Intohimona käsityöt

Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsityömessut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsityömessut. Näytä kaikki tekstit

perjantai 22. marraskuuta 2019

Ompelijan ostokset messuilta

                                                                Tämä ei ole mainos, olen kaikki tuotteet ostanut omin rahoin.

Käyn joka vuosi Tampereen kädentaitomessuilla. Vaikka tiedän lähtiessäni, että reissu vie voimia, sinne on päästävä! Harvoin tulen kotiin näin vähäisillä ostoksilla:


Yleensä ostan monta kassillista joulutavaraa, mutta tällä kertaa ei ollut tarkoituskaan hankkia mitään myytävää Pellavasydämeen, vaan ajattelin ihan pelkästään itseäni. Omaan kotiin tulee tämä  kruunuhimmeli (Taito Etelä-Suomi) jahka saan sen koottua. Eli ehkä ei jouluksi...




Olen korttifriikki, minulla on iso laatikollinen teollisia kortteja ja hiukan myös käsin tehtyjä. Juuri koskaan en kortteja lähetä, en raaski luopua. Tämänkin kortin ostin lähinnä itselleni, kun minua miellyttää tälläinen raffi tyyli.


Menen messuille odottavalla fiiliksellä. Suurin anti olisi UUDET IDEAT. Etukäteen tiesin ainoastaan tämän himmelijutskan. Voi olla, että nämä kaksi koottavaa itämaisvaikutteista kristallia (Taito Varsinais-Suomi) päätyvät loppujen lopuksi myyntiin, jos en itse saakaan toimeksi. Tai ehkä kokoan toisen...? Vaikka tuotteen nimi onkin joulukristalli, mielestäni se ei ole pelkästään jouluinen. Tähän voi myös vaihtaa langat sesongin mukaan. Pääsiäiseksi keltaista, talvella hopeaa, juhlaan kultaa...


Makrameetöihin suhtaudun  varauksella, sillä epäilen kykyjäni solmujen hallinnassa. Avustajani Susanne on toista maata ja hän lupasikin tehdä tämän hyllyn. Makramee-hyllyn myi Taitava askarteluliike.



Nämä korvikset ostin omiin korviini. Ovatpa ne hauskat! Rakastan isoja ja näyttäviä korviksia. Toisaalla havaitsin, että noita pikkuruisia pipoja oli irrallaankin myynnissä, halpaa kiinakamaa...
Ostin pussillisen kaikkea pientä sälää, mistä ehkä kokoan itselleni koruja.






Tällaisia sormuspohjia ostin monta ja saattaa niitä kyllä olla ennestäänkin varastossa. Jossain vaiheessa ehkä innostun askartelusta?


Olen aina silloin tällöin ostanut rihkamakoruosien sijaan aitoa hopeaakin, mutta aina minulle käy köpelösti - hätäinen kun olen. En malta merkkailla tuotteita kunnolla ja sitten en enää tiedäkään, mitkä oli hopeaa. Nytkin matkaan lähi hopeakoukkuja. Kyllä muuten on hopea halpaa...


Ja sitten kankaat. Kotoa lähtiessä jo päätin ostaa "jotain kivoja kuviollisia trikoita" ja aika kivat löysinkin. Mustavalkoisilta suljin päättäväisesti silmäni, vaikka ne aina sinne suuntaan pälyilivätkin.

Punestavan digitrikoon myyjä on Versonpuoti, kankaan nimi Elämänpuu.  Täällä.


Tämän toisen trikoon tietoja en löytänyt netistä. Kuitista näen, että myyjä on Forssan kankainen.




Jotenkin minua on alkanut viehättää tämä sashiko-kirjonta. Haaveilen meneväni keväällä kansalaisopiston Sashiko-kirjontakurssille, mutta nyt saan esimakua näin valmiina kuviona.

Vaikka meillä onkin Pellavasydämessä monenlaisia virkkuukoukkuja myynnissä, päätin testata vielä Cloverinkin mallin.



Ja sitten koulutarvikkeita:
vekotin, jolla päätellään saumurisaumat


Merkkauslaite, jossa kumi päässä ja täytettävät ja teroitettavat liidut


Taipuisa viivotin ja mitta 



Nyt ne ovat vielä kaikki paketissaan, mutta esittelen ja arvostelen tuotteet lähemmin sitten, kun otan ne käyttöön. Miltä ostokseni sinusta näyttävät, oletko yhtään kateellinen? Tuo viimeinen kiinnostaa minua kovasti - onko siitä jollain kokemusta?

Pellavasydämen Mervi

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Ostokset käsityömessureissulta

Kävimme mieheni kanssa Turun kädentaitomessuilla. Ja vain käsityö-osastolla, vaikka samaan aikaan olisi ollut muutakin katsottavaa; antiikkia, keräilyä, nukkeja... Olin onnessani, kun puoliso ITSE ehdotti, että hän voi lähteä avukseni. Yleensähän varaan avustajan.

Tässä tietoisku: Jos olet vammainen ja tarvitset apua liikkumiseen, olet messuilla käydessäsi oikeutettu ilmaiseen avustajaan. Ne, joilla on invalidipysäköintilupa, saavat pysäköidä invapaikalle ja ilmaiseksi. Lupa täytyy näyttää heti alueelle tullessa. Mieheni pääsi siis ilmaiseksi, koska oli avustajan roolissa ja jouduin maksamaan vain oman lippuni, 16 €.

Turun messut on paljon vaatimattomammat kuin Tampereen messut joulun alla. Lähdinkin matkaan sillä mielellä, ettei ehkä kovin merkillisiä löytöjä vastaan tule. Selvisin kierroksesta parissa tunnissa.

Ehkä eniten oli kangasmyyjiä. Näitä kotimaisten verkkokauppojen edustajia asiakkainaan nuoria äitejä. En ikinä olisi kuvitellut, että kangasta ostaisin... mutta:


Tämän tunikakankaan ostin Lalian osastolta.
Kuvasta ei erotu, mutta olen "muuttumassa" blondiksi, hihii... ikinä ei ole edes vaaleata raitaa ollut hiuksissa ja nyt koko päälaki! Kohdalleni osui asiantunteva myyjä ja hän neuvoi minua oikean kankaan valinnassa. Oli kuulemma perehtynyt värianalyyseihin.

Onnistuiko sun mielestä? 

Ainut uusi juttu messuilla oli paperinahka. Meiltä on sitä jo kysyttykkin ja nyt pääsemme itse kokeilemaan yhden rullan verran. Strömsössä olen kyllä nähnyt tätä käytettävän.

 



Yhdet sukkapuikot ostin myös. Nämä Lykke sormikaspuikot tuntuivat kivalta neuloessakin, mutta ikäväkseni kuulin, että  pidemmät puikot on tehty kahdesta osasta ja niiden kiinnipysymisessä on havaittu ongelmaa. Myyntiin en siis näitä uskalla ottaa - harmi.





Kaikkein jännittävin ostos on tässä. En avaa sitä tämän enempää, sillä teen tästä ihan oman esittelyn.


Paluumatkalla kävimme hiukan autokaupoilla ja mieheni kysyi, josko haluaisin Myllyynkin... Tottakai halusin. Siellä oli menossa myllytys ja löysinkin kivoja aleostoksia. Mitä_ilman_olisin_hyvin_tullut_toimeen.


Pitkä petroolin värinen neuletunika ja nilkkasukat sävysävyyn, kiristämättömiä sukkia, pitsipöksyt ja tummansininen trikoomekko. Kävin myös Sokoksen kempparissa ja satuin saamaan käsiini ammattitaitoisen myyjän, joka kertoi minulle paljon tietoa ryppyrasvoista. Päädyin suosittelustaan tähän Retinol-tuotteeseen, joka ei tod. ollut alelöytö - hinta taisi olla n. 70 euroa - mutta on hintansa väärtti, jos rypyt alkaa oieta. Ja miksi ei alkaisi??



Pizza jaettiin puoliksi - ei mun leikattuun masuuni paljon mahdu.




 Tällainen on uusi luukkini.

Pellavasydämen Mervi






maanantai 19. maaliskuuta 2018

Kädentaitomessut Turussa 2018

Vaikka liikkumiseni on huonoa, nautin käsityömessuilla käymisestä. Hiukan arvelutti, miten jaksan, kun kotona pienikin matka tuottaa tuskaa. Mukana oli avustaja ja pyörätuoli. Enimmäkseen avustaja kylläkin työnteli tyhjää tuolia, kun minun oli sittenkin helpompi kävellä kyynärsauvan kanssa. Jotenkin vaan käveleminenkin onnistuu, kun on kivaa katseltavaa.

Turun messut eivät missään tapauksessa vedä vertoja joulun alla pidettäville Tampereen messuille ja vähän pettymys ne nytkin olivat. Reilussa kahdessa tunnissa olimme kiertäneet yhden hallin ja aloimme etsiä toista vain todetaksemme, ettei ole mitään toista hallia. Antiikki-, keräily- ja taidemessut kun eivät meitä kiinnostaneet.

Nyt en etsinyt tuotteita myyntiin, enkä oikeastaan mitään tiettyä hakenutkaan. Tällä kertaa ostokset olivat ihan itselleni.

Ihailen myyjiä, joilla on aikaa ja viitseliäisyyttä pakata tuotteensa kauniisti. Tässä on ostokset minun makuuni: kauniissa pussissa luonnonmateriaaleihin pakatut tuotteet käyntikortin kera. 





Olen jo vähän aikaa todennut, että nyt on "muotia" näyttävät kaulakorut. Nämä olivat minulle mieluisat, vaikka värin olisin valinnut toisin, jos olisi ollut sinistä. Ventti Design tekee käytetyistä nahkatakeista koruja. Tässä kuvat koruista pakkauksessaan, näytän myöhemmin, miltä näyttävät ylläni.

Tässä kuvassa ovat kaikki ostokseni. Paitsi pinaattifetapötköt (en muista niiden vieraskielistä nimeä) jotka ovat jo jääkaapissa.


Nuo pienet pääsiäisaskartelut ostin ideointia varten. Näitä siellä oli useammassa pisteessä myynnissä, joten ei ole liene väärin ottaa mallia, kun ei ole kenenkään suojeltava malli...  Meillä on myynnissä tupsuntekolaitetta, jonka esittelin täällä taannoin. Sillä on helppo toteuttaa tällaiset pienet tupsukoristeet vaikka lasten kanssa.



 
Puutöitä myyvällä yrityksellä oli jämäpaloja halpakoreissa. En vielä tiedä, mitä noista tehdään, ehkä Pellavasydän -kyltti? Puukiekot ovat hiukan kuperia, joten niistä voi kehitellä jotain tarjottimen tyylistä...

Lankavalla oli myynnissä muovista, jämäkkää verkkoa, johon heillä on esim. joulukuusi -ohjeita. Otin nämä mukaani, kun ajattelin, ettei tarvitse odotella tukkutilausta. Onneksi otin, sillä heti tänään tuli asiakas etsimään tällaista.

Messuilla näin tästä tehtynä laukun. Se oli valmistettu pujottamalla verkkoon ontelokudetta. Kevyt ja aika kivan näköinen.  Lankavan osastolla oli pyöreä kori vähän samaan tapaan tehtynä. Nyt taas tehdään mattoja solmimalla kudetta tällaiseen alustaan. Voit googlata "Stafil-muoviverkko", niin löydät muitakin ideoita.


Ajatella, ostin itselleni tunikan! Tämä on jo "vanha" malli - aika usein messuilla nähty. Maksoin tästä 150 euroa, eli minun pitää myydä tähän hintaan kaksi omaa tunikaa, joiden hinta on vain 70 euroa. Tässä viehätti taskut, joita on monta, väri, käsinpainettu kangas ja huppu. Kunhan puen tämän ylleni, otatan kuvan, jossa näette mallin. Tunikoita messuilla olikin runsas valikoima, kaikkien hinta oli yli sadan euron.


Nyt vasta huomaan - tätä kuvaa katsoessani - että nuo koruthan 
ovat ihan täsmälleen sopivat tunikan kanssa!!

Kävikö kukaan muu messuilla? Mitä löysit?

Pellavasydämen Mervi


keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Maalaiset Hesassa

Monta viikkoa odotimme työntekijäni Arjan kanssa, että pääsemme Marttojen retkelle Helsinkiin tutustumaan sikäläisiin kädentaitomessuihin. En ole siellä aiemmin ollut - Seinäjoella, Turussa ja Tampereella kylläkin. Arjalle nämä taisi olla ihan ensimmäiset.

Martat peruivat retken viime hetkellä, mutta vähän aikaa nyyhkittyämme pettymystämme, päätimme lähteä kuitenkin. Vielä viimeisenä iltana soitti ystävä ja varoitteli lähtemästä, kun juuri samaan aikaan siellä samoilla kulmilla on 5 eri mielenosoitusta. No mutta, sehän oli vain lisää jännitystä matkaan.

Ensimmäistä kertaa ostin liput kotona netistä. Vähän jännitti, kun ei ollut lippuja mukana, mutta kun sanotaan, ettei niitä tarvitse ottaa mukaan, niin en ottanut. Hienosti sujui sen puoleen matka. Kuljettajalla oli nimilista ja kun nimi siitä löytyi, ei sen enempää kyselty. Ei tarvinnut edes osoittaa olevansa eläkeläinen.

Sen  verran olen pääkaupungissa liikkunut, että tiesin osaavani valita oikean raitsikan ja suunnankin osasin päätellä. Se, että millä pysäkillä jäädään pois, oli hakusessa, mutta onneksi samassa kyydissä oli muitakin käsityömessuille menijöitä. Kun astuin raitsikasta Helsingin kadulle, tuli minun takaani tervehtimään vieras nainen, joka kysyi:" Olethan sinä Pellavasydämen Mervi?" ........ Ei voi olla totta! Me maalaiset olemme suuressa kaupungissa ja heti minut tunnetaan.

Voi miten mielissäni olisinkaan, että te, jotka olette monta vuotta blogiani seuranneet, EDES JOSKUS antaisitte vaihtarin. Että jaksaisitte kirjoittaa pienen kommentin ja vaikka vain vähän kertoisitte itsestänne. Sitten olisi niin mukava tuolla maailmalla tavata ja minäkin tietäisin, että sinä olet SINÄ. 

Messut olivat siis Wanhassa Satamassa, viihtyisässä teollisuusrakennuksessa. Tilaa on toki paljon vähemmän, mihin olen tottunut Tampereella ja Turussa. Valikoima on myös luonnollisesti vaatimattomampi, mutta kyllä siellä kuusi tuntia sai ajan kulumaan. Katsoimme kunkin kojun tarkemmin kuin yleensä. Täältä puuttuivat isot toimijat: Novita, Lappajärven Värjäämö, Lankava ym. Mutta vastaavasti oli mukana pieniä putiikkeja, jotka myivät omia käsitöitään ja pienimuotoisesti lankaa ja tilkkutyökankaita.


Mitä lähdimme intohimoisesti hakemaan - UUSIA IDEOITA - niitä emme valitettavasti löytäneet. Ainoastaan pari askartelutyyppistä tekemistä, mutta ne esittelen erillään. Hinnat tuntuivat korkeilta. Samat metallikoukut, joiden hinta Pellavasydämessä on 3 euroa, maksoivat siellä 9 euroa.

Aina messut ovat inspiroivat. Vaikka et mitenkään alkaisi kopioida toisten ideoita, niiden näkeminen saa kuitenkin luovuuden kukkimaan ja uusia ideoita alkaa päästä pursuta. Ja ainakin INNOSTUS lähtee lentoon!

Takaisin tullessa vaihdoimme kaksi kertaa linkkaa, Turussa ja Laitilassa. Vähän jännitin noita bussin portaita. Mutta kun minulla oli Arja-avustaja, pääsin kuin pääsinkin kompastelematta ylös ja alas. Seuraava päivä, sunnuntai - meni nukkuessa iltapäivään. Mutta kolmelta pakotin itseni kuntosalille, kun avustaja tuli sitä varten. Eilen, maanantaina, olin uimahallissa tunnin jumpalla, joten nyt on kyllä liikuntaa harrastettu. Eikä mitään kipuakipua tunnu. Joten kyllä tästä selvitään!

Pellavasydämen Mervi

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Turun kädentaitomessuilla

Nautin käsityömessuilla käymisestä. Vaikka kävelemiseni on tuskallista, se kyllä sujuu ihmeteltävästi, jos on kivaa katseltavaa. Ja tietysti jaksamisessa auttaa sekin, että kulku on hidasta ja tämän tästä pysähtelen. Jaksoin käydä koko käsityö-hallin läpi, mutta en poikennutkaan antiikki- tai kivimessuhalliin. Oliko siellä edes kiviä? hmmm... Koko ajan olin jalkojen päällä, lukuunottamatta pysähdystä kahville ja toinen pysähdys lopuksi jätskille.

Olin aivan ihmeissäni, että mieheni lähti suostuttelematta mukaan. En edes kuvitellut moista "uhrautumista". Oli kiva tehdä ostoksia, kun ei tarvinnut huolehtia kantamisesta. Kasseja kertyi muutama, mutta mikä näistä ei kuulu joukkoon?


Kotimatkalla aloin ihmetellä, josko Biltema olisi sunnuntaina auki. Ihmeekseni sinne kurvattiin ja ihmeekseni se myös oli auki. Ihmeekseni siellä oli myös muurausnaruja jäljellä - kylläkin vain kahta väriä. Nyt näitä on Pellavasydämessä myynnissä - aiemmin hakemani onkin jo myyty.


Poikkesimme myös vieressä olevassa Ikeassa syömässä edullisen lounaan (mistä minä pystyin syömään vain puolet, joten mieheni söi 1,5 annosta). Emme kierrelleen kaupassa ollenkaan. Ei ollut mitään tarvetta millekkään ostoksille.

Messuilla etsin uusia ideoita. Ainostaan yksi sellainen osui silmääni, joku perhos-askartelu. En jäänyt sitä katsomaan, kun en ole itse innostunut sellaisesta askartelusta, enkä ottaisi myyntiin tarvikkeita. Nämä ostokseni ovat jo menneen talven lunta. Ostin erilaisia rosee-työvälineitä, jotta saan kokeilla, mikä olisi paras. Eräs asiakkaani haki sellaista, missä tikut olisivat kiinteitä, kun irrotettavat kuulemma lähtevät helposti irti. Tässä on Alice A:n (tietysti kuva väärinpäin) suurin kolmesta. Tässä on kiinteät "tikut" ja tällä saa tehtyä neljää eri kokoa. Voi tehdä myös neliön mallisia kukkia.


Alice A:n osastolta ostin myös tällaisen välineen, millä saa tehtyä nyöriä. Toisenlainen minulla jo onkin myynnissä. Tämä on vaan pienempi ja sain idean tehdä nyöriä vaikkapa muurausnarusta tai Espica-langasta. Vaihtoehtoja ainaisille paperinarunyöreille.



Ja vielä toisenlainen rosee-työväline.
 


Taito-osastolta ostin myös pilli-himmelin, jota on myyty ainakin joulun alla Tampereella. Ei mikään uusi idea siis. Itse asiassa minulla on kuvat erään asiakkaan tekemästä himmelistä.



 Kirjoja myytiin ainakin kahdella osastolla. Minä ostin heti ensimmäisestä ja se oli huono valinta. Toisessa olisi ollut samat kirjat 2 euroa, kun nyt maksoin 5 euroa. Kyllä on kovakantinen kirja halpa. Huomasin, etten enää muista, mitä kirjoja minulla on, joten olisi ehkä syytä tehdä kännykkään muistiinpanot.





Yhtään ideaa myytäviksi tuotteiksi ei messuilla Tullut vastaan. Olikohan kaikki jo niin ennalta-nähtyjä? Toki sitä aina inspiroituu omiin ideoihin, kun näkee monenlaista kaunista.

Yksi pukkarainen ostos on vielä esittelemättä, se putosi johonkin käsveskani uumeniin.
Onko muuten sinulla kokemusta noista rosee-työvälineistä. 
Hyviä tai huonoja puolia?

Pellavasydämen Mervi