Vappuiloittelua uusin tekstiilein

Kaupallinen yhteistyö Vilpola 

...........

Heipparallaa! Se on ihan pian jo toukokuu ja kevään karnevaalijuhlat käsillä. Vallitsevien olosuhteiden pakosta perinteiset vappuriehat ja piknikit ovat pannassa, mutta kotioloissakin voi iloitella hyvän ruuan, kuplivan juoman ja iloisen festivaalitunnelman parissa.

Koristeiden suhteen olen melko minimalistinen enkä kauheasti revittele värien tai kuosien suhteen. Toki meillä on ollut aikanaan värikkäämpiä kausia ja lasten ollessa pieniä koti on täyttynyt ilmapalloista ja serpentiineistä, mutta nyt jo useamman vuoden ajan neutraalit sävyt ovat istuneet meidän kotiimme parhaiten. Serpentiininä toimii muuten hyvin myös lahjapaperinarut ( jotka voi vapun jälkeen kerätä talteen myöhempää käyttöä varten ) ja ilmapallotkin voi uusiokäyttää monta kertaa uudelleen, kun sitoo ne narulla solmuun.

Vapun ruokalistaa suunnitellessani innostuin testaamaan myös juhlapäivän kattausta, jonka inspiraation lähteenä toimi tämä mielettömän upea uusi Aamuhetki-pöytäliina. Vaikka yleensä arastelen suuria kuvioita, niin tässä kankaassa kolahti kaikki! Ajattomassa ja graafisessa kuosissa yhdistyvät sävyjen harmonia sekä akvarellisiveltimen hentoinen taika. Pöytäliina luo mielestäni arvokkuutta juhlaan kuin juhlaan, ja sopii kivasti niin moderniin- kuin romanttisempaankin tyyliin.

Olen iloinen, että rohkenin valita kotiimme jotakin aivan erilaista, tukien samalla suomalaista työtä.
Vilpola-malliston kuosit ovat nimittäin suomalaista designea ja valmistuotteet ommellaan Suomessa. Tuotteilla on myös Avainlippu-merkki. 

Kyseisestä Aamuhetki-kuosista löytyy myös verhoja sekä pussilakanasettejä. Pähkäilinkin juuri, että tuo 240 cm pitkä pöytäliina toimisi hyvin olohuoneen verhona ja katseenvangitsijana. Ja mikäli väriä kaipaisi lisää, niin Aamuhetki-kuosia saa myös vaaleanpunaisena. Tekstiileillä saa kyllä nopeasti ja helposti vaihtelua kodin ilmeeseen.

Vilpolan uudistuneesta verkkokaupasta löytyy myös muita huikeita kevään 2020-malliston kuvioaiheita ja huom, toimitukset ovat ilmaisia vielä huhtikuun loppuun asti!

Mitäs vappuna siten syötäisiin? Luulenpa että aika perinteisellä linjalla mennään, elikkä tehdään itse perunasalaattia, lohkoperunoita ja lihapullia kera nakkien. Ilmojen salliessa voisi kyllä grillikaudenkin avata, sillä sain männäviikolla pihan sekä terassit putsattua ja öljyttyä kesäkuntoon. Sääthän eivät taida ennusteiden mukaan tänä vuonna vappukansaa helliä, joka on toisaalta hyvä juttu, etteivät juhlijat kokoonnu massoittain toreille.

Oma vapun viettomme ei sinänsä poikkeusoloissakaan paljoa muutu, sillä olemme aina viettäneet vappua kotosalla siitä lähtien, kun lapsia saimme. Välillä toki on vieraita ollut täällä seuranamme, mutta tänä vuonna juhlitaan ihan vain oman väen kesken.

Koronamielitekojakin löytyy, sillä viimeisen parin viikon aikana olen haaveillut viikonloppuisin suu napsuen skumpasta, mutten ole jaksanut Alkoon erikseen ajella. Viimeksi olenkin tainnut käydä Alkossa uuden vuoden aikaan, joten eiköhän nyt vapuksi olisi jo sallittua nautiskella lasillinen kuohuvaa. Ehkä jopa kaksi ;). Mutta eniten olen ikävöinyt irtokarkkeja!

Mutta hei, oikein kivaa viikon jatkoa ja vappua teille ihanille, jos en ehdi linjoille enää loppuviikosta!
Jään tänne nautiskelemaan uuden pöytäliinan tuomasta juhlatunnelmasta :)

Mukavaa Wappuviikkoa!

Iida Emilia

Pääsiäisjuttuja

Hyvää pääsiäistä!

Tämä erilainen pääsiäinen jää varmasti mieleen monella tapaa. Tällä kertaa ei tavata sukua suuren pöydän ja juhla-aterian äärellä, eikä äitini tule meille pääsiäisaterialle. Ikävä kalvaa jo rinnassa. Ihana olisi läheisiään rutistaa, mutta onneksi edes puhenlinlangat laulaa. Kyllä me vielä jaksetaan odottaa, niin kohta jo toivottavasti tavataan.

Onnea on kuitenkin oma perhe. Kaikki tässä kotona yhdessä. Pitkät vapaat, hyvä ruoka, kevät, auringonpaiste ja suklaamunat. Mitäpä sitä muuta ihminen kaipaisi :)

Meidän pääsiäiseen on kuulunut rennonletkeää kotoilua, leffoja ja herkuttelua, mutta myöskin pihalla touhuamista ja kasvihuoneen kasaamista. Sain nimittäin vihdoin sen pitkään haaveilemani kasvihuoneen. Pienen, mutta pippurisen. En malta millään odottaa kesän lämpöä ja kasvihuoneen satoa! Saatte varmasti lähiaikoina tekin kasvihuonemaistiaisia.

Tänään on ollut tylsän harmaa sadesunnuntai ja aamusella pihaa peitti lumikerros. Tuntuu, kuin kesään olisi vielä ikuisuus! Tänään ulkoilu ei olekkaan oikein maittanut ja jokainen perheenjäsen on vähän vetäytynyt omien puuhiensa pariin. Välillä on hyvä hiljentyä ja vetää henkeä. Sitten onkin taas mukavaa olla porukalla. 

Isännän kanssa tehtiin yhdessä ruokaa ja katoin pöytään parempaa pellavaa. Mukavaa kattaa pöytää joskus vähän kauniimmin. Muutenkin pieniä pääsiäiskoristeluja on tullut laiteltua, aika hillitysti tosin. Makuuhuoneen oveen tein kranssin ja kauppareissulta löytyneet helmililjat tuovat kevättä tupaan.

Oikein kivoja pääsiäisen jatkoja sinne muillekin poikkeusoloista huolimatta!

Nautitaan kodista, keväästä ja läheisistämme.

Halauksin

Iida Emilia

Voileipäkakkua ja synttärihulinoita

Hellurei!

Viimeaikoina on tainnut tulla blogiin paljon keittiökuvia, mutta pysytellään nyt vielä tälläkin kertaa kyökin puolella, sillä siellä vietin muutenkin koko viikonlopun hellan äärellä. Meillä juhlittiin nimittäin rakkaan esikoisemme 17-vuotis synttäreitä sukulaisten voimin, hieman myöhässä tosin, sillä neitonen täytti vuosia jo tammikuun puolella. Mutta nyt on sitten juhlittu ensivuodenkin edestä! Täysi-ikäisyys nimittäin vaihtuu kaukana maailmalla ja sekös tuntuu äidistä aika haikealta, mutta toisaalta olen tulevaan vaihtovuoteen mielestäni hyvin sopeutunutkin. Ja vielä saadaan onneksi koko kevät yhdessä odottaa tietoja tulevasta host familystä. On tämä jännittävää aikaa!

Esikoisemme on aina ollut seikkailunhaluinen ja rohkea. Hän ei jännitä uusia tilanteita tai ihmisiä, vaan innostuu aina kaikesta uudesta. Isoshommien lisäksi hän esiintyy tänä vuonna myös koulun musikaalissa. Ja puhetta hänellä piisaa ( ellei sitten ole syventyneenä koulutehtävien, kirjojen tai tarinoidensa pariin...tai kännykän ; ). Mutta yksi asia, jota todella ihailen tyttäressämme, on se, että hän hymyilee lähestulkoon aina! Positiivinen elämänasenne pelastaa pimeimmänkin päivän.
Tammikuun aurinkomme todellakin! Joten luotan kyllä, että hän jos kuka tulee pärjäämään maailmalla :)

Viimeviikko oli todella kiireinen ja tuntuu, että synttäritkin valmistuivat vähän ohimennen vasemmalla kädellä, mutta onneksi sain koko perheen avukseni viimehetken siivoiluihin ja leivontaan. Kuviahan en taaskaan ehtinyt juuri ottaa, sillä mikä siinä onkaan, että aina valmistelut kestävät ihan sinne viimeminuuteille saakka? Yleensä saan juuri sen viimeisen kahvikupin ja lusikan esille, kun ensimmäinen vieras jo soittaa ovikelloa. Ihmettelen sitäkin, että kuinka ylipäätään kerkesin lasten ollessa pienempiä tehdä kaikenmaailman koristeita syntymäpäiville? Värit ja teemat toistuivat tuolloin kaikessa mahdollisessa kattauksesta lähtien. Aikansa kutakin!

Tällä kertaa päätavoitteeni oli vihdoin tehdä pitkään haaveilemani voileipäkakku! Ja voitteko kuvitella? Onnistuin ihan ekalla yrittämällä. Löysin nimittäin todella hyvän ja selkeän ohjeen Liian hyvää-blogista. Tein kakusta vain isomman version ja se vei kyllä kielen mennessään. Täytteenä kinkku/paprikaa ja suolakurkku/punasipulia. Kivan suolaista ja ruokaisaa tarjottavaa, vaikka kieltämättä aika suuritöinen ja monivaiheinen olikin. Koristeluun käytin kinkkurullia, herneenversoa, kurkkua ja viinirypäleitä.

Muita herkullisia suolaisia tarjottavia olivat myös pestofetahyrrät, joista löytyy erilaisia versioita googlettelemalla. Meidän helpossa versiossamme kaulittuun suureen voitaikinalevyyn lisättiin vain pesto ja feta päälle. Käärittiin taikinalevy rullalle ja leikattiin rullasta pieniä kiekkoja, siveltiin kanamunalla ja paisteltiin uunissa 15-20 minuuttia. 

Makeaan jälkkäripöytään tein sankarin toiveesta brita-kakkua, jonka täytteisiin lisäsin kerman ohella viinirypäleitä, hunajamelonia, kiiviä ja pensasmustikoita. Tein kakusta sen verran kookkaan, ettei tarvinnut toista kakkua lisäksi, vaikka illan pikkutunneilla meinasinkin lähteä juustokakun aineita vielä kaupasta hakemaan ;). Onneksi äitini leipaisi pöytään vielä laskiaispullia, niin makeitakin vaihtoehtoja löytyi keksien ja hedelmäpalojen lisäksi. ( Kuvia kakusta en laittanut, koska britasta ei oikein saa kovin näyttävän näköistä, mutta maku onneksi ratkaisee ).

Minunhan tekisi mieli aina kauheasti tehdä erilaisia sortteja tarjottavaksi, mutta mieheni on koittanut takoa päähäni järkeä, että vähempikin riittää! Ja onhan ne aina todellakin riittäneet, sillä jääkaappiinkaan ei paljoa säilytykseen mahdu. Vieraita meillä käy yleensä 20-25 henkeä.

Eli jälleen ovat yhdet mukavat synttärikekkerit takanapäin ja taas on opittu jotakin uutta! Koskaan ei ole liian vanha testailemaan uusia resptejä ;D

Oikein ihanaa ja aurinkoista viikon jatkoa jokaiselle! Minäkin lähden tästä nyt työmaalle!

Terkuin:

Iida Emilia

Onnellista Uutta Vuotta!

 Uusi uljas vuosikymmen! 

Emme vielä tiedä mitä tuot tullessasi, mutta ilolla sinut otamme vastaan!

Vuodenvaihdetta juhlistimme ihanassa seurassa, hyvän ruuan ja kuplivan äärellä. Räiskyvien rakettien paukkeessa, kynttilöiden loisteessa, naurusta tikahdellen. Kunpa vuosi jatkuisi yhtä iloisissa merkeissä eteenkin päin. 

Tiedän, että tämä vuosi tuo tullessaan uutta ja vähän haikeaakin luopumista esikoisen lähtiessä vaihtoon. Tuntuu niin oudolta, että hän ei ole kotona seuraavana jouluna tai uutta vuotta vastaanottamassa. Siksi tänä vuonna olen erityisen kiitollinen siitä, että teinimme viihtyvät hyvin kotosalla ja seurassamme. Uusi vuosikin vaihtui turvallisesti ja kaikkien kannalta hauskoissa merkeissä, kun veljeni perhe ja naapurit tulivat kylään. Saman ikäisiä lapsia, jotka ovat tunteneet toisensa jo vauvasta saakka, sekä samanhenkisiä aikuisia, joilla juttua riittää. Täytyy ehdottomasti kutsua tätä porukkaa koolle muulloinkin, kuin vain kerran vuodessa :)

Kiitollisuuden ja onnen tunteen otan ilomielin mukaani tällekin vuosikymmenelle, mutta stressin ja kiireen jättäisin pois kyydistäni. Karsisin mielelläni pois turhia asioita elämästäni ja antaisin enemmän tilaa hyville. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritystä löytyy :)

Oikein mukavaa uutta vuotta!

Ja kiitos kun kuljette mukana :)

Iida emilia

Meidän joulumme

Leppoisia välipäiviä!

Täällä nautiskellaan vielä täysin siemauksin joulun tunnelmista ja konvehdin makuisista hetkistä lomamoodiin uppoutuneena. Enpä muista milloin viimeksi olisin saanut lomailla näin välipäivinäkin, enkä laita pahakseni laisinkaan, sillä tähän kohtaan vuotta pieni pysähtyminen on todellakin paikallaan. Tai no oikeastaan emme ole tällä lomalla kauheasti edes ehtineet kotona löhöillä, vaan olemme olleet aika paljon menossa, joten tänään otan kotipäivästä kaiken ilon irti :)

Voi miten tuo joulun aika meneekin aina niin kovin nopeasti ohi! Hieman haikeaa suorastaan, mutta toisaalta katseet alkavat jo hakeutua uuteen vuoteen ja uusiin projekteihin! Mutta sitä ennen palataan vielä joulumme fiiliksiin....

Vietimme aattoa kotosalla oman perheen sekä äitini kanssa perinteisin menoin. Aattoaamuna lämmitimme joulusaunan ja lounaaksi söimme riisipuuroa tuoreen leivän sekä uunista tulleiden kinkkusiivujen kera. Taustalla soi tänäkin vuonna joululupukin kuuma linja, vaikkei talosta pieniä lapsia enää löydykään. Ihanasti teinitkin vielä innostuvat joulusta, sillä jotakin taikaa siinä aina vain on, eikä kuopus halunnut esimerkiksi pilata joulutunnelmaa olemalla kännykällään ( ja tuntui pitävän jöötä muillekin someriippuvaisille ;)

Iltapäivän hämärtyessä kävimme laskemassa haudoille kynttilät ja sen jälkeen olikin jo juhlaillallisen aika, jonka kattauksesta en kuvia enää ehtinyt/jaksanut ottaa, mutta käytin tuota samaa lautasliina-ideaa myös illan kattauksessa, eli piparkakkumuotit toimivat hyvin serviettirenkaina ja niihin sai kivasti kuusen oksia koristeeksi mukaan.

Ruuan jälkeen availtiin paketit ja saatiin mielestäni todella kivoja ja tarpeellisia juttuja, joista oltiin pukille vihjailtukin. Mutta ihania ylläreitäkin tuli, kuten minulle koko seuraavaksi vuodeksi lukuelämyksiä lempisisustuslehden parissa. Etenkin olin mielissäni siitä, että nuorisonkin lahjatoiveet olivat hyvin järkeviä ja maltillisia :D

Aattoiltaa vietimme rennosti joululeffan ja suklaiden parissa. Yökirkkoon olimme myös kovasti menossa, mutta väsymys iski siinä määrin, ettei sitten kuitenkaan jaksettu. 

Hankimme muuten pitkällisen harkinnan jälkeen aidon kuusen, ( kun emme oikeastaan jouluviikon kiireissä enää muutakaan ehtineet ) vaikka hieman jännitimme kuinka isännän allergian käy. Onneksemme tänä vuonna ukko-kullalle ei ilmaantunut mitään oireita, joten hieman mysteeriksi jäi viimevuotinen tukkoisuus?

Joulupäivänä koristelimme tyttöjen kanssa talopipareita ja käytin niitä kakun somisteina, sillä lähdimme joulupäivän viettoon muorilaan, jonne tulikin iso joukko mieheni sukua juhlimaan.

Tein kahvipöytään Annin uunissa- blogista tutun suklaisen piparijuustokakun 

ja se olikin oikein herkullinen sekä näyttävä kaakku joulupöytään. Nuo talopiparit ovat jotenkin niin sööttejä! ( Kuvassa näkyvä taatelikakku äitini käsialaa ).

Tapaninpäivänä pääsimme myös valmiiseen pöytään syömään anopin ja appiukon jouluherkkuja, jonka jälkeen meille tuli lasten serkut yökyläilemään ja perjantaina meidän neidit menivät vuorostaan serkuille yöksi, joten saimme mieheni kanssa rauhallisen kahdenkeskeisen koti-illan.

Lauantaina kävin pikaisesti aleostoksilla ja tapasin erästä tuttavaani vuosien takaa brunssin äärellä.

Iltasella kävimme vielä lasten kanssa elokuvissa katsomassa uusinta Frozen-leffaa.

Eilisen sunnuntaipäivän vietimme puolestaan Helsingissä uudessa Tripla-kauppakeskuksessa mieheni siskon perheen kanssa, sillä serkukset saivat joululahjaksi hauskan elämyslahjan sisäsurffauspuistoon, jossa pääsivät tutustumaan surffauksen saloihin! Olikin muuten hurjan hauskan näköistä menoa ja kiva viikonloppu kaiken kaikkiaan takana :)

Tänään olisi tarkoitus viettää vihdoin rauhallista kotipäivää ja laittaa pyykkikone pyörimään sekä imuri laulamaan, sillä uudeksi vuodeksi saadaan meille vieraita. Tosin lupauduin jo äidilleni kuskiksi ja tapettikaupoille makutuomariksi ;)

Tässä siis pikakelaus joulustamme ja välipäivien puuhistamme, vaikka välillä tuntuukin, että toistan itseäni, kun kerron samat tarinat jo instassakin ;). Välillä käy jopa mielessä, että olisikohan helpompaa siirtyä kokonaan vain instagramin puolelle kirjoittelemaan, mutta jokin tänne blogiin vielä vetää mukanaan? 

Toivottavasti siellä ruudun toisella puolella on myös mukavat joulut takana :)

Ihania vuoden viimeisiä päiviä!

Iida Emilia

Helpot fudget lahjaksi

Huomenta tiistaihin!

Viikko enään jouluun. Istun aamiaispöydässä vapaapäivän aamuna ja listailen mielessäni asioita, joita pitäisi vielä ehtiä. Olin niin päättänyt, että joulunalusviikolla kaikki muut hommat olisi hoidossa, eikä tarvitsisi enää kuin siivoilla, koristella kuusi ja hakea ruuat, mutta löytyyhän tuosta listasta nyt sitten kuitenkin pari muutakin juttua, joten jostakin päästä pitäisi aloittaa ja toimia :D

Eilen illalla tapasin paria ystävääni ja olipas ihanaa istahtaa alas glögilasilliselle kesken joulukiireiden. Halusin muistaa ystäviäni jollakin pienellä poiskuluvalla jutulla ja leipaisin heille edellisenä iltana pätkisfudgeja, joiden ohjeeseen törmäsin Pinterestissä.

Fudgeja onkin pitänyt kokeilla jo aiemmin, mutta jostain syystä ne ovat jääneet testaamatta. Tästä eteenpäin nämä helpot ja makeat herkut taitavatkin kuulua ruokaympyrääni...ainakin näin joulun aikaan ;)

Tämän ohjeen nappasin Maistuu Makialle- blogista ja googlettamalla löytyy monia muitakin ihania versioita fudgeista. 

Pätkisfudge:

-200g tummaa suklaata

-2 pussia pätkis minibites ( 2X 140 g )

-1 tölkki kondensoitua maitoa 

( ei valmista kinuskia vaan keittämätöntä )

-Vuoraa astia leivinpaperilla ja öljyä se kevyesti. Itselläni oli 20x20 cm astia, jolloin fudgepaloista tuli aika paksuja.

-Kaada kondensoitu maito kattilaan ja pilko perään suklaat sekä pätkikset.

-Kuumenna seosta miedolla lämmöllä kokoajan sekoittaen, kunnes massa on tasaista ja notkeaa.

-Kaada massa leivinpaperin päälle astiaan ja koristele haluamallasi tavalla.

-Nosta jäähtymään jääkaappiin neljäksi tunniksi tai yön ylitse.

- Pilko jähmettynyt fudge paloiksi

Itse käärein valmiit fudgepalat sellofaaniin ja annoin ne kahvipaketin kera ystävilleni joulunajan herkutteluun. Fudgeja säilytetään jääkaapissa ja ne säilyvät reilun viikon ajan, jos eivät katoa jo ennen sitä ;)

Näissä maistui ihanasti pätkis, mutta tumma suklaa ja kinuski vielä täydensivät ja pehmensivät makua.

Mutta nyt hophop-hommiin ja ne viimeiset lahjat olisi vihdoin saatava hankittua. Harmi vaan, kun automme seisoo vieläkin huollossa, mutta kai sitä bussiinkin lahjapussukoiden kanssa mahtuu ;)

Oikein mukavaa ja reipasta joulunalusviikkoa!

Iida Emilia

Syyslomailua ja blogijuhlaa

Syksyistä maanantaita!

Täällä ollaan heräilty kiireettömään syysloma-aamuun ja yllätetty lapsukaiset loman kunniaksi vohvelein. Tai itseasiassa herkuttelimme jo eilen sunnuntaina aamiaisbrunssilla näillä, sillä mikäs sen hauskempaa kuin kattaa silloin tällöin pöytä/sänky koreaksi oikein hotelliaamiastyyliin. 

Ja olihan minulla syytä juhlaan muutoinkin, sillä blogini täytti eilen tasan 10 vuotta!!

Uskomatonta, että kokonainen vuosikymmen kätkeytyy näiden blogisivujen taakse. Kotimme, josta on pikkuhiljaa muodostunut unelmiemme piilopaikka. Kaikki sen remontit ja muutokset vuosien varrella, sekä tietenkin elämämme näiden seinien sisällä, kaikkine iloineen ja murheineen. Ja lasten kasvu...voi että, miten pieniä olivatkaan tuolloin.

Eilen unohduinkin toviksi lueskelemaan niitä ihan ensimmäisiä postauksiani, joista mm. avajaiset löytyvät täältä. Voi ei, mitkä postimerkin kokoiset kuvat, joihin ei sen kummemmin panostettu. Tekstitkin olivat hyvin lyhyitä ja ytimekkäitä. Mutta siihen aikaan tuo blogien kotikutoisuus oli jotenkin sympaattistakin :). 

Mistä kaikki sitten saikaan alkunsa? 

Saan oikeastaan "syyttää" tai kiittää tästä naapurin rouvaa, sillä hän tiesi innostukseni maalaishenkiseen sisustukseen ja suositteli kurkkaamaan sisustustaivas-nimistä sivustoa, jossa innokkaat sisustelijat esittelivät kotejaan ja jakoivat inspiraatiota. Jäin totaalisesti koukkuun ja sain todella paljon hyviä ideoita. Muistan myös sen jännittävän hetken kun uskaltauduin julkaisemaan ekat kuvat omasta kodistani. Tuntui oudolta saada kehuja. Lisäksi "tutustuin" moniin samanhenkisiin ihmisiin, joiden kanssa olemme edelleen facebook-kavereita. Käytin tuolla sivustolla "salanimeä" Iida Emilia, joka on itseasiassa tyttäreni nimi :)

Sisustustaivaassa jaettiin myös vinkkejä kivoista blogeista ja osa näistä tutuiksi tulleista jäsenistä laittoi oman blogin pystyyn. Yksi ihan ensimmäisistä seuraamistani blogeista oli TiinaH:n luotsaama Mustikkamäki. Ja sille tielle jäin...blogien ihmeelliseen maailmaan. Veivät niin mennessään, sillä blogimaailmoihin oli pienten lasten äidin niin mukava iltaisin paeta unelmoimaan :)

Pikkuhiljaa syntyi ajatus myös omasta sisustusblogista. Olinhan tosiaan innokas kodinlaittaja ja tykkäsin valokuvata sekä kirjoittaa. Nautein tuohon aikaan kotiäitinä olosta ja lasten kanssa puuhailusta, mutta kävin myös parina päivänä viikossa töissä. Kauheasti en ehtinyt muuta harrastaa, mutta bloggaamisesta tuli sellainen ihan oma juttuni :)

Blogin nimen halusin kuvaavan pientä kotiamme ja toteutunutta unelmaamme, sekä sitä että olen aina ollut vähän sellainen haaveilija, pilvilinnojen maalailija. Tuo "taiteilijanimeni" jäi elämään Iida Emiliana sivustolleni, koska se vain kuulosti paremmalle kuin oma nimeni. 

Ja niin se vain pieni blogi lähti hiljalleen kasvamaan! Kuinka kiitollinen olenkaan, että olette tänne löytäneet tienne, koska ilman teitä tässä ei mitään järkeä olisikaan. Onkohan siellä enää ketään, joka olisi alusta asti mukana jaksanut kulkea? Vaikka tokihan blogin tyyli ja sisustuskin on tuona aikana väkisinkin muuttunut, ja entinen sisustusteema on ehkä ennemminkin lifestyleä nykyään.

Niin ja toisinaan tunnen epävarmuutta siitä, kun enhän oikeastaan osaa mitään! Blogeja on pilvin pimein ja ihmiset niin taitavia: leipureita, käsityöläisiä, tuunaajia, ruuanlaittajia...täällä blogissa vain höpistään niitä näitä :D

Vaikka blogin pitäminen viekin aikaa ja toisinaan stressaakin kiireessä muun elämän ohella, niin on se ihan hirmuisesti näiden vuosien aikana antanutkin. Olen saanut kokea ihania juttuja, joihin ilman blogia ei olisi ollut mahdollisuutta. Lisäksi olen saanut ihania ystäviä, kullanarvoisia! Ja vaikka joskus olin sitä mieltä, ettei tähän kotikutoiseen blogiini/instaan sopisi kaupalliset yhteistyöt, niin kyllä nyt olen tyytyväinen, että niitäkin on hiljalleen vuosien varsille kertynyt. Ja niiden ansiosta olen jopa rohjennut ryhtyä kevytyrittäjäksi oman leipätyöni ohella. Eihän tämä nyt silti kultakaivos ole, mutta pieni lisä perusduunarille kuitenkin. Joten samalla innolla ja vuosien kokemuksella bloggaus jatkukoon...

Kiitollisin mielin

Iida Emilia (alias Maarit)

Syyskuun synttärijuhlia ja keittiöräpsyjä

Uusi viikko starttasi käyntiin niin koleassa säässä, että sormikkaille ja villasukille alkoi olla kovasti kysyntää. Ja viikonlopulla riitti puolestaan vesisateita ja saapaskelejä yllinkyllin, joten selvää syksyn tuntua ilmassa on. Eikä se minua haittaa, koska olen sisällä viihtyvää sorttia ja polttelen mielelläni kynttilöitä...ja toisinaan päreitäkin ;). Meillä nimittäin juhlittiin viikonloppuna kuopuksen 13-vuotis synttäreitä, enkä näköjään selviydy mistään juhlajärjestelyistä ilman hermojen menetystä. Eli jos joku teistä kuvittelee, että täällä jauhoja pöllytellään hymyssä suin ja siivoukset hoituu iloisesti laulellen, niin ehkä parempi kuvaus olisi kuitenkin Justiina kaulimen varressa! Ja vieläpä kiroileva sellainen, vaikken edes normaalisti käytä kirosanoja :D

Mutta jännä, miten aina kuitenkin kaikki hoituu ja koti saadaan siistiksi juuri ennen vieraiden tuloa! Tarjoilutkin valmistuvat ajallaan ja kahvikupit koristavat pöytää sievästi, ja sen jälkeen jopa jo hymyilyttää ja saa nauttia juhlien tunnelmasta vieraiden seurasta.

Kameraan en ehtinyt juhlien tiimellyksessä tarttua, muuta kuin parin hätäisen räpsyn verran. Tässä siis muutamia sekalaisia kuvia kyökin puolelta.

Koska minulla jäi jälleen kerran kaikki hommat viimetinkaan, niin päädyin perinteisiin ja helppoihin tarjoiluihin eli juustokakkuihin, suolaisiin piirakoihin ja pasteijoihin. Voileipäkakku jäi siis jälleen vain haaveeksi. Ehkä sitten ensikerralla ;)

Tytär toivoi toiseksi kakuksi pätkiskakkua ja sen rinnalle tein raikkaan mangokakun Annin uunissa ohjeella. Tämä oli kyllä mielestäni tosi herkullista, vaikka syksyinen koristelu olikin sankarin mielestä hieman ankea :D

Selvisimme siis juhlista kunnialla ja kuopuskin on nyt virallisesti teini-ikäinen. Toivottavasti selviämme siitä kunnialla myös ;)

Syksyistä viikon jatkoa!

Iida Emilia

Vappuloma Hotel Sveitsissä

Yhteistyössä / Hotel Sveitsi

...........

Kun lomaviikkooni osui sopivasti vappuvapaa keskelle viikkoa, päätimme perheeni kanssa repäistä ja lähteä reissuun, sillä olin saanut kutsun ihan Sveitsiin asti! Tosin tämä Sveitsi löytyi yllättävänkin läheltä ja käynti todellakin kannatti. Meille tuli ihan huippuhauska miniloma ja ikimuistoisin vappu ikinä!

 Hotel Sveitsi sijaitsee Hyvinkäällä, vain reilun puolen tunnin ajomatkan päästä Helsingistä, eikä meiltä Hämeenlinnastakaan aja kohteeseen kuin puolisen tuntia. Olin aiemminkin kuullut Sveitsistä, mutten aavistanut ollenkaan, kuinka upea elämyshotelli olikaan kyseessä! 

Hotellin sijainti teki minuun heti suuren vaikutuksen, sillä jo pihaan ajaessa luonnon rauha kietoi syleilyynsä. Korkeat männyt ympäröivät aluetta ja hotellin suurista ikkunoista aukeni upeat, rauhoittavat maisemat. 

Lisäksi hotelli tarjoaa valtavan monipuolisesti aktiviteetteja kaiken ikäisille lomailijoille, joten täältä ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan löytääkseen seikkailuja ja elämyksiä. 

Pidin myös kovasti hotellin arkkitehtuurista ja modernista ilmeestä, jota saattekin ihailla lisää kuvatulvan myötä.

Päivä 1:

Majoituimme kahteen vierekkäiseen Superior-huoneeseen, joiden välissä olevan välioven sai pidettyä auki. Tämä järjestely sopi erinomaisesti teini-ikäisten kanssa lomailuun, sillä näin käytössämme oli kaksi wc:tä, suihkua, televisiota ja omat sängyt + tarpeeksi tilaa kullekin. 

Sisustus ja värisävyt olivat todella kauniit ja tarkoin harkitut. Modernia, trendikästä, ajatonta, siistiä ja raikasta. Silmät osuivat tuon tuostakin kivoihin yksityiskohtiin, joista sai ammentaa ideoita itsellekin.

Rakennuksena Hotel Sveitsi on erittäin suuri ja tilat hyvin avaria. Silti tänne on saatu mielestäni hyvin lämmin tunnelma ja ympäröivää luontoa on tuotu kauniisti osaksi sisustusta.

Ympäristön lisäksi lämpimän vastaanoton saimme myös ystävällisen ja hymyilevän henkilökunnan myötä.

Tyylikkäällä terassilla olisi kelvannut iltasella istuskella viinilasillisen äärellä, mutta viileä vappusää ei oikein houkutellut ulkosalle. Tunnelmaa ei täältäkään puuttunut ja voin kuvitella kesäiltojen rennon puheensorinan ilmojen lämmetessä.

Majoitukseen sisältyivät ilmainen sisäänpääsy Sveitsin uimalaan sekä FitPark-kuntosalin käyttö. 

Lisäksi hotellin yhteydestä löytyy suuri viihdekeskus, jossa pääsimme tutustumaan SuperPark Sveitsin sisäaktiviteettipuistoon, joka tarjoaa liikuntaelämyksiä ympäri vuoden, säällä kuin säällä. Täällä riitti touhua koko perheelle moneksi tunniksi ja minäkin innostuin pomppimaan trampalla hiki päässä.

Kuvissa lasten taidon-näytteitä:

Liikuntapainoitteisen iltapäivän jälkeen siirryimme siistiytymään huoneisiimme ja valmistauduimme illalliselle. 

Perheelliselle on nautinto istuutua valmiiseen pöytään palveltavaksi. Onneksi isot lapset osaavat nykyään arvostaa tällaisia rauhallisia, yhteisiä ruokailuhetkiä. Söimme pitkän kaavan mukaan kolmen ruokalajin herkullisen illallisen. Ravintola Tilan menulta löytyi niin pizzoja ja burgereita, kuin pihvejä ja leikkeleitäkin. Koko perheen makunystyrät kiittelivät ja ruuat olivat suussasulavia.

Estetiikan nälkäistä hurmasivat jo taideteosta muistuttavat ruoka-annokset, mutta ravintolan sisustuksessa riitti myös silmänruokaa. Täälläkin ympäröivä luonto oli tuotu luovasti sisään mm. kattovalaisimien mielenkiintoisissa puuklapeissa, tapeteissa ja pöydän koristeluissa. 
Ihanaa, kun asioihin panostetaan näin!

Maittavan illallisen jälkeen olimme jo sen verran väsyneitä, että vetäydyimme huoneisiimme iltapesuille ja rentoutumaan television äärelle. Myös hotellin yhteydessä toimiva Biorex Sveitsi-elokuvateatteri olisi kiinnostanut, mutta vapun takia se oli suljettu. 

Touhukkaan päivän jälkeen ei tarvinnutkaan kauaa nukkumattia odotella.

Päivä 2:

Pitkien yöunien jälkeen heräilimme kauniin aurinkoiseen aamuun ja lähdimme hotellin aamiaiselle, jonka pelkkä esillepanokin sai jo hyvälle mielelle. Tilaa, väljyyttä ja selkeyttä riitti yllinkyllin, eikä puffetissakaan ollut mitään valittamista, vaan tällä valikoimalla jaksoi pitkälle päivään.

Löytyi tuoreita leipiä, leikkeleitä, juustoja, hedelmiä, vihanneksia, jogurtteja, myslejä, puuroa, munakasta, pekonia, herkkua monenmoista...nams!

Kun vatsat oli ahdettu täyteen aamiaspöydän antimia, olikin aika seuraavien seikkailuiden.

Hotellin välittömässä läheisyydessä sijaitseva  SeikkailuSveitsi

tarjosi koko perheelle hurjia haasteita ja onnistumisen iloa. Itsekin voitin korkeanpaikankammoni ja lähdin kiipeilemään puihin rakennettuihin ratoihin vaijereiden varassa. Ensin pelotti ihan hirveästi, mutta kun vauhtiin pääsi, niin mikään ei enää pidätellyt. Aivan mahtava kokemus!

Vappupäivän sää yllätti positiivisesti ja usean tunnin ulkoilun ja kymmenen huikean seikkailuradan selvittämisen jälkeen ( itse en tosin uskaltanut niihin haastavampiin ratoihin, mutta ylitin itseni joka tapauksessa ja olo oli kuin voittajalla ) vatsat alkoivat kurnia, joten kävimme syömässä lounaan hotellin viihdekeskuksessa, SveitsiSnacksissa. Tässä samaisessa tilassa toimi myös SuperPark sekä BioRex.

Tankkauksen jälkeen kävimme vielä virkistäytymässä Sveitsin uimalassa, jonne emme edellisenä päivänä ehtineet. Etenkin lapset rakastavat uimista ja täältä pienestä uimalasta löytyi iloisena yllätyksenä myös vesiliukumäki, poreallas ja vesihierontapisteitä. 

Voi miten olisimme viihtyneet täällä pidempäänkin. Tekemistä olisi riittänyt useaksi päiväksi, sillä hotellilta löytyi mm. huonepakopelejä, kauneushoitolaa, lenkkeily- ja vaellusreittejä ym. sekä talviaikaan laskettelu- ja murtomaahiihtomahdollisuuksia.

Lasten mielestä Hotel Sveitsi oli ehdottomasti paras hotelliloma ikinä, ja suosittelisin itsekin tätä nimenomaan lapsiperheille tai työporukoille virkistyspäiviin. Toisaalta tänne tulisi mielellään myös kaveri- tai vaikkapa polttariporukan kanssa rentoutumaan.

Sydämelliset kiitokset Hotellin väelle ikimuistoisesta reissusta. 

Palaamme aivan taatusti uudelleen :)

Matkamuistoin:

Iida Emilia

-Hotellireissu saatu yhteistyössä näkyvyyttä vastaan-