä tosiaan pohditaan kuusitilannetta, että uskaltaako perinteistä aitoa kuusta enää edes kotiin kantaa? Onneksi pikkukuusista ei ole vielä mitään oireita tullut.

Kotona tuoksuu ihanasti joululle ja nyt voisi vähitellen alkaa kaapista kaivaa myös nissejä ja possuja esille. Röh! Kuinkas teidän joulupuuhat etenevät?

Oikein tunnelmallista joulun odotusta kaikille!

Iida Emilia

Joulu lähestyy! Oletko valmis?

Alle kuukausi enään jouluun. Ihanaa! Vai iskeekö sittenkin paniikki?

Tämä loppuvuosi kuluu aina tosi nopeaan, kun hyppää mukaan jouluflowhun :)

Kauheasti olisi kaikenlaista kivaa puuhaa ja perinteitä, mitä haluaisi tehdä ja mitä olisi vähän niinkuin pakkokin tehdä, mutta olen vakaasti päättänyt, että keskityn mieluummin niihin asioihin, jotka tuovat hyvää mieltä, kuin niihin jotka aiheuttavat stressiä.

Tykkään laittaa kotia jo hyvissä ajoin joulukuntoon, kuten tiedättekin. Tällä tarkoitan sisustelua tähtineen, kukkineen ja pikkukuusineen, enkä suinkaan kaappien siivoilua! Toki ne siistit kaapitkin toisivat varmasti hyvän mielen, mutta kun aikaa ei ole kuitenkaan riittävästi, niin jätän kaappien penkomisen ilomielin keväämmälle. Jos joulumieli olisi pelkästään kaappien siisteydestä kiinni, olisin hieman huolestunut? Mutta perus-siisteyttä toki arvostan ja aina ennen joulua tehdään se perusteellisempi joulusiivous. Nyt kuitenkin pimeisiin päiviin tuovat nämä pienet sisustelut iloa ja lohtuakin :)

Pikkujoulut, joulumarkkinat, konsertit, kauneimmat joululaulut...ihania ja perinteisiä joulun tapahtumia, joihin haluaisi tietenkin kaikkiin osallistua. Nähdä ihmisiä, vaihtaa kuulumisia, saada elämyksiä  ja saavuttaa se joulun syvin tunne sydämeen saakka! Mutta aivan yhtä hyvin, ehkä paremminkin sen joulun rauhan voi aistia kotona oman perheen kesken, joululauluja kuunnellen tai hyvää joululeffaa katsellen. Pipareita paistellen ja konvehteja maistellen :)

Joskus pysähtyminenkin on tarpeen.

Itselleni ei osunut tähän vuoteen yhtiäkään pikkujouluja, sillä aikataulut eivät vaan sopineet ystävien tai työkavereiden kanssa yhteen. Ensin se toki harmittikin, mutta nyt tuntuu, kuin olisi saanut lisäaikaa joulupuuhille ja oikeastaan onkin hauskaa, että ensivuoden alkuun on jo kivoja "pikkujoulujuttuja" sovittuna, eikä kaikki hauskuus lopukaan uuden vuoden juhlintaan :D 

Niin ja päästään me sentään isännän kanssa tällä viikolla kuuntelemaan Ismo Leikolaa! Tätä olen odottanut innolla, sillä liput saimme jo kesällä synttärilahjaksi. 

Entäpä sitten joulukortit? Ne perinteikkäät, ehkä vähän pakollisetkin? Postilakonkin uhalla ;)

Mutta kun ajoissa yrittää aloittaa, niin askarteluhan on mukavaa. Ja Pinterestistä löytyy kyllä ideoita jos jonkinlaisia. Mutta en toki pistä pahakseni, jos joku ei kortteja postita. Viestitkin lämmittävät mieltä yhtä lailla.

Itse olen usein tehnyt kortit valokuvista, mutta tänä vuonna innostuin askartelemaan.

Kartongista leikkelin pieniä tumppuja, pipoja ja sukkia, jotka liimailin valmiille korttipohjille. Maalasin valkoisella askartelumaalilla ja ohuella sudilla koristeita asusteisiin ja tussilla piirtelin oksia. Juuttinarusta sai vielä kivasti kolmiulotteisuutta kuviin.

Lahjahommat meinaavat jäädä meikäläisellä aina viimetinkaan ja ne aiheuttavatkin joulussa eniten stressiä, mutta pyrin nyt tosissani siihen, että nekin olisi joulukuun alkuvaiheessa viimeistään hoidettu. 

Muutenkin inhoan sitä kulutushysteriaa, minkä joulu saa ihmisissä, ( myös itsessäni ) aikaan, mutta tottakai läheisiä haluaa jollakin pienillä jutuilla muistaa. Onneksi aikuisten kesken olemme sopineet, ettei lahjoja enää vaihdeta. Lähinnä siis ostamme paketteja vain omille lapsille ja heidän serkuilleen. Toki kummeille ja omille vanhemmille myös. Tämä järjestely on oikein sopiva. Mielestäni on myös järkevää kysellä toiveita etukäteen, jotta vältytään turhilta hankinnoilta.

Itselleni muuten hankinkin jo pienen etukäteislahjan, kun tuulikaappimme tyhjälle seinälle ilmestyivät kauniit puiset naulakot katseenvangitsijoiksi. Pikku-eteinen olikin jäänyt kovin tylsän näköiseksi remontin jäljiltä, mutta nyt näyttää jo paljon viihtyisämmältä. Tuota seesteisen oloista koristenaulakkoa vastapäätä sijaitseekin sitten se vähemmän seesteinen näky, eli takkinaulakko kenkäröykkiöineen! ( Puiset naulakot ja näkö-kyltti saatu Instagram-yhteistyön merkeissä ).

Joululehdistä olen etsinyt kivoja leivontavinkkejä ja tekisipä mieleni kokeilla joitakin itsetehtyjä karkkeja muistamisiksi ystäville, tai ihan omaan herkkupöytään. Muutenhan en joulun ruokien suhteen panikoidu, sillä mieheni hoitaa pitkälti kinkut ja graavit, eikä meitä ahdista ostaa laatikoita valmiinakaan ;). 

Torttuja olemme jo pariin kertaan paistelleet ja pipareitakin kertaalleen. Myös risipuuroa voisi pian keitellä, sillä tähän aikaan vuodesta se maistuu kyllä mielettömän hyvälle.

Eikä siinäkään vielä kaikki! Pitäisihän niitä kranssejakin jossain välissä päästä puuhastelemaan :D

Mutta ajattelin, että jos en tänä vuonna kerkeäkään, niin kaukaaviisaana ostin yhden valmiskranssin ulko-ovelle Parolanaseman markkinoilla käydessäni :). 

Niinpä! Puuhaa siis riittää jos jonkinlaista, mutta muistetaan kuitenkin myös keskittyä nauttimaan tästä odotuksesta ja etenkin niistä asioista, mistä erityisesti tykätään. Joitakin juttuja TO DO-listalta voi varmasti vähän kiertääkin tai mennä sieltä mistä aita on matalin :)

Mitkä ovat niitä teidän lemppari- tai inhokkijuttuja joulun valmisteluissa?

Reipasta viikon jatkoa!

Iida Emilia

Helppoja paperitähtiä marraskuun piristeeksi

Moikat harmaaseen tiistaipäivään!

Kyllä siinä niin vain kävi, että kirkkaat pakkaspäivät vaihtuivat plus-asteisiin ja sadetuhruun, enkä tiedä oikein mitään masentavampaa kuin tällaiset päivät, jotka eivät valkene ollenkaan! Ei tunnu auttavan, vaikka räpsisi kaikki maailman vilkkuvalot, tähdet ja kynttilätkin siihen päälle välkkymään, niin ei lisäänny energia, ei! Pitäisi ehkä ottaa kirkasvalolamppu testaukseen.

Parasta piristystä marraskuuhun toisi varmasti ulkoilu ja liikunta, mutta täytyy tunnustaa, että tähän aikaan vuodesta oma liikuntani tuppaa jäämään jääkappi/sohva-akselille tai jos oikein riehaannun, niin saatan kävellä jopa lähikaupalle...hakemaan suklaata ;). Kadehdin todellakin liikunnallisia ihmisiä, jotka juoksevat into piukeana pihalle säällä kuin säällä. 

Itse saan kiksejä kotona puuhastelusta ja kaikenmaailman väkertelystä. Niinpä viikonlopun aikana vaihtui keittiössä järjestys ja kokeilin jättää keittiönpöytää vinottainkin, mutta ei se oikein tuntunut toimivan. Pientä muutosta sain aikaiseksi kuitenkin.

Lisäksi innostuin askartelemaan paperisia tähtiä, joiden ohjeita Instagram ja Pinterest ovat tulvillaan tällä hetkellä! Enkä yhtään ihmettele, sillä valtavan somia ja jouluisia nuo ovatkin.

Paperitähtiä voi tehdä juuri itselleen mieleisistä väreistä ja ovathan nuo onneksi kierrätettäviäkin. 
Kaikenlisäksi nämä tekemäni paperipussitähdet ovat ihan äärettömän helppoja ja nopeita! Eli näitä osaa tehdä kuka tahansa.

Löysin askartelulaatikosta vanhoja paperipusseja, joita olin käyttänyt aikanaan lasten joulukalenteripussukoina. Pussit taisin ostaa tuolloin askartelukaupasta tai Prismasta, ja kooltaan ne olivat 10 x 22 cm. Pussukat olivat jo ryppyisiä ja kärsineitä, mutta se ei lopputulosta haitannut. Kiva kun saivat vielä jatkokäyttöä :)

Tähän paperitähteen tarvitset siis n. 8-10 kpl paperipusseja, sakset, liimaa ja narua!

Liimaa ensin kaikki paperipussit päällekkäin samansuuntaisesti, eli pohjat alaspäin ja suuaukot ylös. Levitä liimaa keskikohtaan ja pussin alaosaan/pohjaan, kuten kuvassa vasemmalla.

Sen jälkeen leikkaa pussukoiden suuaukkoon V:n muotoinen sakara.

Avaa tähti, liimaa päistä kiinni ja aseta ripustin-naru. 

Tadaa! Valmista tuli!

Tähdistä tuli aika kookkaita, vaikka pussit olivat pieniä. Toisessa tähdessä käytetty 9 pussia, toisessa 10. Ja halutessaan tähtiin voi myös leikkailla pieniä kuvioita lumipaperitähtien tapaan.

Viikonloppuna haimme myös mökin mailta pikkukuusia, mäntyjä ja havuja. 
Ajattelin, että on ihanaa päästä samoilemaan metsään, mutta kuusenhakureissusta tulikin nopea pyrähdys, sillä siellä olikin alkanut hirvijahti, eikä meillä ollut päällä mitään punaista!! Hui!

Kotona alkaa näyttää jo mukavan talviselle ja aavistuksen jouluiselle.

Tästä on hyvä jatkaa. Mitäs valmisteluja olette itse tehneet?

Mukavaa viikon jatkoa!

Iida Emilia

Kesäyön unelmia uudessa pedissä verhokatoksen alla

Heippatirallaa!

Vietän tänään vapaapäivää kotosalla ihan itsekseni, enkä olisi oikeastaan parempaa synttärilahjaa voinut toivoa :D. Tänään tulee todellakin 43 vuotta siitä hetkestä, kun rääkäisin ensikerran äitini käsivarsilla. Tuo numero kuulostaa siltä, että elämänkokemusta on jo jonkin verran kertynyt...tai sehän riippuu, mistä suunnasta katsoo! Teinien mielestä olen jo täysin ikäloppu, mutta 90-vuotiaan silmissä varsin nuori ;)

Yleisesti ottaen on kuitenkin mukavaa, että juuri se ikä, mitä kulloinkin elelee, tuntuukin sangen sopivalta iältä. Tosin nyt pari vuotta 40:n kriisiä poteneena voisin kyllä hypätä niihin kolmekymppisen Iida Emilian pienempiin farkkuihin ja rypyttömiin kasvoihin ( kun leuassakaan ei kasvanut vielä mustia jouhia!!!! ). Mutta toisaalta en enää mitenkään voisi kuvitella heräileväni öisin pienen vauvan kanssa tai sietäväni uhmaikäisen taaperon itkupotkuraivareita. Vaikkakin se aika oli myös samalla elämäni parasta ja kauneinta aikaa, niin olen kyllä onnellinen, että vuodet ovat täyttyneet erilaisista vaiheista ja aina sitä on oppinut ja viisastunut matkan varrella :)

Mutta nyt nautin hiljaisesta kodista, kun kuopus vierailee Helsingin serkuillaan ja muut ovat töissä. Ja vaikka heinäkuun helteillä olenkin syntynyt, niin tänään pysyttelen kuumimman ajan sisätiloissa ja sisustelen pitkästä aikaa.

Olen jo tovin ihastellut erilaisia verhokatoksia ihmisten makuuhuoneissa ja miettinyt sopisiko sellainen meillekin. Tänään sitten hetken mielijohteesta kaivelin kaapista pari ylimääräistä harsoverhoa ja kiinnitin ne makuuhuoneen kattoon kiinni. Kovin suurta ponnistelua toimenpide ei vaatinut, sillä ruuvasin vain kattoon pari koukkua ja virittelin niiden väliin vaijerin, johon verhot pujottelin. Ja kylläpä muuttuikin makuuhuoneen ilme! Tokihan tälläinen keski-ikäinen rouva oman prinsessasängyn tarvitsee :D

Verhot luovat ihanan romanttisen ja utuisen unipaikan, ja harsojen sekaan pujotettu led-valoketju luo hämärtyviin kesäöihin omaa tunnelmaansa. 

Makuuhuoneesta onkin tullut tämän kesän aikana ihan lempihuoneeni siitäkin syystä, että alkukesästä hommasin meille uuden sängyn. Olimme jo pitkään isännän kanssa sängyn ostoa miettineet, mutta emme oikein koskaan meinanneet ehtiä yhtä aikaa sänkykaupoille. Ja mieheni halusi tietenkin vertailla hintoja ja miettiä rauhassa, mutta siitä jahkailusta ei meinannut tulla loppua! 

 Kun sitten eräänä kesäkuisena päivänä kävin tyttäreni kanssa Jyskissä trampoliineja katsomassa, niin lähdinkin kaupasta sekä trampan että uuden sängyn omistajana ulos! Ja voin sanoa, että se oli paras ostokseni ikinä!  

Nyt kuukauden jälkeen selkäni alkaa tottua uuteen jämäkkään patjaan kokonaan, ja uskon, että alaselän ongelmatkin helpottavat ainakin osittain uuden ja laadukkaan sängyn myötä.

Ihanaa on myös se, että korkeamman sängyn alle mahtuu nyt tarvittaessa säilömään tavaraa ja imurointikin helpottui. 

Isäntä juuri soitteli, että hän vie minut työpäivän jälkeen synttäreiden kunniaksi syömään, joten alanpa valmistautua :). Tuntuu, että on tullut eleltyä tämä kesä vähän liiankin leveästi, mutta kai sitä nyt kesällä saa vähän nautiskella ;)

Ihania kesäpäiviä!

Iida Emilia

Puhtaiden lakanoiden tuoksua ja sisustushaaveiluja

Moikka tuikitavalliseen tiistai-iltaan!

Flunssat helpottivat viikonlopun levon myötä ja arki on palaillut ruotuunsa. Kevätfiilis on saanut takapakkia pakkasten ja runsaiden lumisateiden ansiosta, mutta aurinko on jaksanut ilahduttaa lähes päivittäin. 

Keväinen mieli janoaa uutta ja piristävää sisustuksen suhteen, ja nyt kun keittiö sekä olohuone ovat kokeneet uudistuksia, niin seuraavana vuorossa olisi makuuhuone.

Täytynee heti alkuun todeta, ettei meidän makkarissa ihan tavallisena arkipäivänä näin siistiltä näytä, sillä usein aamun tohinoissa pedit jäävät petaamatta ja sängynlaitoja komistavat ryttyiset vaatekeot ( joista ei ihan tiedä, ovatko ne menossa pesuun vai voiko ne vielä viikata kaappiin ;)?

Tänään kuitenkin vapaapäivän kunniaksi petasin puhtoiset lakanat sänkyyn ja järjestelin huonetta, samalla pohtien voisiko tänne keksiä minkäänlaista parannusta.

Kamari on muutenkin tuntunut pitkän aikaa tylsältä, enkä oikeastaan edes keksi miksi!?

Huone on melko pieni, eikä sinne todellakaan mahdu sängyn, yöpöytien ja vaatekaapin lisäksi mitään muuta. Tosin eipä se makkari oikeastaan muuta kaipaakaan.

Vaikken koskaan ole haaveillut mistään hervottomasta lukaalista, niin kieltämättä tykkäisin, että huonekalujen ympärille jäisi vähän enemmän väljyyttä ja ilmaa. Tällä hetkellä lapset saavat kuitenkin majailla kotimme suuremmassa makuuhuoneessa, ja minä voin silloin tällöin unelmoida siitä, että joskus pääsemme muuttamaan tuohon avarampaan huoneeseen takaisin. 

Tärkein muutos makuuhuoneeseen olisi ehdottomasti uusi sänky! Tämä versio on nimittäin parhaat päivänsä nähnyt jo aikoja sitten. Kuinkahan monet lasten oksennustaudit ja yölliset pissivahingotkin  se on kestänyt vuosien saatossa?! UH! ( Onneksi patjojen suojat ovat sentään pestävissä ja lapsetkin kasvaneet ;). Eikä tuo kulunut ja nariseva jousituskaan suo meille aikuisille kovin riemukkaita hellyyden hetkiä, kun melko pitkään valvovat teinit nukkuvat ihan vastapäisessä huoneessa :D

Noh, aikansa kutakin!

Mutta hei...kokeilinpa tuota olkkarin omatekoista solmulamppua tuonne kamarin puolelle ja se sopiikin mielestäni kivasti sinne. Jotakin lämmintä puunsävyä tai pehmeyttä tämä melko kylmänsävyinen huone voisi vielä kaivata?

Puhtaisiin valkeisiin lakanoihin on joka tapauksessa mukavaa pujahtaa taas päivän päätteeksi, joten suloisia unia, oman kullan kuvia  :)

Ja iloista viikon jatkoa!

Iida Emilia

Ilmaisten DIY-ideoiden aatelia

Toiveikasta torstaita! ( Olipas se raflaava otsikko )

Arki on todellakin täällä! Wilma ja kalenteri paukuttaa muistutuksia toinen toisensa perään. On täitiedotetta, taksvärkkiasiaa, yhteishakua, vanhempaininfoa, leirikoulua, ainevalintoja ja hammaslääkäriä. Pitää muistaa sitä ja tätä ja tuota! Vastuu painaa hartioilla ja flunssakin sai kunnon niskaotteen. 

Mutta tätä se on, elämää! Lomia tulee ja menee, mutta uskon, että jopa lottovoittajallakin tulisi jossain kohtaa arkea ikävä, vaikkei enää olisikaan pakko mennä töihin? ( Vai tulisiko )? 
Voisi palkata jonkun muun tekemään kotityöt ja itse keskittyä matkusteluun ja muuhun mukavaan? Oi että! Mutta olisikohan sekään lopulta parin vuoden jälkeen niin ihmeellistä?
Täällä yksi sairastupalainen päivähaaveissaan vaan päivää! :D

Koska lottovoittoa ei ole tänne kuulunut, niin kehittelin meidän olkkariimme lähestulkoon ilmaiseksi pientä muutosta, ja ilmaiset ideathan ovat juuri niitä parhaita.

Hiihtolomalla kävimme lasten toiveesta Ideaparkissa, sillä heillä oli lahjakortteja joulun jäljiltä tuhlattavaksi. Itselleni en juurikaan ostellut mitään, mutta Minimanissa pyöriessäni havaitsin ihanan seinälampun, joka sattui vieläpä olemaan tarjouksessa!

Olen nimittäin pitkään haaveillut sohvanurkkauksen lisävalaistuksesta, mutta oikeanlaista valaisinta ei ole tullut vastaan. ( Tai on ehkä tullut, mutta hinta ei ole ollut sopiva ). Tämän nähdessäni en enää epäröinyt, sillä hintaa kauniille valaisimelle jäi vain kympin verran. Nyt kelpaa käpertyä sohvan kulmaan iltaisin lueskelemaan.

Valaisimen väri sitoo myös kivasti nämä kotimme tummemmat yksityiskohdat yhteen.

Tämä peiliseinähän on meillä edelleen kesken! Tarkoitukseni olisi maalata seinä harmaaksi ja kehitellä siihen vielä jotakin? Lisäksi tuo Juvin sivupöydän kansi pitäisi käsitellä ja laatikoihin kiinnittää vetimet. Jotkut asiat ottavat näköjään aikansa ;)

Ja sittenhän meille muutti "uusi" kulmasohva!
Joskus aikanaan en voinut sietää kulmasohvia, mutta viimeaikoina olin alkanut miettiä, että olohuoneeseemme taitaisi sopia sittenkin varsin hyvin kulmasohva. Se olisi myös käytännöllinen, koska meitä on neljä löhöilijää perheessä. Ja vieraitakin varten istumapaikkoja tarvitaan.

Ajattelin kuitenkin testata kulmiksen toimivuutta ennen sohvakaupoille säntäämistä, joten aloin pähkäillä, mistä saisin jonkinlaisen lisäsiiven vanhan sohvan jatkeeksi. Ja siinäpä sohvalla istuessani yhtäkkiä tajusin, että vastaus olikin aivan silmieni edessä! 

Sohvapöytänämme ennen toiminut pyörällinen ovipöytähän oli juuri passelin kokoinen ja tukeva "menopeli" , joten siitä se ajatus sitten lähti. Renkaat vain lukkoon ja varastosta lasten vanhaa patjaa pehmusteeksi. Tyynyjäkin löytyi omasta takaa selkänojiksi. Tadaa! Uusi ilmainen sohvamme oli sitämyöten valmis. 

Sohvapöydän virkaa saa nyt ainakin toistaiseksi toimittaa vanha puinen laatikko, jonka kaivelin pihan perukoilta talteen. Tykkään puulaatikon ulkonäöstä ja väristä kovasti, ja oikeastaan se näyttää mittasuhteiltaankin ihan hyvältä, sillä se ovipöytä oli hieman liiankin iso mielestäni.

Nojatuoli sopii myös edelleen olohuoneeseen sohvaa vastapäätä ( tuon alakuvan lattialla lojuvan tyynyn kohdalle, vaikkei kuvassa nyt näykkään ) ja ne muodostavat yhdessä pehmoisen ja kodikkaan pesän. Toisaalta mietin jo sitäkin, kuinka avara tuo olohuone olisi, jos nojatuolin laittaisi eteenpäin, mutta nojis on hirmuisen mukava istua ja kaikki aina kilpailevat päästääkseen siihen istumaan, joten näillä mennään.

Eli tällaisia pieniä DIY-juttuja kevääseen! 
Mukavaa vaihtelua ja itseasiassa taidan tykätä ilmais-sohvasta niin paljon, etten ainakaan heti ryntää uuden sohvan ostoon, niin säästyy taas nekin rahat :D

Sohvanpohjalta nuhaiset terveiset ja torstaimoikat!

Iida Emilia