Loma on mennyt kuin siivillä. Lupasin itselleni keväällä, että koska emme järjestä häitä, haluan kesällä houkutella luoksemme kyläilemään sellaisiakin vanhoja ystäviä, joita en ole nähnyt vuosiin. Onneksemme olen onnistunut tavoitteessani ja patojeni äärelle on vaeltanut ilahduttava määrä sekä näitä useamman kuunkierron nähneitä vanhoja, rakkaita ystäviä, että myös uudempia mukavia tuttavuuksia. Ja kaikkien kanssa juttua on riittänyt elokuisen illan hämärtymiseen asti.
Grillistä on nostettu esiin omia klassikkoruokia rennolla meinngillä...Seurustelun lomassa on tullut käytettyä vanhoja reseptejä moneen kertaan ja grillistä on pyörähtänyt niin seitsemän sortin ribsejä, kebakkoja, täytettyja munakoisoja, kardemummahalloumeita, kuin valtavaa suurempi kasa vihanneksiakin.
Ja hyviä klassikkoja on tunetettu myös uuteen uskoon lisäämällä eri lisäkkeitä, siemeniä ja pähkinöitä...Kananjalkojakin täytettiin yrttivoilla tuhdimmaksi lounaaksi isolle joukolle ja voin luottamuksella teille ilmoittaa, etteivät ne olleet mitenkään pahoja seesaminsiemenillä ryyditettynä ja lohkoperunapedillä kypsennettynä. Miettikää, miten kanoista valuva valkosipulinen yrttivoi maustaa kanojen ympärillä ja alla paahtuvat perunat kanojen kypsyessä... Uh ja oh sitä ähkyn määrää ;) Rapujuhliakin on ehditty jo viettämään tänä(kin) vuonna. Uusien reseptien sijaan on enemmän panostettu yhdessä oloon, retkillä käyntiin, musiikin kuunteluun ja yhdessä nauramiseen. :) Mutta jotain uuttakin on sentään tehty ja löydetty.
Kesän ehkä paras reseptilöytö tuli vastaan, kun rapujuhlien jälkimainingissa alkuviikosta selailin Ghillie Başanin Marokkolainen keittiö - kirjaa. Silmiini osui grillattu munakoiso hunajaisessa maustekastikkeessa. Se kuulosti ja näytti kuvassa niin hyvälle, että pakko sitä oli kokeilla. Se oli yksinkertaisesti ihan jumalaista. Nyt olen tehnyt sitä kaksi iltaa peräkkäin ja voisin hyvin syödä sitä taas tänään uudelleen. Jos siis mietitte mitä viikonloppuna keksisi grilliin laittaa, niin hyvät ihmiset ja rakkaat ystävät, kokeilkaa tätä.
Ankarissa saaristolaisolosuhteissa jouduin soveltamaan alkuperäistä reseptiä, sillä minulla ei ollut harissaa eikä puhdasta jeeraa. Tulkitsin että garam masala saa käydä jeeran sijaan ja harissatahnahan nyt on rankasti yksinkertaistettuna sitruunaista ja valkosipulista chilitahnaa. Ja voi taivas kun tuli hy-vää! Olen nyt ihastuttanut oman perheeni lisäksi kahta vierasryhmää tällä ruualla ja kaikki ovat syöneet herkkua silmät suljettuna, tyytyväisyydestä hyristen.
Ainoa asia mitä en tajua on, etten ollut löytänyt tätä reseptiä jo kauan kauan sitten. Ehkä paras tai ainakin yksi top 3 munakoisoruuista mitä olen tähän päivään mennessä löytänyt ja kokannut. Alla resepti kuten minä sen tein, mutta alkuperäinen jeeran ja harissan määrä suluissa. Jos sitruunasta tulee mehua kovin vähän, Ghillie neuvoo, että voit lisätä pannuun tilkan vettä, että pannun pohja peittyy. Minulla se ei kyllä ollut tarpeen; öljystä, sitruunasta ja hunajasta tuli ihan riittävästi seosta peittämään pannun pohjan ja maustamaan ihanat, sitrunaiset ja inkivääriset munakoisot.
Inkivääriset, hunajassa keitetyt munakoisot (4:lle)
2 suurehkoa munakoisoa
oliiviöljyä
2-3 rikki lyötyä valkosipulin kynttä
n. 4-5 cm pala tuoretta inkivääriä
1 tl garam masalaa (alkup. juustokuminaa, eli jeeraa)
1/2 punaista chiliä ja 1/2 sitruunann kuori (tai kuten alkuperäisessä reseptissä 1 tl harissa - tahnaa)
5 rkl juoksevaa hunajaa
1 sitruunan mehu
suolaa
Pese munakoisot, poista hattu ja leikkaa munakoisot paksuiksi siivuiksi pituussuuntaan. Siivut saavat olla paksumpia kuin yleensä grillissä, ehkä n. 1,5-2 cm.
Kasta munakoisosiivut molemmin puolin öljyyn ja grillaa niihin sitten kauniit raidat, mutta varo grillaamasta niitä ihan mössöksi, niiden pitää vielä kestää grillin jälkeen tovi kiehuttelua hunajassa, sitruunassa ja mausteissa.
Kuori ja raasta tai silppua inkivääri. Laita rikki lyödyt valkosipulinkynnet pannuun hyvään loraukseen öljyä. Anna valkosipuleiden kiehua öljyssä, kunnes ne saavat kullanruskean värin molemmin puolin. Ota sitten valkosipulit pois ja lisää inkivääri, mausteet ja sitruunan kuori. Sekoita kunnes mausteet tuoksuvat ja lisää sitten hunaja ja sitruunan mehu. Sekoita ja laita munakoisot kiehumaan seokseen.
Kiehuta munakoisoja varovasti käännellen pannussa kunnes seos alkaa muuttua vähän siirappiseksi. Kirjassa sanotaan n. 10 min mutta minulla ei mielestäni mennyt ihan niin kauaa.
Herkku sopii ihanasti esimerkiksi grillatun kardemummahalloumin ja kebakoiden kanssa. Jos ette usko, kokeilkaa itse.
20 kommenttia:
Oi mitä herkkua! Tuota kirjaa olen joskus hypistellyt,ja siinä onkin ihania reseptejä.Tuon tapaista munakoisoa olen myös täällä joskus syönyt;on kyllä fantastinen kasvis tuo munakoiso,kun siitä saa tehtyä niin paljon erilaisia juttuja.
Yaelian: toistaiseksi siitä tehdut reseptit ovat olleet hyviä ja minulla on jotenkin menossa nyt marokkohenkisten ja mausteisten makujen kausi... :) Nämä olivat kyllä juuri sitä mitä tarvittiin!
Silläsipuleille jo kävin hehkuttamassa, mutta kiitokset tännekin mainiosta ideasta. Tein siis näitä munakoisoja ja kardemummahalloumia ja kyllä maistui!
Sattumalta selailin blogejanne tänä aamuna ja totesin, että lounasainekset löytyy kaapista ilman, että tarvitsee vaivautua kauppaan. Hunajapurkki oli vaan valitettavasti aika lopussa, joten sitä tuli ohjeistettua vähemmän. Karamellisointi ei siis ihan onnistunut ja toisaalta sitruunaa meni aika reilulla kädellä, joten ekasta versiosta tuli vähän sitruunaisempi ja vähemmän karamellinen mutta maistui yhtä kaikki. Näitä tehdään kyllä uudelleen!
Tällä kelillä en viitsinyt alkaa grillaamaan (sataa ja ukkostaa) joten kypsentelin koisot uunissa grillin sijaan. Grillaus toisi varmasti vielä lisää aromia.
Kiitos taas inspiraatiosta!
Emma: Kiva kuulla että tykkäsit! Minä taas laitoin ekaan versioon vähän enemmän hunajaa kuin ohjeessa käskettiin. A tykkäsi makeammasta versiosta, mutta V tykkäsi näistä seuraavana päivänä vielä enemmän kun vähensin hunajan määrää vastaamaan tuota 5 rkl:aa. Mutta oman maun mukaan kannattaa laittaa. :)
Minäkin uskon, että näistä herkkupaloista ei hetikään päästä meillä yli ;)
Tätä oli ihan pakko kokeilla, munakoisoa en ole aikaisemmin kokkaillut joten lopputulos oli yllätys. Maku jäi ehhkä vähän epämääräiseksi mutta ehkä olin liian varovainen maustamisessa.
Minulla oli yksi munakoiso ja puolitin mausteet. Jäin miettimään että mikä on ison määritelmä, eli noita kokoja ei ole tullut aikaisemmin seurattua. Joten oliskohan käynyt niin että oma munakoisoni oli kooltaan iso ja puolitettu mausteseos oli aivan liian pieni? Laitanpas ensi viikolla uusi kokeilu ja mausteita koko satsin edestä.
Ja piti kysyä vielä tuosta kuoresta, tuleeko siitä aina vähän sitkeää vai oliko minulla huono yksilö tai valmistusvirhe?
Puutarhan viemää: inkivääriä kannattaa laittaa kyllä rohkeasti; niitä on eri paksuisia ja alkuperäisessä ohjeesa oli sanottu 5 cm pala inkivääriä. Minulla oli aika paksu juurakko joten otin vähän pienemmän palasen. Mausteita kannattaa tietysti aina laittaa oman maun mukkaan :)
munakoisojen koosta sen verran, että kesällä näin tosi pieniä, vain noin 15 cm pitkiä munakoisoja. Yleensä munakoisot nyt ovat jotain 20-25 cm ja paksumpia kuin kesäkurpitsat. Jos on oikein pulleita munakoisoja niin niitä sanoisin isoiksi :)
Munakoison voi ilmeisesti myös kuoria tähän ohjeeseen. Alkuperäisen ohjen kuvassa munakoiso oli kuorineen (ja kantoineenkin) mutta ohjeessa sanottiin että sen voi kuoria. Eli jos kuori tuntuu ikävältä voi kuorimistakin varmaan kokeilla. Ikinä en ole kyllä yrittänyt itse kuoria munakoisoa, joten en tiedä miten se käytännössä onnistuu. Munakoison kuori ei pehmene samalla tavalla kuin sisus, mutta siitä tulee jokseenkin paperinohutta kun munakoiso on kypsää.
Jesss, just mietin mitä ihanaa munakoisosta vois tällä kertaa keksiä ja tadaa, täältähän se tuli! Kiitos!
Jytis: vaikka kuva ei juuri ruokaa imartele, se oli minusta ihanaa. Sitruunan kuorta ja inkivääriä voi laittaa rohkeamminkin jos ei pelkää inkiväärin poltetta... :)
Kiitos! Blogisi on uusi löytö ja ajattelin kokeilla kuinka nämä munakoisot onnistuu ilman grilliä. Melkeinpä houkuttais jopa hakea kunnon pöytägrilli tän reseptin inspiroimana, on ollut harkinnassa jo muutenkin pitkän aikaa.
Anna: onnistuu varmaan ihan hienosti:) Voit pariloida munakoisot tai paistaa vaan pannulla ensin pinnat. Tein taannoin myös yrttisiä munakoisoja lammaspadan lisäkkeeksi. Niissä idea on vähän samantyyppinen mutta ohjeesa ei tarvittu grilliä.:) Nuo yrttiset ovat erinomaisia ihan vaikka vaan mozzarellankin kanssa kevyenä lounaana... :)
Hei, mitäs luulet, pitääkö maustelientä olla uusi satsi toiselle pannulliselle jos tekee isompaa erää? Tulee mieleen, että soosi voi jämähtää ja kärähtää...
Pekka
Anonyymi: tuon voi tehdä myös niin, että paistaa munakoisot johonkin isoon uunivuokaan tai semmoiseen grillissä ja sitten tekee isossa teflonkasarissa suuren määrän kastiketta. Uuni päälle ja kastike valutetaan grillattujen munakoisojen päälle ja sitten koko komeus uuniin kunnes munakoisot ovat pehmeitä ja kypsiä. :)
Kiitos reseptistä ja neuvosta, hyvää tuli! Päädyin kuitenkin tekemään pannulla, koska oli fiilistellyt etukäteen pannusta nousevia tuoksuja ja munakoisojen kääntelyä. Kaksinkertaisesta reseptin annoksesta tuli minulla kolme pannullista, joista ekaan laitoin puolet soosista ja myöhempiin lisäsin neljäsosan per pannu. Mahtavat tuoksut!
Aivan ihanat munakoisot. Lisäksi mozzarella-oliivi maustettuja kebakoita ja ihan normi halloumia grillattuna. Kiitokset reseptistä, kyllä meille maistui!
Marja-Terttu: nämä ovat itselläkin jääneet keittiöklassikoksi, resepti on tosiaan onnistunut ja ainakin meillä se paras löytö kesä toisen jälkeen :)
Kolme munakoisoviipaletta jäi eilisestä grillailusta ja jalostin ne juuri oliiviöljyn ja kikherneiden kanssa edelleen ihanan makuiseksi tahnaksi. Reseptistä poiketen meilläkin sitruunaa oli suhteessa hunajaan enemmän, joten hapokkaana versiona ainakin toimii loistavasti.
Marja-Terttu: kuulostaa mahtavalta tahnalta. Tuo sokerin määrä ja paljonko sitä on tottunut käyttämään on kovin paljon riipuksissa ihmisten makeahampaasta - kuinka paljon sitäkin kolottaa. Onneksi sokeria voi aina lisätä jos meni liian vähän! :)
Tämä nyt ei tietenkään ylläolevaan aiheeseen kuulu, mutta kun en muuallekaan osannut tätä lähettää, niin tässä nyt sitten:
Tein ison purkillisen kimchiä muistaakseni puolitoista vuotta sitten. Ei se maistunut mitenkään erityisen hyvältä, mutta en viitsinyt poiskaan heittää. Pari päivää sitten päätin, että nyt siivotaan jääkaappi ja tuo lähetetään takaisin Koreaan. Tietty piti maistaa ja sehän oli piruvieköön muuttunut todella hyväksi - vahvat, pehmeät maut. Mutta sen tarjoaminen täällä nykyisin asustavalle kohderyhmälle tulisi olemaan sen verran vaikeaa, että mainittu eines vaatisi jatkojalostusta.
Valutin purkista nesteet pois ja sirottelin enemmän tai vähemmän kiinteät aineet vihanneskuivuriin. Kolme päivää aurinkoisessa paikassa 45 asteen asetuksella tekivät tehtävänsä ja kun juuri äsken ajelin koko satsin maustemyllyllä jauhoksi, on maustepurkissa runsaan desin verran maustetta, jonka koostumusta tai alkuperää ei kukaan taatusti arvaa. Mutta arvelisin, että grillatuille tai friteeratuille munakoisoille sitä voisi hunajaan tai siirappiin sotkettuna hyvinkin käyttää.
Kari: hoho, aika villiä. Mutta mielenkiinnolla odotan testisi tuloksia - voi olla hyvääkin :)
Seuraavaksi ajattelin tehdä saman tempun sitruunaruoholla...
Lähetä kommentti