Lomailua ja kasvihuoneen antimia

Hellou ihanat!

Tänään raaskin hetkeksi istahtaa tietokoneen ääreen, kun ulkona taivas jyrisee ja sadepilvet uhkaavat. Täällä on jo ehditty viettää puolet lomasta ja ihan mukavaa on ollut, vaikkei mitään kovin erikoista ollakaan tehty. Helteet vaihtuivat epävakaiseen ja viileähköön säähän, mutta uskon että lämpö palaa vielä :). Omaa lomaani eivät sadesäät ole ainakaan toistaiseksi haitanneet, mutta nyt voisi pikkuhiljaa taas lämmetäkkin.

Reissasimme ensimmäisellä lomaviikolla kotikonnuilleni Satakuntaan ja Yyterin hiekoille. Vierailimme siellä isäni luona ja ihastelimme myös Reporaasen maisemia. Lisäksi mökkeiltiin ja tehtiin shoppailureissu Ideaparkkiin. Kotona saatiin rästihommia etenemään ja pienet päiväretket kirpparille tai idylliseen kahvilaan piristivät. Niin ja vierailtiin isännän kanssa myös ystäväpariskunnan luona. 

Kuulostaa siis siltä, että ollaan paljonkin tehty, mutta onhan tämä koronakesä toisaalta silti vähän erikoinen, kun tänä vuonna ei ole mitään matkaakaan tiedossa. Usein ollaan nimittäin käyty Tallinnassa, Tukholmassa tai edes kotimaassa jossakin hotellissa. Olisihan sitä nyt toki kotimaassa voinut reissatakkin, mutta saatiin tietää lomamme myöhään ja isännällä kesäloma taisi jäädä nyt vain viikon mittaiseksi. Mutta näillä mennään tänä vuonna. Ja kotona viihtyy toki aina.

Mutta jos ei loppulomalle olekaan kauheasti tapahtumia, niin kasvihuoneessa tapahtuu sitäkin enemmän:D Muistattekos vielä tämän huhtikuussa kasaamamme kasvarin?

Aikalailla on huone rehevöitynyt kesän mittaan. Yrtit, ruohosipuli, tilli, mansikat ja chili siellä komeilevat rintarinnan ja satoakin mukavasti tulossa. Tomaatit vain jäivät nyt tänä kesänä laittamatta, kun en minitomaatin taimia enää mistään alkukesällä löytänyt. Mutta niitä sitten ensivuonna. Chiliä näyttäisi ainakin olevan tulossa niin paljon, että aika tulista ruokaa tiedossa ;)

Koska kasvihuone on uusi ja moderni ( olisin toki tykännyt sellaisesta vanhoista ikkunapokista tehdystäkin ) niin päätin pehmentää kasvihuoneen ilmettä maalaistyylisillä jutuilla ja vanhoilla kirppislöydöillä, kuten matkalaukulla ja pyykkilaudalla. Antavat kivasti ilmettä kasvariin!

Uusin kirppislöytöni on tuo suuri sinkkinen palju oven edessä, joka saa täyttyä sadevedestä, niin saan siitä kasteluvettä puutarhaan. Tosin nyt ei olekaan tarvinnut kastelusta hetkeen huolehtia ja kesäkukkia olen siirrellyt jatkuvasti suojaan terassille, kun taivas on hoitanut kastelupuolen oikein perusteellisesti ;)

Tämän kasvihuoneen edustalle piti toteuttaa vielä pieni lavatarhakin, mutta se taisi jäädä toteuttamatta. Harmi kun kesä on niin lyhyt, että nyt jo tuntuu, ettei enää kannata aloittaa mitään projektia, vaikka onhan tässä toivottavasti kesää vielä jäljellä hieman syksyisistä ilmoista huolimatta.

Minkäslaisia piha- tai lomasuunniltelmia teillä on ollut?

Oikein mukavaa viikonloppua!

Iida Emilia

Lottovoittoa odotellessa

Kaupallisessa yhteistyössä / Sortter

............

Jokin aika sitten äitini kertoi näyttäneensä blogisivujani tuttavalleen, joka oli huokaillut kuvia katsellessaan, että "taitavat olla aika rikkaita"? Saman lauseen olin kuullut joskus aiemmin lapseni kaverin tai puolitutun kollegani suusta. Jännä juttu, kuinka kuvat voivatkin valehdella! ;) Ehkä yhtenevä värimaailma ja kodikas sisustus luo vaikutelman, jossa kotiin on todella panostettu ja käytetty ruhtinaallisesti rahaa. 

Panostettu toki onkin. Suorastaan intohimoisesti ja suurella sydämellä! Mutta kodin harmonia syntyy onneksi pienelläkin rahalla ja sisustus muokkaantuu hiljalleen ajan saatossa. Rikkauttakin on niin monenlaista. Mielestäni olemme "rikkaita" kun meillä on katto pään päällä. On varaa maksaa laskut, vaikka välillä kirpaiseekin ja ostaa voita leivän päälle. On lämmintä vaatetta ja auto millä ajella töihin sekä lasten harrastuksiin. Jos siitä vielä jää jotakin pientä säästöön, niin voihan ihmettä.

Ennenkaikkea meillä on toisemme! Se on elämän suurinta rikkautta :)

Onhan sitä toki monet kerrat haaveiltu lottovoitosta! Lauantaisaunassa vihdottu monenlaisia toiveita ilmoille: "Olisipa kerrankin mahdollisuus matkustella. Ostaa uusi auto ikivanhan temppuilevan menopelin tilalle. Vaihtaa vihdoin nämä pikkuruiset asuin-neliöt suurempiin, jotta lapset saisivat omat huoneensa. Hankkia oma mökki paljuineen ja sitä rataa".

Ihminen haluaisi helposti heti kaiken jos se olisi mahdollista! Mutta mielestäni odottamisessakin on oma viehätyksensä, kun vähitellen saavuttaa jotakin, mistä on pitkään haaveillut. Onneksi onni mahtuu pienempiinkin unelmiin :)

Kuten esimerkiksi rakastamani vanhat huonekalut, jotka saattavat maksaa antiikkikaupoissa maltaita. Joskus kannattaa odottaa, niin ne oikeat osuvat kohdalle. Esim. tuo kerrostalon käytävälle hylätty patakaappi tai kirppiksen nurkkaan pölyttymään jäänyt kymmenen euron seinäkaappi, joka sai uuden elämän maalauksen myötä. Keittiönpöytä, jonka taitava tuttava nikkaroi vanhoista laudoista edullisesti. Eivätkä nuo ruokailuryhmän tuolitkaan ole aitoja design-tuoleja vaan halpoja kopioita.

Havahduimme juuri sellaiseen tosiseikkaan, että olemme asuneet tätä kotia jo reilut 17 vuotta!

Muuttaessamme tänne esikoisemme kasvoi vielä masussani ja meillä oli koko pieni elämä - sekä  suuri asuntolaina edessämme. 

Nyt vuodet ovat vierineet ja neitokainen kasvanut lähes täysi-ikäiseksi. Kotikin on muuntunut siinä välissä moneen kertaan ja perhe kasvanut. Ja mikä parasta, myös se suuri asuntolaina on hiljalleen huventunut! Alamme olla jopa lähellä sitä aikaa, että rahaa jäisi vihdoin muuhunkin kuin lainojen maksuun! 

Mutta saapi nähdä. Kyllähän sitä aina uusia ideoita riittää. Remonttia, pihasuunnitelmia, matkakuumetta... mökkiunelmista puhumattakaan ;) ( Ja ainahan se vanhan talon haavekin kummittelee takaraivossani ).

Olemme aina olleet tarkkoja siitä, ettemme jäisi liian monen lainan loukkuun sekä siitä, että  vaatimattomista tuloistamme jäisi aina rahaa myös siihen itse elämiseen. Siksi olemme aina vertailleet ja harkinneet tarkkaan hankintojamme sekä lainojamme. Varsinkin mieheni on onneksi ollut viisas näissä asioissa. Vaikka täytyy myös todeta, että iän myötä rahankäyttö on meilläkin vasta järkevöitynyt ja kantapään kautta opittu moniakin asioita. Onhan sitä nuorempana tullut kaikenlaiseen turhuuteenkin törsäiltyä...ja varmasti vähän vieläkin ;). Oppia ikä kaikki!

Mutta eikös se ole jo lottovoitto, kun on synnytty tänne Suomeen ja jokainen uusi aamu on uusi mahdollisuus astua lähemmäs unelmiaan :). Tarkemmin kun miettii, niin unelmathan ovat jo läsnä, 

joten näissä mietteissä ja haaveissa kohti aurinkoista keskiviikkoa!

Viikonlopuksi on muuten ihanaa reissua ystäväporukalla tiedossa, joten kurkkikaahan instagramista Stadin parhaimpia sisustustärppejä ;)

Rakkaudella

Iida Emilia

Olkkarin uusi pöytä

Heipsulivei!

Täällä vapaapäivän suunnitelmat muuttuivat, kun työkaveri tuli kipeäksi ja joudun häntä tuuraamaan, mutta eipä se haittaa, sillä viikonloppu on jo ihan ovella. Ilmatkin näyttävät nyt lämpenevän reippaasti ja sekös vasta saakin hymyn huulille :)

Mutta hei, ihan pikapikaa ennen töihin lähtöä haluan esitellä teille tämän uusimman aarteeni!

Joskus nämä löydöt vain pompsahtavat vahingossa eteen, vaikkei niitä olisi etsinytkään...

Kun vanha sohvapöytämme päätyi muihin tehtäviin, aloin haaveilla jostakin rouheasta ja puunvärisestä pöydästä ja ensihätään kaivoin varastosta pienen puulaatikon sohvan edustalle. Se näyttikin tosi kivalta, mutta oli aivan liian pieni. Ajattelin, että hankin toisen puulaatikon siihen rinnalle, mutta yhtäkkiä vastaani kävelikin tämä ihastuttava Alkon vanha kujetuslaatikko.

Juuri sopivan kokoinen ja niin ihanasti kulunut. Ja miten upea tuo puinen pinta! 

Tämä on kuin meille tehty :)

Hämeenlinnaan on viime syksynä avattu uusi Vintage & Desingn- Korentotori

jossa myydään kaikkea vanhaa ja kaunista. 

Pääsin itse käymään tuossa suloisessa liikkeessä vasta ensimmäistä kertaa ja heti tein tämän upean löydön. Oikein hyvä palvelu ja edukkaat hinnat, joten suosittelen tutustumaan.

Mutta nyt täytyy mennä....tosi stressaava viikko takana jotenkin, mutta onneksi töiden jälkeen tapaan ihania ystäviä viinilasillisen ja tapas-illan merkeissä, niin saa nollata päätään!

Ihanaa viikonloppua!

Iida Emilia

Ihana viikonloppu

Hiphei pitkästä aikaa!

Pahoittelut, että blogipostaukset tulevat näin harvakseltaan, mutta tuntuu jotenkin, ettei täällä ole mitään kuvattavaa, ennenkuin alkaa todenteolla remonttirintamalla tapahtua. Muutenkin vapaahetket kuluvat nyt tiiviisti oikeita materiaaleja ja tarjouksia etsiessä, joten kiirettä on pitänyt. Nyt onkin sitten unelmien keittiö suunniteltuna ja ihanat väliovet varattuna. Uusi lattiamme saapuu huomenna ja viikon päästä pärähtää remontti käyntiin :)

Tänä viikonloppuna jätin kuitenkin remppajutut hetkeksi sivuun ja suhautin ystäväni Anskun kanssa junalla kohti Vaasaa. Siellä tapasimme ihanat blogi-ystävämme Allidaalian, Niinan, Jonnan sekä Kiken. 

Vietimme jälleen kerran ihan mahtavan naisten viikonlopun, josta minulla ei ole kuvia valitettavasti ollenkaan, sillä unohdin aamukiireessä kamerani kotiin! ( Bloggaajan pahin moka ikinä ;) 

Instagramiin päivitin muutaman tunnelmapalasen matkaltamme, mutta nuo kännykkäkuvat eivät laadullaan päätä huimaa. 

Kaikkein parasta antia reissussa oli ehdottomasti yökyläily Niinan ihanassa, vaniliansävyisessä  talossa, jossa pääsimme nauttimaan pihasaunan lempeistä löylyistä ja saunanraikkaina vietimme pyjamabileitä rupatellen ja nauraen yömyöhälle.

Mukavia löytöjäkin sattui matkan varrelle useampia, vaikka alunperin ajattelinkin, etten tarvitse kotiin oikeastaan mitään. Tuollaisia mukitelineitä olen ihastellut muiden kodeissa, ja nyt olin niin myyty tuon sinkkisen Ib-Laursenin telineen kohdalla, että se oli aivan pakko napata ostoskassiin.

Myös pehmoinen Ib-Laursen täkki houkutteli minut kauniilla kuosillaan ostosvimmaan.

Nämä ihanuudet löysin kodikkaasta Shiilan putiikista, jossa olikin todella ilo vierailla. Shiilan ystävällinen omistajatar ja hänen suloinen tyttärensä palvelivat meitä kauniissa, autotalliin rakennetussa puodissaan. Saimme ostosten lomassa nautiskella herkullisista uunituoreista korvapuusteista kahvin kera ja pääsimmepä vielä vierailulle heidän upeaan kotiinsakin.

Putiikissa olisi ollut vaikka kuinka paljon kaikkea ihanaa kotiimme, ja oikein harmittaa, että puoti sijaitsee niin kaukana meiltä, mutta onneksi heiltä löytyy myös verkkokauppa :)

Kirppareilta tein myös useampia ihania löytöjä, ja yksi niistä olikin tuollainen puinen vanha leipälapio, jonka päälle voi asetella vaikkapa kynttilöitä.

Ja loppuhuipennuksena kävimme vielä vierailulla iki-ihanassa Mallan Makeat -sisustuskahvilassa, jonne onneksemme saimme kutsun, vaikka puoti olikin juuri lomalla. Eihän pohojanmaan reissu olisi ollut mitään ilman Mallan ja Samin leipomia herkkuvohveleita, sekä Green Gaten uutuuksia. Joulukotiin sieltä löysinkin jotain suloista ja punaista. Kiitokset vielä Makeiden herttaiselle pariskunnalle vieraanvaraisuudestanne :)

Ah, kylläpä olikin taas rentouttava reissu.

Nyt jaksaakin alkaa keskittyä kunnolla tuohon tulevaan remonttiin.

Halauksin:

Iida Emilia

Rautasängyn uusi lookki

Hiphei!

Muistattekos vielä vanhan rautasängyn, jonka hankein itselleni joulun alla lahjaksi?
Sänkyhän löytyi ihan sattumalta kirpputorilta, ja vaikka en ihan varmaksi tiennyt mihin tuollaisen ihanuuden meillä sijoittaisin, niin en vain voinut jättää tuota kohtuuhintaista unelmien huonekalua ostamatta.

Alunperin ajattelin laittaa sängyn lastenhuoneeseen, mutta ensin se kuitenkin kulkeutui meidän olkkariimme, jossa se onkin osoittautunut oivaksi lisä-istumapaikaksi. Sängyllä on myös mukava löhöillä ja lueskella, tai vaikkapa bloggailla kuten juuri tälläkin hetkellä.

Ainut minua askarruttava miinuspuoli sängyssä ostohetkellä oli sen pirteän räväkkä väritys. (Voit kurkistaa tästä miltä rautarouva ensin näytti ). Itse satun pitämään enemmän vaaleista ja neutraaleista sävyistä, joten vanha väri sai luvan väistyä. Jahkailin valkoisen, mustan ja harmaan välillä, mutta lopulta perinteinen puhtaan valkoinen voitti sävyisän kisan. Rautakaupasta sain asiantuntevaa apua metallin maalaamiseen, ja Tikkurilan Unica Akvalla peittyi punainen maalikerros vain parin kerran sutimisen jälkeen. Ai että miten olenkaan tyytyväinen lopputulokseen. Sängystä tuli jotenkin herkän oloinen, ja nyt se sopii täydellisesti olohuoneeseen :)

Vapaapäivän teehetkessä lueskelin pitkästä aikaa Ilona Pietiläisen talven taikaa- kirjaa, jossa Pilvenhattarakin oli esillä. Paljon olikin meidän sisustus jo noilta ajoilta muuttunut, mutta mukavat muistot tuonne kirjan sivuille on ikuistettu :)

Pahoittelut muuten rakeisista kuvista. Kameran pitäisi olla kelvollinen, mutta kameran takana ilmeisesti hösätään liian hätäisesti ;)

Pirteitä pakkaspäiviä!

Iida Emilia

Uusi löhöpaikka olkkarissa

Heipsan kaikille!

Uutta viikkoa huristellaan taas vauhdilla eteenpäin! Viikonloppuna juhlimme Suomen itsenäisyyttä anoppilassa herkkuruokien äärellä, ja tapasimme samalla pitkästä aikaa tyttöjen serkkuja. Kävimme lisäksi katsomassa jäähallilla upeaa itsenäisyyspäivän fantasia-näytöstä, ja iltasella tietenkin ihastelimme linnanjuhlien pukuloistoa television äärellä. Sain vihdoin viikonloppuna aloitettua myös joululahjojen hankinnan, vaikkakin aivan alkajaisiksi ostin lahjan ihan vain itselleni! Tästä mainitsinkin jo pikaisesti pari postausta sitten.

Nykyäänhän en oikeasti edes etsi meille mitään, koska en yksinkertaisesti tarvitse mitään, eikä meille kyllä totuuden nimissä edes mahtuisi enää mitään! Vaan kuinka ihmeessä nämä aarteet sattuvatkin aina löytämään minut :D

Ajelimme tosiaan tuossa erään kerran kirpputorin ohitse, ja ikkunan nähdessäni kiljaisin niin kimakasti, että isäntä meinasi pelästyksestä ajaa pöpelikköön. Katseeni oli nauliintunut vanhaan rautasänkyyn...ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Päätin kuitenkin unohtaa rautarouvan, koska ajattelin sen maksavankin maltaita...eikä meillä olisi ollut sille paikkaakaan, eikä sen värityskään ihan miellyttänyt.

Parin päivän päästä kävelin sitten kuitenkin tuon kirpparin kautta töihin, ja sängyssä roikkuvan hintalapun nähdessäni olin lentää pyllylleni! Hintahan olikin ihan lompakolleni sopiva! Enää en jäänyt jahkailemaan, vaan varasin rautarotiskon oitis itselleni. Miehelleni ilmoitin, että mun joululahja on sitten jo hankittu ;)

Ajattelin kyllä sijoittaa tämän kaunokaisen lastenhuoneeseen, mutta ainakin aluksi se päätyikin meidän olkkariin mukavaksi löhöpaikaksi. Punainen värikään ei ole hassumpi näin joulun alla, mutta tuskinpa se tulee ikuisesti tuon värisenä pysymään. Sängyn päädystä roikkuvista villasukista löytyy aina adventtina lapsukaisille pikkuisia ylläreitä.

Mailegin tontut, pikkuinen talja ja kaunis harmaa täkki ovat ostoskia Metsäpellon puodilta, jonne vielä viikon verran voit hyödyntää huikean 25%:n alen koodilla:

Pilvenhattara.

Tässä kelpaa sitten joulunpyhinä kinkkua sulatella kynttilänloisteessa, ja lueskella sisustuslehtiä suklaarasia kainalossa. ( Ja haaveilla siitä hieman isommasta unelmien talosta, jonne tämäkin aarre sopisi täydellisesti ).

Kertokaahan muuten mielipiteenne, minkä väriseksi itse maalaisitte sängyn?

On nimittäin aika vaikea valinta käynnissä ;). Valkoinen nyt vahvin vaihtoehto, mutta mustakaan ei olisi paha.

Hellurei seuraavaan kertaan!

Iida Emilia

Ps: Arvonta alemmassa postauksessa vielä viikon ajan käynnissä!

Kukkuluuruu kesä!

Siis ei voi olla totta! Taas aamulla kun verhot avasin niin liian tuttu näkymä hahmottui eteeni: harmaat sadepilvet, tuulentuiverrusta ja lämpöasteita n. 15! Tätä samaa on jatkunut lähes koko loman ajan ( lukuunottamatta niitä kolmea...vai neljää hellepäivää ihan heinäkuun alussa ). Ja nyt se heinäkuu alkaakin olla lopuillaan ja loma samaten.

Liekö tässä nyt sitten vain töihinpaluu-ahdistus kyseessä, vai kiristääkö pelko kesän loppumisesta hermoja?!  Kesää kun odottaa suunnilleen kahdeksan kuukautta vuodesta ja sille asettaa melkoisia odotuksia, niin kyllähän se väkisinkin syö miestä että se "kesä" kestää vain kolme päivää!

Tosin...vaikka tuo pikkupiru olkapäälläni nyt kiljuukin kesän paskuutta, niin totuuden nimissä kesä ja loma ovat olleet oikein onnistuneet ja mukavat. Ehkä ihan kaikkea kesäkivaa ei tullut toteutettua tänävuonna, mutta tuleehan niitä uusia kesiä.

Töihinkin on oikeastaan ihan ok palata. Varsinkin näin pehmeällä laskulla, sillä keskiviikoksi vasta töihin ja viikonlopuksi on heti tiedossa jo pikku-reissua.

Viikonlopun vietimme pitkästä aikaa mökillä. Lauantaina oli jopa ihanan aurinkoista ja lämmintä.
Lapset tarkenivat polskutella lammessa ilman saunaakin. Sunnuntaina kahvittelimme suvun kesken nelikymppisen ukkoni kunniaksi. Kävimme myös mökin lähettyvillä olevalla maalaiskirppiksellä, josta löysin toisen vanhan ison pullon tuohon olkkarin lipaston päälle koristeeksi. 

Jäähän nyt sitten nähtäväksi, tuoko elokuu vielä lämpöaallon mukanaan vai saako kesän pistää jo pakettiin. Ihan vielä en tahtoisi luovuttaa ;)

Ja hei, vielä heinäkuun ajan te lukijat voitte osallistua tuohon Indiedaysin kyselyyn, josta on mahdollisuus voittaa myös kivoja palkintoja. Kyselystä olisi meille bloggaajille paljon hyötyä. [https://fi.surveymonkey.com/s/M8MZ675]   Kiva jos viitsitte käydä vastailemassa.

Halauksin:

Iida Emilia

Mökillä

Juhannusviikko. Keskikesän juhla lähestyy. Kuinka se tuleekin niin äkkiä tänä vuonna ? Tuntuu, ettei kesä olisi vielä edes kunnolla alkanut. Toisaalta kuitenkin hyvin perinteistä tämä viileä sää näin kesäkuussa.

Ja hyvin perinteikkäästi lähdemme porukalla juhannusta juhlimaan sukumökille tänäkin vuonna :)

Tosin tänä juhannuksena saamme joukkoon mukaan vielä mieheni serkun perheen, jossa nuorin juhlija on vasta kolmikuinen pieni tuhisija.

Laittelimme vanhan pikkumökin terassille hieman uutta ilmettä.
Ikkunoiden alle ruuvattiin vanhasta laudasta ikkunalaudat, joiden päälle sai kesäkukkia kivasti vehreyttä ja kodikkuutta luomaan. Terassin isolle pöydälle löytyi myös uusi ruudullinen vahakangas.

Pikkumökin sisustus on entisellään. Toin vaan kotoa muutamia emaliastioita mökille, kun sopivat tänne tyyliin paremmin. Ihana valkoinen emalikattila on kirppislöytö viimekesältä.

Vielä muutama työpäivä täytyy kuitenkin puurtaa ennen juhannusvapaita.

Tuulista tiistaita!

Iida Emilia

Lipaston tuunausta ja säilytysratkaisuja

Miten se viikonloppu vilahti taas niin nopsaan ohi? En ehtinyt tehdä kuin puolet tekemättömistä töistä, mutta kai sekin on tyhjää parempi. Pääasia kuitenkin, että saatiin rentoutua vaan rauhassa perheen kesken. Tunnelmointia kynttilöiden valossa, saunan lämpöä, herkkuja ja leffailtaa. Niistä oli viikonloppumme tehty!

Olen myös huomannut että pieni happihyppely ulkosalla päivittäin pitää kaamosmasennuksen loitolla, vaikka yhtään ei kyllä ulkoilu meinaa huvittaa näin harmaassa ja tihkuisessa säässä. Pimeys verottaa kyllä todentotta osan energiasta, mutta on täällä siitäkin huolimatta jotain sentään saatu aikaankin.

Lastenhuoneessa maalasin tapettiseinän vastapäisen seinän Country Frenchin Kaisla-sävyllä, joka oli lähimpänä kirsikkapuutapetin taustaväriä. Sävy olikin oikein kaunis lämpimän beessin sekä harmaan sekoitus. Väri sopii hyvin yhteen tapetin ja huoneen valkoisten kalusteiden kanssa.

Koska lastenhuoneessa sijaitsevan vaatehuoneen olemusta muutettiin radikaalisti säilytyspaikasta pieneksi leikkihuoneeksi, täytyi lastenhuoneen puolelle löytää lisää säilytyskaappeja. Niinpä selailin intensiivisesti Tori.fi tarjontaa ja siellä törmäsin erittäin edukkaaseen vanhaan pikkulipastoon.
Lipasto oli maalattu 70-luvulla kirkuvan oranssinpunaiseksi, mutta aistin sen rajun kuoren alla sykkivän herkän sydämen. Kun vanhat maalit oli rapsuteltu pois, alta paljastui upea tummanruskea sävy, mutta hetken mietittyäni päädyin maalaamaan lipaston tasoa lukuunottamatta valkoiseksi, koska näin se sointui lastenhuoneeseen paremmin.

Maalina käytin tietenkin Coutry Frenchiä, sävyä Lumi.

Lipaston laatikoihin piiloutui esikoisemme sukat, alusvaatteet, pyjamat, topit, t-paidat sekä hiustenlaittotarpeet.

Muut vaatteet löysivät paikkansa Ikean vaatekaapista, joka myöskin kotiutui meille edullisesti käytettynä Torin kautta. Ikean kaappi onkin huoneen ainut "uusi" kaluste eikä oikein sinänsä sovi joukkoon muiden kirppislöytöjen viereen, mutta voi autuus miten paljon siistimmin saimme vaatteet säilöttyä entiseen epäkäytännölliseen vaatehuoneeseen verrattuna. Suuri helpotus!

Pienemmän neidin vaatteet löytyvät leikkihuoneen puolelta, josta laitan kuvia myöhemmin. ( Siellä vielä vähän hommat kesken ;)

Vaatekaapin päälle löysin paikallisesta sisustusliikkeestä tuollaisia paperisia (?) vahvan oloisia poxeja, jotka ovat sekä kauniita, että käteviä säilytyspaikkoja.

Lelusäilöjä voin myös esitellä lisää myöhemmin, mutta nyt olen todella tyytyväinen, että molempien tylleröiden vaatteet ovat omissa kaapeissaan ja paljon paremmassa järjestyksessä kuin aiemmin.

Mattokin on muuten uusi, ja se on taitavan kamuseni käsialaa :)

Tässä vielä alapuolella kuva lipastosta ennen muodonmuutostaan. Olisihan tuokin ollut aika räleä, jos olisin kirkkaiden värien ystävä, mutta kyllä meille taitaa passata vaaleana paremmin ;)

Niin...ja sitten ihan vahingossa sieltä torin sivustoilta eteeni pölähti yksi UNELMA, josta olen pitkään haaveillut!!! Mutta siitä kerron lisää seuraavalla kerralla ;)

Hauskaa viikkoa!

Iida Emilia

-Yhteistyöpostaus-

Vapaapäivän sisustelut olohuoneessa

Heipat täältä vapaapäivän tohinoiden jäljiltä!

Päivä tuntui hujahtavan vauhdilla kaupungilla asioidessa ja äitiäni autellessa ( hänellä kipsi jalassa viidettä viikkoa, mutta kohta sen saa onneksi huitaista mäkeen. Toivotaan että jalka olisi sitten kunnossa ). Kotona pientä siivoilua, ruualaittoa, pyykinpesua ja harrastuksiin kuskailua...mitäpä muutakaan ;). Lisäksi mylläsin pihamaata ylösalaisin. Sain nimittäin ystävältäni perennoja, joita hän oli perkaillut, ja nyt lähti kuulkaas perennapenkkien kukoistus uuteen nousuun! Vai lähtikö sittenkään? Se jää nähtäväksi ;)

Ulkoa kiikutin samalla sisätiloihin kahvallisen puulaatikon, jonka löysin alkukesästä kirpparilta.

Siihen sopikin mukavasti kasa sisustuslehtiä ja viltti vielä mukaan koleita syysiltoja lämmittämään.
Vielä kuitenkin päivät ovat olleet ihanan lämpimiä ja aurinkoisia, joten nautitaan niistä.

Iltapäivän aurinko valaisikin tänään niin kauniisti olohuonetta, että piti tarttua kameraan.

Tuosta (allaolevan kuvan) kulmasta tulee harvemmin kuvattua, joten laitetaan välillä laajempaakin kuvakulmaa. Ikean valkoiseksi maalattu telkkukaappi on toiminut meillä loistavasti. Tykkään siitä, että elektroniikka on piilossa ovien takana.

Keinuhepasta tulee aina sillointällöin kyselyjä, joten kertaanpa uudelleen sen tarinan :)
Sympaattisen humman saimme jo kymmenen vuotta sitten ( miten siitäkin voi olla jo niin paljon aikaa)? joululahjaksi esikoisellemme. Tuolloin heppa oli vielä männyn värinen, ja sillä oli komea harja ja häntä, mutta kovassa vauhdissa jouhet tippuivat näemmä hiljalleen pois. Myöhemmin innostuin maalaamaan hirnahtelijan sisustukseen sopivammaksi. 

Mutta nyt alkaa päivä vaipua mailleen, ja saunan jälkeen olo on niin raukea, että taitaa nukkumatti kutsua kanssaan yölliselle retkelle. Mahdankohan nähdä unia kukkivista perennoista vaiko sittenkin kodin remontista ja uusista lattioista...

Leppoista loppuviikkoa!

Iida Emilia

Viikonlopun touhuja!

Niin ihania kuin nuo reissut ovatkaan, niin kyllä kotiarkikin on (yleensä ;) kivaa,

 viikonlopuista puhumattakaan.

Tänä viikonloppuna juhlittiin venetsialaisia. Kävimme hienossa kokoperheen tapahtumassa, jonka loppuhuipennuksena nautimme upeasta ilotulituksesta. Kuinka kaunista olikaan illan pimetessä kun järven rannalle oli aseteltu kymmenittäin lyhtyjä. Nyt sitten virallisesti syksy toivotetaan tervetulleeksi!

Sunnuntaiaamuna alkoi jauhopeukaloa pitkästä aikaa vipattamaan, ja leipaisin aamupalapöytään tuoreet sämpylät. Kuvissa näkyy myös reissuhankintoja mm. emalinen kauha Pihapuodista, pieni Riihimäen lasipurnukka markkinoilta ja punaiset GG-latet Ruususelta.

Tuollainen kaunis ja käytännöllinen kauha onkin ollut pitkään hakusessa. Nyt jauhot, murot ja kaurahiutaleet saa helposti kauhottua purnukoistaan.

Aamiaispöydän tunnelmia. Lasten mielestä kattaus näytti ihan joululta, mutta kyllähän punainen sopii muihinkin vuodenaikoihin :) Pihlajanmarja-maljakkona toimiva tuikkukippo löytyi Kokkolasta 

N-stylestä.

Eikun herkuttelemaan!

Nyt lähdemme moikkaamaan isovaaria, joka hukkuu kuulemma omenoihin. Korit matkaan ja omppusia poimimaan. Pian leivotaan sitten piirakkaa :)

Herkullista sunnuntain jatkoa!

Iida Emilia