Turvasatama

Sadepäivän terveiset!

Vietän tänään "puolivapaapäivää", sillä menen vielä illaksi töihin, mutta lapsen terveydellisten asioiden tiimoilta jouduin pitämään aamupäivän vapaana, sillä kävimme mahdollisen skolioosiepäilyn vuoksi tutkimuksissa. Ja skolioosihan sieltä selästä löytyi, mutta onneksi vain hyvin lievä sellainen, joten minkäänlaisia hoitotoimenpiteitä, rajoitteita tai murheita siitä ei pitäisi koitua.

Huoltahan tässä elämässä aina riittää! Eikä suinkaan vähäisimpänä nämä viimeaikojen uutisotsikot, joiden takia huomaan olevani hieman varuillani. En yleensä ole taipuvainen hysteriaan, enkä yleisesti ottaen lue uutisiakaan kauheasti, mutta jostain syystä maailmalla leviävä virus laittaa miettimään. Huomaan peseväni käsiäni enemmän ja "hamstraavani" kauppareissuilta säilykkeitä. Tieto lisää tuskaa ja tuota tietoahan tulvii kyllä joka tuutista! En halunnut tuosta skolioosistakaan lukea etukäteen, vaan luotan nyt tohtorin sanaan.

Huolet ja murheet kuuluvat elämään, mutta blogissa haluan pitää yllä positiivisia ja kevyempiä aiheita. Vaikka maailman myrskyt välillä ahdistaa, niin onneksi koti on turvasatama, jonne käpertyä pitkän päivän jälkeen rakkaiden kanssa :)

Tänään pyöräytin koulusta palaaville sämpylöitä ja tein illan ruuankin valmiiksi. Maustekaappiin kelpaa nyt kurkistella, sillä löysin lomalla Tigerista nättejä ja edukkaita maustepurkkeja. Mielestäni kaappien järjestäminen luo arkeen helpotusta, eikä sekään mitään haittaa, että kaapin sisältö tuo lisäksi silmäniloa.

Viihdyn aina niin hyvin kotona ja kaikenlaisten kotipuuhien parissa, että välillä haaveilen tekeväni töitäkin kotosalla. Olisikohan se jo huolestuttavaa? En varmaan poistuisi siinä tapauksessa kotoa enää mihinkään, jos ei olisi pakko ;D. Mitenhän sitä vanhemmiten on niin kotihiireksi tullutkin? Mutta mikäli jossain vaiheessa jokin parin viikon karanteeni napsahtaisi päälle, niin varmasti alkaisi seinätkin jo kaatua! Toivottavasti siihen ei jouduta.

Noh, nyt se on kuitenkin riuhtaistava itsensä ulos ja lähdettävä työtehtävien pariin!

Voikaa hyvin!

Iida Emilia

Voileipäkakkua ja synttärihulinoita

Hellurei!

Viimeaikoina on tainnut tulla blogiin paljon keittiökuvia, mutta pysytellään nyt vielä tälläkin kertaa kyökin puolella, sillä siellä vietin muutenkin koko viikonlopun hellan äärellä. Meillä juhlittiin nimittäin rakkaan esikoisemme 17-vuotis synttäreitä sukulaisten voimin, hieman myöhässä tosin, sillä neitonen täytti vuosia jo tammikuun puolella. Mutta nyt on sitten juhlittu ensivuodenkin edestä! Täysi-ikäisyys nimittäin vaihtuu kaukana maailmalla ja sekös tuntuu äidistä aika haikealta, mutta toisaalta olen tulevaan vaihtovuoteen mielestäni hyvin sopeutunutkin. Ja vielä saadaan onneksi koko kevät yhdessä odottaa tietoja tulevasta host familystä. On tämä jännittävää aikaa!

Esikoisemme on aina ollut seikkailunhaluinen ja rohkea. Hän ei jännitä uusia tilanteita tai ihmisiä, vaan innostuu aina kaikesta uudesta. Isoshommien lisäksi hän esiintyy tänä vuonna myös koulun musikaalissa. Ja puhetta hänellä piisaa ( ellei sitten ole syventyneenä koulutehtävien, kirjojen tai tarinoidensa pariin...tai kännykän ; ). Mutta yksi asia, jota todella ihailen tyttäressämme, on se, että hän hymyilee lähestulkoon aina! Positiivinen elämänasenne pelastaa pimeimmänkin päivän.
Tammikuun aurinkomme todellakin! Joten luotan kyllä, että hän jos kuka tulee pärjäämään maailmalla :)

Viimeviikko oli todella kiireinen ja tuntuu, että synttäritkin valmistuivat vähän ohimennen vasemmalla kädellä, mutta onneksi sain koko perheen avukseni viimehetken siivoiluihin ja leivontaan. Kuviahan en taaskaan ehtinyt juuri ottaa, sillä mikä siinä onkaan, että aina valmistelut kestävät ihan sinne viimeminuuteille saakka? Yleensä saan juuri sen viimeisen kahvikupin ja lusikan esille, kun ensimmäinen vieras jo soittaa ovikelloa. Ihmettelen sitäkin, että kuinka ylipäätään kerkesin lasten ollessa pienempiä tehdä kaikenmaailman koristeita syntymäpäiville? Värit ja teemat toistuivat tuolloin kaikessa mahdollisessa kattauksesta lähtien. Aikansa kutakin!

Tällä kertaa päätavoitteeni oli vihdoin tehdä pitkään haaveilemani voileipäkakku! Ja voitteko kuvitella? Onnistuin ihan ekalla yrittämällä. Löysin nimittäin todella hyvän ja selkeän ohjeen Liian hyvää-blogista. Tein kakusta vain isomman version ja se vei kyllä kielen mennessään. Täytteenä kinkku/paprikaa ja suolakurkku/punasipulia. Kivan suolaista ja ruokaisaa tarjottavaa, vaikka kieltämättä aika suuritöinen ja monivaiheinen olikin. Koristeluun käytin kinkkurullia, herneenversoa, kurkkua ja viinirypäleitä.

Muita herkullisia suolaisia tarjottavia olivat myös pestofetahyrrät, joista löytyy erilaisia versioita googlettelemalla. Meidän helpossa versiossamme kaulittuun suureen voitaikinalevyyn lisättiin vain pesto ja feta päälle. Käärittiin taikinalevy rullalle ja leikattiin rullasta pieniä kiekkoja, siveltiin kanamunalla ja paisteltiin uunissa 15-20 minuuttia. 

Makeaan jälkkäripöytään tein sankarin toiveesta brita-kakkua, jonka täytteisiin lisäsin kerman ohella viinirypäleitä, hunajamelonia, kiiviä ja pensasmustikoita. Tein kakusta sen verran kookkaan, ettei tarvinnut toista kakkua lisäksi, vaikka illan pikkutunneilla meinasinkin lähteä juustokakun aineita vielä kaupasta hakemaan ;). Onneksi äitini leipaisi pöytään vielä laskiaispullia, niin makeitakin vaihtoehtoja löytyi keksien ja hedelmäpalojen lisäksi. ( Kuvia kakusta en laittanut, koska britasta ei oikein saa kovin näyttävän näköistä, mutta maku onneksi ratkaisee ).

Minunhan tekisi mieli aina kauheasti tehdä erilaisia sortteja tarjottavaksi, mutta mieheni on koittanut takoa päähäni järkeä, että vähempikin riittää! Ja onhan ne aina todellakin riittäneet, sillä jääkaappiinkaan ei paljoa säilytykseen mahdu. Vieraita meillä käy yleensä 20-25 henkeä.

Eli jälleen ovat yhdet mukavat synttärikekkerit takanapäin ja taas on opittu jotakin uutta! Koskaan ei ole liian vanha testailemaan uusia resptejä ;D

Oikein ihanaa ja aurinkoista viikon jatkoa jokaiselle! Minäkin lähden tästä nyt työmaalle!

Terkuin:

Iida Emilia

Helpot fudget lahjaksi

Huomenta tiistaihin!

Viikko enään jouluun. Istun aamiaispöydässä vapaapäivän aamuna ja listailen mielessäni asioita, joita pitäisi vielä ehtiä. Olin niin päättänyt, että joulunalusviikolla kaikki muut hommat olisi hoidossa, eikä tarvitsisi enää kuin siivoilla, koristella kuusi ja hakea ruuat, mutta löytyyhän tuosta listasta nyt sitten kuitenkin pari muutakin juttua, joten jostakin päästä pitäisi aloittaa ja toimia :D

Eilen illalla tapasin paria ystävääni ja olipas ihanaa istahtaa alas glögilasilliselle kesken joulukiireiden. Halusin muistaa ystäviäni jollakin pienellä poiskuluvalla jutulla ja leipaisin heille edellisenä iltana pätkisfudgeja, joiden ohjeeseen törmäsin Pinterestissä.

Fudgeja onkin pitänyt kokeilla jo aiemmin, mutta jostain syystä ne ovat jääneet testaamatta. Tästä eteenpäin nämä helpot ja makeat herkut taitavatkin kuulua ruokaympyrääni...ainakin näin joulun aikaan ;)

Tämän ohjeen nappasin Maistuu Makialle- blogista ja googlettamalla löytyy monia muitakin ihania versioita fudgeista. 

Pätkisfudge:

-200g tummaa suklaata

-2 pussia pätkis minibites ( 2X 140 g )

-1 tölkki kondensoitua maitoa 

( ei valmista kinuskia vaan keittämätöntä )

-Vuoraa astia leivinpaperilla ja öljyä se kevyesti. Itselläni oli 20x20 cm astia, jolloin fudgepaloista tuli aika paksuja.

-Kaada kondensoitu maito kattilaan ja pilko perään suklaat sekä pätkikset.

-Kuumenna seosta miedolla lämmöllä kokoajan sekoittaen, kunnes massa on tasaista ja notkeaa.

-Kaada massa leivinpaperin päälle astiaan ja koristele haluamallasi tavalla.

-Nosta jäähtymään jääkaappiin neljäksi tunniksi tai yön ylitse.

- Pilko jähmettynyt fudge paloiksi

Itse käärein valmiit fudgepalat sellofaaniin ja annoin ne kahvipaketin kera ystävilleni joulunajan herkutteluun. Fudgeja säilytetään jääkaapissa ja ne säilyvät reilun viikon ajan, jos eivät katoa jo ennen sitä ;)

Näissä maistui ihanasti pätkis, mutta tumma suklaa ja kinuski vielä täydensivät ja pehmensivät makua.

Mutta nyt hophop-hommiin ja ne viimeiset lahjat olisi vihdoin saatava hankittua. Harmi vaan, kun automme seisoo vieläkin huollossa, mutta kai sitä bussiinkin lahjapussukoiden kanssa mahtuu ;)

Oikein mukavaa ja reipasta joulunalusviikkoa!

Iida Emilia

Jouluisia makeisia

Heippa!

Näin joulun alla jokin sisäinen näpertelijä-innokkuus valtaa mieleni ja voisin päivät pääksytysten askarrella, leipoa ja nipertää jos jonkinlaista. Olisi kranssien tekoa, kukka-asetelmia, paperitähtiä, lumihiutaleita, kuusen koristeita....joulun herkuista puhumattakaan! 

Täksikin jouluksi toiveissa olisi kokeilla useammanlaisia leivonnaisia leivistä kuivakakkuihin, mutta meillä ruukaa nuo makeat paakkelssit jäädä vain meikäläisen tuhottavaksi, joten parempi pysytellä jouluisissa makeisissa, jotka maistuvat muillekin perheenjäsenille.

Makeisia on myös mukava antaa lahjaksi, mutta tässä tapauksessa suosittelen tekemään ISOJA määriä, koska meillä ainakin nuo herkut meinaavat kadota alta aikayksikön ;)

Löysin ihan superhelpon ja ihanan toffeeohjeen Annin ruususuu ja huvikumpi-blogista.

Laitan ohjeen nyt muistiin itselleni tänne blogiin sekä teille lukijoille myös, jos ette sattuneet tällaista reseptiä vielä pongaamaan.

Annin ohjeessa parasta on se, että tuo toffee valmistuu MIKROSSA ihan älyttömän nopeasti! Eli mikäli makeisten teko jää viimetinkaan, niin tämän ehtii tehdä vielä vaikkapa aatonaatto-iltanakin. 

Keittiöstä leijaileekin näin joulun aikaan mielettömän ihania mausteisia tuoksuja, jotka sekoittuvat kuusen ja hyasinttien vienoon parfyymiin. Voi kunpa tämä ihana aika ei menisi näin nopeasti! Tässähän täytyy varmasti pitkän talven varalle kehitellä lisää käsillätekemistä, jotta pysyisi virkempänä kevättä ja puutarhakautta odotellessa ;). Kuinka tuo näpertelyintokin katoaa usein joulun mukana?

Mutta sitten siihen ohjeeseen, joka on määrältään aika pieni, mutta tätähän voi halutessaan tuplata 
( kunhan astiassa korkeat reunat, koska tämä kiehuu helposti yli laitojen ). Mikrotoffeeseen tarvitset siis ainoastaan:

- 8 rkl sokeria

- 1/2 tl vaniljasokeria

- 4 rkl vehnäjauhoja

- 4 rkl siirappia

-4 rkl voita ( n. 70g )

Sekoita sokerit, vehnäjauho ja siirappi keskenään. Sulata voi mikrossa ja lisää se sokerijauhoseokseen. 

Sulata toffeeseosta mikronkestävässä kulhossa n. 3-4 minuuttia ( ei täydellä teholla, kuten itse tein ekalla kerralla ;). Sekoittele massaa useampaan kertaan sulattelun välillä. Massasta saa tulla hieman jähmeää, mutta kuitenkin helposti valutettavaa.

Kaada seos silikoonimuotteihin tai leivinpaperille ja anna jäähtyä.

Jäähdytä lisäksi jääkaapissa muutama tunti...jos maltat :)

Ensin kun sekoittelin aineita keskenään, niin ajattelin, että kuka hullu laittaa pelkkää voita ja sokeria suuhunsa, mutta annas olla, kun tuo toffee muuttuu karkin muotoon, niin johan menee kepeästi poskeen jos toiseenkin :D

Ensimmäisellä kerralla pidin massaa liian kovalla teholla mikrossa, enkä sekoittanut kuin pariin otteeseen, joten massa ehti mennä liian kovaksi. Ekat karkit olivatkin siis kivikovia, eivätkä kelvanneet kuin näihin kuviini rekvisiitaksi. Siksi eivät kuvassakaan näytä ihan täydellisiltä.

Mutta toisella kerralla onnistuin! ( Ja onnistuin myös kaatamaan massaa samalla mikroon, mutta tulipahan mikrokin pestyä ). Eli en osaa vielä varmaksi sanoa, kuinka monta palaa tuosta yhdestä satsista tulee, mutta ainakin 16 kpl Ikean silikoniseen jääpalamuottiin niitä mahtunee :). Ja varmasti enemmänkin, kun ei laita muotteja ihan täyteen.

Jokatapauksessa nuo onnistuneet toffeet eivät kauaa päivänvaloa ehtineet nähdä, kun tytöt pääsivät koemaistamaan, joten tänään ajattelin tehdä toffeeta tupla-annoksen lisää.

Sen lisäksi minulla riittää vielä myös korttiaskartelua, sillä muutama kortti jäi kuin jäikin viimehetkiin ennen edullisempaa postitusta. Eihän tästä viimetingan perinteestä hevin luovuta ;)

Herkullista viikon jatkoa!

Iida Emilia

Piparkakkukylä purkissa

Ihanaa joulukuuta!

Kuinka upeaa, että marras-joulukuun taitteeseen saatiin tänne eteläänkin pakkanen sekä kunnon lumipeite. Aurinko on loistanut kauniisti, välkehtien lumisten puiden oksien lomasta kuin satumaailmassa konsanaan. Aivan täydellinen aloitus joulun odotukselle!

Vapaan viikonlopun täytti jouluiset tohinat, kun lauantaina tapasin ystäviäni kaupungilla ja kävimme Wetterhoffin korttelijoulutapahtumassa idyllisessä vanhassa wetterhoffin talossa ja kahvittelimme siellä pitkään kuulumisia vaihdellen. Joululahjaostoksia tuli myös jonkun verran tehtyä, eli hommat etenee pikkuhiljaa :)

Lauantai-iltaa vietin tyttärieni ja äitini kanssa, kun isäntä oli miesten kesken mökkeilemässä. Katselimme romanttista hömppä-joululeffaa herkkujen kera ja leivoimme pipareita. Itse päätin rakentaa piparkakkukylän, joka tuntui helpommalta toteuttaa kuin perinteinen piparkakkutalo, jossa palaa sormien lisäksi myös hermot ;D

Olin nähnyt tällaisen piparikylän pikkupurkkiin tehtynä, mutta itse päätin suuruudenhulluna kaivaa esiin suurimman lasipurkin jonka löysin ja lopputuloksesta tuli ihan hauskan näköinen :)

Leivoin piparitaikinasta erillaisia ja erikorkuisia talon päätyseiniä. ( Mansardikattoa ei tämä arkkitehti tosin hallinnut ). Koristelin jäähtyneet keksit kaupan valmiilla sokerikuorrutteella ja kultahelmillä, vaikka itsetehdyllä pikeerillä saa mielestäni ohuempaa ja siistimpää jälkeä, mutta kun nopeasti piti hätähousun saada valmista aikaan niin eihän siinä malttanut ;)

Sitten vain sokeria lasipurkin pohjalle ja kylä pystyyn!

( Tuo yksi keskimmäinen pipari näyttää ihan rintavalta Justiinalta kädet puuskassa ) :D

Instagramin puolella piparkakkukylää jo esittelinkin ja siellä joku hoksasi, että tällainen voisi olla myös kiva lahjaidea kerho- tai päiväkodin tädeille :) Pieniä talopipareita voisi kääriä esim. sellofaaniin ja laittaa mukaan ohjeen kylän rakentamista varten.

Näissä joulun valmisteluissa mieli lepää ja sydän kehrää!

Ihanaa kun joululaulut soivat taustalla ja kynttilät tuikkivat. Niin kotoisaa ja lämmintä aikaa.

Kotiin on pikkukuusien lisäksi ilmestynyt jo jouluruusukin, jonka istutin vanhaan arabian astiaan ja peittelin mullan sammaleella. Yksinkertaisen kaunista! Tuo jouluruusu kuuluukin ihan ehdottomasti omiin lempparijoulukukkiini hyasinttien lisäksi. 

Toivottavasti meidän allerginen isäntä ei saa tänä vuonna nenän tukkoisuutta, kuten viimevuonna kävi kuusen kanssa. Vielä tässä tosiaan pohditaan kuusitilannetta, että uskaltaako perinteistä aitoa kuusta enää edes kotiin kantaa? Onneksi pikkukuusista ei ole vielä mitään oireita tullut.

Kotona tuoksuu ihanasti joululle ja nyt voisi vähitellen alkaa kaapista kaivaa myös nissejä ja possuja esille. Röh! Kuinkas teidän joulupuuhat etenevät?

Oikein tunnelmallista joulun odotusta kaikille!

Iida Emilia

Arjen pieniä kauniita asioita

Lämpöistä syystiistaita!

Havahduin aamuyöllä hentoon sateenropinaan ja olin juuri vaipumassa uudelleen unten maille, kun talon päällä jysähti niin, että ikkunat helisi! Herra ukkosen raivo sai hereille koko perheen ja nöyrinä kuulostelimme sen pitkään kestävää möykkää. Muut jatkoivat lopulta uniaan, mutta omani katosivat kaatosateen mukana. Peiton alta tarkasteltuna tuo pelottava myräkkä oli aika vaikuttavakin.

Myrskyn jälkeen aamu valkeni kuitenkin rauhallisen seesteisenä, eikä yön hurjasta luonnonilmiöstä näkynyt enää jälkeäkään. Omakin oloni oli varsin tyyni, kun sain jäädä vielä toviksi kotiin muiden  lähdettyä. Järjestelin keittiötä, sytyttelin kynttilöitä ja kuuntelin hiljaisuutta.

Nautiskelin hetken arjen pienistä, ehkä vähän turhamaisistakin jutuista, kuten noista pikkukaapin kätköissä olevista samansävyisistä esineistä. Materiaalihan ei tuo onnea, mutta olen sitä mieltä, että arkiset käyttöesineetkin saavat olla kauniita.

Aamuteetä hörppiessä selailin myös uudenuutukaista keittokirjaani, jonka sain ihanalta Hirsitalon taikaa-Riitalta.

Tämän erittäin aikaansaavan ja taitavan nuoren naisen käsissä on syntynyt hänen ensimmäinen reseptikirjansa, jonne kätkeytyy kauniiden kuvien lisäksi monia helppoja ja herkullisia reseptejä niin arkeen kuin juhlaan. 

Pidän kirjan ideasta kovasti, sillä siinä matkataan tammikuusta jouluun ja nautiskellaan kuhunkin kuukauteen sopivilla herkuilla.

Itse ammennan kirjasta varmasti useampiakin leivonnais- sekä arkiruoka-ohjeita, mutta nyt kuopuksen sukulais-syntymäpäiviä suunnitellessa taidan uskaltautua testaamaan ensimmäistä kertaa voileipäkakkua.

Riitan ruokavinkkejä voit seurailla myös täällä: Hirsitalon keittiössä. Tai jos haluat kirjan itsellesi, sen tilaaminen onnistuu samaisesta paikasta.

( Meidän kaniherra näytti nauttivan kirjasta kovasti, sillä hän löysi kirjan sohvan reunalta ja päätti heti maistella!!! Argh. Onneksi ohjeet säilyivät ehjinä, vaikka kirjan kannet saivatkin uutta ilmettä ;)

Tulevana viikonloppuna juhlistamme tosiaan sukulaisten kesken 13-vuotiasta kuopustamme ja juuri kun ajattelin, että täytyisi hankkia kivoja servettejä juhliin, niin muistin, että niitähän löytyy niin pikkukaapin laatikoista kuin tuolta jääkaapin päällä olevasta isosta sinkkiastiastakin, joten taidamme pärjätä entisilläkin ;)

Ennen tykkäsin järjestellä ja suunnitella erilaisia teemajuhlia, mutta nyt lasten kasvaessa huomaan, että juhlien suhteen haluaa päästä huomattavasti helpommalla. Mutta herkkujen suunnittelussa ei toki kitsastella. Riitan suklaaunelmakakkukin kuulostaa niin taivaalliselta :)

Arjen pienistä iloista: syksyn omenoista, heinistä maljakossa, kynttilänvälkkeestä, ystävän itsetekemästä kortista ja auringonpaisteesta ukkosen jälkeen...niistä ne kauniit hetket syntyvät.

Mukavaa viikon jatkoa!

Iida Emilia

16-vuotisjuhlia ja geishasuklaakakkua

Moikka talviseen keskiviikkoon!

Arkea tarvotaan eteenpäin korkeiden lumikinosten keskellä. Vapaapäivän aamu alkoikin kolan varressa ja kotihommat huutelevat takaraivossa, mutta päätin päivittää blogia ensin, kun sain noottia hitaasta päivitystahdista ;)

 Viikonloppu meni suitsaitsukkelaan esikoisemme 16v-synttäreitä järjestellen ja juhlien. Tuntuu niin hullulta, että parin vuoden päästä lapsemme on jo täysi-ikäinen! Jotenkin pidän häntä yhä edelleen äidin pikkuisena tyllerönä, vaikka hän onkin jo 177-centtinen, pitkäsäärinen ja fiksu naisen alku. Elämä edessä ja kaikki ovet avoinna!  Kuinka sitä saisikin pidettyä lapsensa turvallisesti siipiensä suojassa mahdollisimman pitkään niin, ettei maailman vaarat ja pettymykset satuttaisi? Jossakin vaiheessa se on vain päästettävä irti ja luotettava, että olemme antaneet kaikki ne oikeat neuvot ja elämänohjeet heidän omille elämänpoluilleen. ( Huutoitkuhymiö ) Mutta onneksi vielä toistaiseksi tuleva lukiolainen aikoo pysytellä kotona, joten voinen siirtää luopumisen tuskat tulevaisuuteen.

Juhlat menivät oikein kivasti, vaikka etukäteen jo tarjoiluja ja tilan riittävyyttä stressasinkin.

Onneksi anoppini tarjoutui tekemään suolaista piirakkaa ja äitini leipomaan korvapuusteja.

Itse tein muut tarjoilut helpon kautta, mutta kakkuun panostin ja siitä tulikin tosi hyvä :)

Suklaisen geishakakun lisäksi tein myös lasten suuhun sopivan, helpon puffet-kakun, jossa kaupan valmiita puffet jäätelöitä kasataan päällekkäin ja väleihin lapataan kermavaahtoa ja koristellaan mieleisillä hedelmillä, marjoilla tai karkeilla. Hyvää, nopeaa ja herkullista!

Suolaisia tarjoiluja ei tullut kiireessä kuvailtua, mutta anopin kinkkupiirakan sekä kaupan coctailpiirakoiden ja juustotikkujen lisäksi tein näitä helppoja pestomozzarella-patonkisiivuja, jotka vievät kielen mennessään. Ovat esikoisemme ehdottomia lemppareita. Mozzarellan tilalle voi laittaa myös juustoraastetta.

Ja sitten tuo juhlapöydän kruunu, eli suklainen täytekakku! Tämän ohjeen löysin joskus Pinterestistä ja alkuperäinen ohje on täältä. Suklainen pohja oli ihanan mehevä ja kostea, ja pehmeän täyteläinen geishavaahto sopi pohjaan täydellisestä, olematta kuitenkaan ällömakea.

Mehevä suklainen geishakakku:

22-24 cm vuokaan ( itselläni oli 24 cm )

Pohja:

125 g voita

50 g tummaa suklaata sulatettuna

1 dl rypsiöljyä

2 dl vettä

1,5 dl ranskankermaa

3 munaa

1,5 dl sokeria

1,5 dl fariinisokeria

4,75 dl vehnäjauhoja

1 dl tummaa kaakaojauhetta

1,5 tl leivinjauhetta

1 tl ruokasoodaa

0,5 tl suolaa

1 rkl vaniljasokeria

-Sulata voi ja suklaa varovasti kattilassa tai mikrossa välillä sekoitellen.

-Sekoita suklaavoisulan joukkoon öljy, vesi, ranskankerma, sokerit sekä munat yksitellen.

- Sekoita loput kuivat aineet keskenään ja lisää ne nesteseoksen joukkoon. 

-Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi, mutta varo vaivaamasta liikaa, jottei taikina sitkisty.

- Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan ja paista 170 C n.55 minuuttia tai kunnes tikkuun ei jää kokeiltaessa taikinaa. ( Itselläni kakku kypsyi n.45-50 minuutin kohdalla ). 

Pohja saa jäädä mieluummin hieman "raa`aksi" kuin ylikypsäksi.

( Laita tarvittaessa vuoan päälle folio paistamisen loppupuolella, ettei pinta pala ).

Anna pohjan jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista! Pohja on melko helposti murenevaa, joten itse leikkasin pohjan kahteen osaan kolmen sijasta. Mikäli pohja murenee nostellessa, niin ei hätää, kasaa se palasina takaisin vuokaan täytteiden teon yhteydessä. Pohja ei myöskään vaadi erillistä kostutusta, sillä se on valmiiksi hyvin kostea.

Geisha-täyte

3 kpl liivatelehtiä

6 kpl ( n. 37 g ) geisha-patukoita

250 g mascarponea

2,5-3 dl vispikermaa

-Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

- Notkista mascarpone.

-Sulata suklaa varovasti mikrossa välillä sekoittaen.

-Vatkaa kerma vaahdoksi. ( Hieman pursotusvaahtoa löysemmäksi )

-Yhdistä mascarpone sekä suklaa sekaisin ja lisää ne kermavaahdon joukkoon hyvin sekoittaen.

-Kuumenna tilkka ( n. 5rkl ) vettä ja sekoita liivatelehdet kuuman veden joukkoon. Lisää seos ohuena norona täytteeseen kunnolla sekoittaen.

-Kasaa kakku irtopohjavuokaan siten, että alimmaiseksi tulee kakkupohjakerros ja päälle geishatäytekerros.

 - Anna hyytyä jääkaapissa n.4 h ja lisää hyytyneen täytekerroksen päälle toinen kakkupohjakerros.( Toinen kakkupohja voi odotella huoneenlämmössä kelmuun kääriytyneenä )

-Anna kakun hyytyä jääkaapissa rauhassa yön yli.

Vähensin kerman määrää alkuperäisestä 5dl:n määrästä, koska täytin kakusta vain yhden välikön kahden sijaan. ( Itse laitoin kermaa 4 dl, mutta valmista täytettä oli niin runsaasti, että siitä jäi vielä n. 2 dl yli ). Lisäsin itse ohjeeseen myös liivatteet, jotta täyte pysyisi varmuudella kasassa. Suklaahan hyydyttää toki täytettä itsekin, mutta täyte saattaa jäädä löysähköksi ilman liivatetta.

Maitosuklaakreemi

100 g huoneen lämpöistä voita

250 g mascarponea

150 g maitosuklaata

2 rkl tomusokeria

-Sulata suklaa varovasti mikrossa

-Vatkaa voi ja mascarpone keskenään tasaiseksi.

-Lisää suklaa sekä tomusokeri ja vatkaa hyvin sekaisin.

- Kuorruta kakku ja nosta hetkeksi jääkaappiin ennen koristelua

-Koristele lopuksi marjoilla ja suklaalla :)

Kreemiä tein ensimmäistä kertaa elämässäni ja ihme kyllä onnistuin! Kreemillä sain suhteellisen siistin päällisen kakkuun ilman ammattivälineitäkin.

Suosittelen lämpimästi testaamaan kakkua, vaikkei ihan helpoimmasta päästä olekaan ainakaan tällaiselle "harrastekotileipurille". Oli kyllä todella herkullista ja ajattelin seuraaviin juhliin testata tuota ihanaa pohjaa jonkun muunlaisen täytteen kanssa.

Eipä sitten muuta kuin:

Lumista loppuviikkoa!

Iida Emilia

Ensimmäinen adventti & Piparkakku-kranssi

Ihanaa joulukuuta ja ensimmäistä adventtia!

On tämä aina niin kutkuttavan jännittävää ja tunnelmallista aikaa. Vaikka meillä ei enää asu niitä ihan pieniä pellavapäitä, jotka heräsivät kukonlaulun aikaan tutkimaan, mitä ylläreitä tonttu oli kalenterin luukkuihin sujautellut, niin silti joulun taikapölyä leijuu ilmassa.

Tai jos ei muuta, niin jauhot pöllyää ainakin ;)

Törmäsin nimittäin ensimmäistä kertaa piparkakku-kransseihin ja pitihän niitä päästä heti kokeilemaan. Tämä olikin ihan mukavaa, joskin vähän aikaa vievää puuhaa, mutta laitanpa ideaa teillekin. 

Piparikranssit ovat mielestäni kivoja muistamisia ja jouluviemisiä, ja näiden tekemiseen voivat osallistua perheen pienimmätkin. Vain mielikuvitus on rajana! 

Käytin leivontaan kaupan valmista taikinaa, josta valmistin ensin kranssin pohjan. Ympyrän muodon sain helposti piirrettyä ison lautasen avulla, ja sisemmän ympyrän puolestaan pienemmällä lautasella. Jätin pohjan aika paksuksi. Paistoin pohjaa 200 asteessa noin 8 minuuuttia.

Lopusta taikinasta leivoin  erikokoisia tähtiä, joista tulisi kranssin koristeet. Toki muitakin muotoja olisi voinut käyttää. Paistoin ja annoin pipareiden jäähtyä kunnolla.

Sitten vain sommittelemaan tähtiä kranssin päälle. Kiinnittämiseen soveltuu hyvin sokerikuorrute.

Pikeerin valmistin itse, kun tykkään, että omatekoinen on parempaa kuin se kaupan valmis.

Kuorrutukseen tarvitset vain 4 dl Tomusokeria, yhden valkuaisen, sekä 2 rkl sitruunamehua.

Vatkaa sähkövatkaimella 3-4 minuuttia ja laita valmis kuorrute pakastepussiin, jonka kulmaan leikkaat pienen aukon.

Koristelu onkin ehdottomasti hauskinta puuhaa!

Siihen voit käyttää kuorutteen lisäksi karkkeja, nomparellejä tai mitä vain nättiä syötävää herkkua.

Viimeistele kranssi vielä kauniilla ripustusnauhalla.

Alamme valmistautua pian kummitytön syntymäpäiville, joten lyhyesti virsi kaunis tällä erää.

Seuraavat pari viikkoa on töissäkin aika kiireistä, mutta yritän ehtiä bloginkin pariin joulukuulumisten kera.

Piparkakun tuoksuista joulun odotusta!

Iida Emilia

Palmusunnuntain pupukakku

Huomenta palmusunnuntaihin!

Onkos kellot siirretty kesäaikaan ja virpojiin varauduttu? Täällä ollaan valmiina jo, mutta tuo luonto ei näytä piittaavaan kesäajasta vielä yhtään mitään ;)

Meillä kuopuksen piti lähteä ystävänsä kanssa virpomaan, mutta kaverin tulo peruuntuikin, eikä täällä ole edes virpomisoksia valmiina, joten taitaa jäädä väliin. Muutenkin nuo tytöt alkavat olla niin isoja jo, että tuo virpomisperinne alkaa olla vääjäämättä ohi. Aikansa kutakin!

Ilman herkkuja ei taideta kuitenkaan tänään jäädä.

Ajattelinkin esitellä teille valkosuklaisen vaniljahyydykekakun, joka sopii mainiosti tulevaan pääsiäiseen. Tätä kakkua tein pari viikkoa sitten, kun meillä kävi vieraita. Samainen kakkuohje löytyy myös Sana-lehden sivuilta, jonne meistä tehtiin pieni pääsiäisjuttu. Itse en ole kyseistä lehteä vielä livenä nähnytkään, mutta kuvauspäivästä jäi oikein kivat muistot ja vaikka vähän nopealla aikataululla juttu tehtiinkiin, niin ehdottomasti oli mukavaa olla mukana :)

Nämä kuvat ovat omia räpsyjäni, jotka ennen vieraiden tuloa hätäisesti nappasin.

Tein kakun 20 cm irtopohjavuokaan, jonka reunat öljysin ja jauhotin tomusokerilla. Pohjalle pingotin leivinpaperin. 

Murskaa kaurakeksit ja lisää niiden sekaan sulanut voi. Painele keksivoiseos vuoan pohjalle. Nosta hetkeksi jääkaappiin.

Sulata valkosuklaa ja jätä se jäähtymään. Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan.

Vatkaa kermavaahto ja mausta se kevyesti sokerilla. Vaahdota toisessa kulhossa vaniljavaahto.

Yhdistä vaahdot ja vatkaa niiden sekaan tuorejuusto sekä valkosuklaa.

Kiehauta tilkka sitruunamehua ( n. 4-5 rkl ) höyryävän kuumaksi ja sekoita kuivaksi puristetut liivatteet mehun joukkoon. Lisää liivateseos ohuena nauhana sekoitellen täytteiden joukkoon.

Kumoa täyte keksipohjan päälle ja laita kakku jääkaappiin hyytymään yön yli ( tai ainakin 4 h ).

Koristele mieleiseksi esim. Kinderin suklaapupuilla ja erilaisilla munilla. 

Meillä ei muut perheenjäsenet minua lukuunottamatta välitä mämmistä tai pashasta, joten tuorejuustokakku on nykyään perinteinen pääsiäiskahvipöydän herkkumme. Helppo ja nopea tuorejuustokakku sopii mielestäni muutenkin juhlaan kuin juhlaan ja sen voi koristella aina teemaan sopivaksi. ( Tuo suurin Kinderpupu ei meinannut pysyä kunnolla pystyssä, joten se piti työntää aika syvälle kakkuun ja jokin tuki siellä takana olisi voinut olla tarpeen).

Täällä alkaakin pääsiäinen olla aika lailla valmis! Maljakoihin nostetut oksat puskevat vihreitä hiirenkorvia esille ja rairuohot muistuttavat siitä, että uusi elämä on jälleen pitkän talven jälkeen aluillaan.

Herkullista palmusunnuntaita!

Iida Emilia

Liukasta laskiaista!

Ratiritirallaa!

Talvinen laskiaistiistai on kääntynyt iltaan! Mäenlaskut jäivät tänään tosin väliin, mutta yllätin lapsukaiset koulusta palatessaan tuoreilla pullilla. Ihanaa olla joskus edes pullantuoksuinen äiti, vaikka pullat olisivatkin suoraan kaupan pakastealtaasta. Lumitöiden jälkeen maistuivat kyllä niin herkullisilta.

Lunta onkin nyt tähän talveen riittänyt ja lisää vain satelee. Aika ihanaa, sillä hiihtolomakin häämöttää jo ihan nurkan takana. Ja mehän kuulkaas repäistiin ja varattiin reissu etelään...

tai no ainakin vähän etelämmäs, nimittäin Tallinnaan ;)

Mukavaa päästä pitkästä aikaa vähän muualle täältä pienistä ympyröistä.

Kertokaahan muuten hyviä vinkkejä talviseen Tallinnaan? Mitä siellä isompien lasten kanssa voisi tehdä? Tietenkin kylpylät, shoppailu ja vanha kaupunki ovat aina ihania juttuja! Parissa päivässä ei tosin kovin paljoa ehdi, mutta jokin aktiviteetti tai museo ym. olisi kiva:)

Mitäs suunnitelmia teillä muilla on hiihtoloman varalle?

Iloista viikon jatkoa!

Iida Emilia