Kotitehtävät

Suhtaudun erittäin "vakavasti" opiskeluuni. Minustahan tulee Suomen Yrittäjäopiston kädentaidot -linjalta mittatilausompelija. En ole ollut poissa kuin ensimmäisen päivän, jolloin olin Viron reissulla. Enkä ole myöhästynyt kertaakaan. Matkaa minulla tulee 150 km edestakaisin ja aikaa menee maanantaina ja tiistaina 7 tuntia kumpanakin.

Teen myös koulutehtävät erittäin kurinalaisesti.

Onnekseni minulla on aikaa riittävästi. Nyt, kun pidän lauantaisin putiikin oven kiinni, vapaapäiviä on peräti kaksi, eikä kukaan esitä minulle mitään vapaa-ajan vaatimuksia. Yleensä käytän lauantain huilaamiseen ja sunnuntaina teen ompeluksia.

Viime viikolla oli tehtävänä MIETTIÄ erilaisia tapoja toteuttaa hameen helma. En ollut  varma, miten opettaja halusi tuloksen. Loppujen lopuksi olisi riittänyt luettelo, mutta minähän ylitin itseni. Päätin KOKEILLA kaikkia, mitä mieleeni tuli. Tein tilkut puuvillakankaasta ja joustavasta trikoosta.

Otin jopa ompelukoneen KÄYTTÖOHJEEN käteeni! Sisukkaasti opettelin parin ennenkokemattoman paininjalan käytönkin. Tässä esimerkiksi piilo-ommelpaininjalka. Tätä piti harjoitella useamman tilkun verran, ennen kuin sain onnistumaan. Nytpä on sekin harjoiteltu.

Oli kiva mennä taas kouluun, kun tehtävä oli hyvin tehty. Minulla oli nipussa 14 erilaista tapaa tehdä hameen helma. Mutta ei tässä ollut kaikki; tunnilla keksimme yhteistyönä peräti 23 erilaista tapaa. En ollut "muistanut" että helman voi tietyissä tapauksissa jättää myös ompelematta tai leikata harkkosaksilla (esim. huopakangas)...

Tälle viikonlopulle on hyvin haastava kotitehtävä: vuoritetun hameen helmahalkio. Tunnilla sitä jo alustimme, mutta myönnän, etten kyllä hahmottanut kokonaisuutta. Minun silmissäni harjoitustilkku pyöri kuin hyrrä opettajan käsissä... Onnekseni joku näki vaivaa ja otti videolle opettajan tekemisen ja nyt se on meidän muiden käytettävissä yhteisessä WhatsApp-ryhmässämme. Sitä katsomalla ja kirjallisia ohjeita lukemalla luulen selviäväni - kunhan en jätä viime tinkaan.

Oletko sinä tietoinen oman koneesi erikoispaininjaloista - onko ollut tarvetta kokeilla?

Pellavasydämen Mervi

ompelijaoppi: hihan halkio

En ole paitapuseroihminen. Kun oikein mietin asiaa, tajusin, että kaikki vaatteeni ovat joustavia, trikoisia. En tunne oloani mukavaksi, jos vaate ei jousta. Jos kuitenkin tekisin puseron joustamattomasta kankaasta, tekisin puolipitkät hihat ilman mitään kalvosimia. Käyttömukavuussyistä, mutta myös laiskuuttani.

Koulussa tietenkin tehdään sitä, mitä käsketään ja oppiakseni uutta olen sinne lähtenytkin. Niinpä mennään mukavuusalueen ulkopuolelle ja usein.

Kotitehtäväksi saimme tehdä viisikantahalkion hihan suuhun. Saimme mukaamme kirjalliset ohjeet ja kaavan. Tässä tehtävässä kulminoitui kaikki minulle vaikea.
- tarkka leikkaaminen
- silitys vaiheittain, jopa siis saumavarat
- tarkka ohjeen lukeminen
- purkaminen, kun ei noudata ohjeita

Nurjalta puolelta tuommoinen. Kun en sitten tehnyt kulmiota prikulleen, niin päätin rankaista itseäni tekemällä vielä toisen, nyt ohueeseen kankaaseen.

Nyt osaan tällaisen miesten paidan hihan halkion. Ja tämä on askel eteenpäin HUOLELLISEEN tekemiseen.

mervi

Ompelijaoppi: huivikaulus

Olin kovin hämmästynyt, kun saimme kotitehtäväksi huivikauluksen valmistamisen. Se on rakenteeltaan hyvin haasteellinen valmistaa näin opintojen alussa. Varsinkin, kun jouduimme ihan itse ottamaan selvää, miten sen valmistamme. Oli kotitehtävä siis.

Otinpa taas esille kirjastostani auttavan opuksen. Tämä kirja vaan on kovin vanha ja ohjeessa paljon käsin huolittelua.

Koulusta saimme kaavat. Kuvittelin hahmottamista helpottavan, kun teen osat erivärisistä kankaista. Nooh...

Tämä kappale aiheutti huomattavaa päänvaivaa - voiko mitenkään tehdä taitteelta, kun langan suunnat on noin? Piti muistella koulun geometrian tunnilla opittuja "yhdensuuntaisia suoria"

Tein työn muka tarkkaan kuitenkin huomaten, ettei mun kappaleet sopineetkaan täsmällisesti. Luulen, että homma meni  vikaan siinä, että silitin kovikekankaan kovin kuumalla raudalla. Tällöin kangas kutistui. Ja kun jätin toisen puolen ilman koviketta, niin kappaleet olivat lopulta eri kokoiset. Ai että ottaa kupoliin, kun on yrittänyt kovasti ja joutuu silti myöntymään keskinkertaiseen tulokseen. Ei auta kuin ajatella, että tämä on harjoitus - ja vielä ensimmäisiä harjoituksia. Ei kai nyt vielä voi täydellisesti osata?

Vähän on kulmikkuutta mun huivissa. En kelpuuttaisi omaan - saati asiakkaan - puseroon. Lisää harjoitusta siis.

Oletko sinä tehnyt tämmöisen huivikauluksen?

Tuleva mittatilausompelija
Mervi