Jouluaakkoset F

 Hyvää ensimmäistä adventtisunnuntaita!

Tänä vuonna saakin sitten aloittaa kaikki kalenterit samaan aikaan, kun ensimmäinen adventtisunnuntai osuu ensimmäiselle päivälle. Ja adventtikynttilän saa sytyttää ja partiolaisten kalenterin saa avata ensimmäisen luukun. Siellä on taatusti kynttilä!

F onkin hieman haastavampi kirjain, kuten D:kin oli. Focaccia olisi aika hyvä valinta, jos sen maustaisi karpaloilla ja rosmariinilla? Tosin epäilen, että meillä halutaan saaristolaisleipää pöytään. Jospa molempia? Gluteenittomana en lähde kuitenkaan yrittämään, en vaan saa gluteenittomasta hyvää. Onneksi on kauppoja!

F:ni kyllä oikeastaan on Fazer, mutta katsotaan täytetäänkö Ikean iso lasikulho tänä vuonna konvehdeilla vai annetaanko olla...

Fudgekin on helppo tehdä ja maistuvaa, joten päädyin nyt siihen.

Linkkinä saatte Focaccian joulukuusella. Jos itse tuon jouluksi teen, siihen tulee niin karpaloista "palloja!

Fudge on muute tosi helppo tehdä, jos haluaa itse tehdä makeisia jouluksi.Purkki kondensoitua maitoa ja noin kaksinkertainen määrä suklaata ja hieman suolaa jos haluaa Maustaa voi sitten millä haluaa, ajattelin kokeilla teetä ja rosmariinia ja... Katsotaan mihin aika riittää

Fudge 

650 g  valkosuklaata

398 g kondensoitua maitoa

½ tl suolaa

Haluamasi maku: pähkinöitä, karkkia...

Kaada kondensoitu maito paksupohjaiseen kattilaan. Lisää pilkottu valkosuklaa sekä suola

Kuumenna miedolla lämmöllä, koko ajan sekoittaen, kunnes suklaa on sulanut. Sekoita massaan valitsemasi maku, esim vanilija, pähkinät... ja levitä tasaiseksi levyksi leivinpaperille ( n 20x30 cm). Anna jäähtyä ennen paloittelua

Päivä musiikkiakin pohdin hetken. Frosty the snowman on hieman rikkisoitettu, samoin Feliz Navidad, josta en oikein koskaan ole pitänyt. Se kuitenkin sai minut miettimään Mariah Careytä ja hieman vähemmän soitettua Fall in love at Christmas

Hyvää adventtiaikaa!

Suolaista ja makeaa

Jos jotkut blogit katoavat, uusiakin löytyy!

Toki tämä on vaan minulle uusi löytö, ei ole oikeasti mikään "uusi" blogi, vaan Suklaapossu on ollut Kotilieden sivuilla jo iät ja ajat.  

Löysin sivuilta ohjeen jota kokeilin. Reseptissä oli vaan yksi, suurehko, vika: nämä makeiset ovat itsetuhoutuvia. Ainakin meillä. Ja toinen pieni ongelma: eivät ole laktoosittomia. Ainakaan minä en onnistu löytämään laktoositonta kondensoitua maitoa. Olisikohan sellainen edes yhtä hyvää?

Pähkinöitä muuten tein lähes kolminkertaisen määrän, niitä oli ihan kiva napostella ilman fudgeakin.

Taas kerran, pientä muokkausta alkuperäisestä reseptistä, mutta lähes identtinen

Pähkinä-valkosuklaafudge

650 g Fazerin valkosuklaata

398 g kondensoitua maitoa

2 tl Kikkoman soijakastiketta
2 tl vaniljasokeria

Paahdetut pähkinät

3 dl Pirkka pähkinäitä (cashewpähkinöitä, kuorittuja maapähkinöitä ja pähkinäseosta)

2 tl rypsiöljyä

2 tl Kikkoman soijakastiketta

Sekoita kulhossa pähkinät ja öljy sekä soija. Sekoita kunnes pähkinät ovat öljytty kunnolla. Levitä leivinpaperoidulle uunipellille ja paahda pähkinöitä, aina välillä sekoittaen, 175 asteessa n. 20 min.

Rouhi noin 1 dl jäähdytetyistä pähkinöistä (itse pistin pähkinät lasiin ja leikkasin saksilla, kun en löytänyt pähkinämyllyäni)

Kaada kondensoitu maito paksupohjaiseen kattilaan. Lisää pilkottu valkosuklaa sekä 2 tl soijakastiketta

Kuumenna miedolla lämmöllä, koko ajan sekoittaen, kunnes suklaa on sulanut. Sekoita kokonaiset pähkinät massaan ja levitä tasaiseksi levyksi leivinpaperille ( n 20x30 cm)

Ripottele pähkinärouhe pinnalle ja siirrä viileään. 

Herkkua

Onneksi meillä on hyvin samanlainen maku siskoni kanssa.

Kun Facebook etusivulleni ilmestyi Kinuskikissan Baileys-kreemikonvehdit-mainos, pohdin pitäisikö jaksaa näperrellä sellaisia. Ei tarvinnut, sillä siskoni oli jo aloittanut joulukonvehtien teon. 

Kuva siskontyttöni?

Ohje itsessään ei ollut kovin haastava. Mutta aikaa ja hermoja tämä vaatii!

Saa nähdä toteutanko joskus itse, hyviä nämä olivat!

Jos muuten on oikein reipas, voi sen Baileysinkin tehdä itse! Ainakin Kokit ja Potit blogissa on ohje. Viskiä en sentään kannusta tekemään itse, sen saamiseksi suosittelen Alkossa käyntiä. Kunhan vielä keksisisn miten tehdään kondensoitua maitoa laktoosittomasta maitojuomasta niin ryhdyn kokkailemaan!

Sitkeää

Ihanaa huomata etten ole ainoa!

Kuusikyselyn tuloksena olen vieläkin enemmistössä, sillä 63% teistä on sitä mieltä että joulukuusi on aito, havuineen päivineen. 

Kolme lukijaa ovat vaihtaneet aidon keinotekoiseen, ihan hyvä niin, mutta minua ihmetytti hieman ettei vihreä ollutkaan enemmistössä vaan valkoinen! No, tosin, jos kaikki me 63% jouduttaisiin siirtymään tekokuuseen, uskoisin että suurin osa päätyisi vihreään, toin voin olla väärässäkin!

Kiitos kuitenkin kaikille osallistujille, perheessämme kun olen vähemmistössä, viidessä perheessä vain yhdessä, meidän lisäksemme, on aito kuusi sisällä. 

Ennen joulua päädyin tekemään "nallekarkkeja". 

Maailman nopein tehdä, joskin maku selvästi paranee kun antaa näiden tekeytä pari päivää.

Nallekarkit

1 dl Pirkka luomu mustikkamehua

1 dl sokeria

1 dl vettä

6 liivatelehteä

Pistä liivatteet likoon kylmään veteen. Mittaa ainekset kattilaan ja keitä hiljalleen 5 minuttia.
Siirrä kattila pois liedeltä ja lisää puristetut liivatelehdet seokseen. Sekoita. Kaada seos laivinpaperilla vuorattuun vuokaan tai silikonivuokiin hyytymään. 

Sega råttor

1 dl Pirkka ekologisk blåbärssaft

1 dl socker

1 dl vatten

6 gelatinblad

Lägg gelatinblade i kallt vatten. Mät upp ingredienserna i en kastrull och låt koka i ca 5 minuter. Flytta kastrullen från plattan, kläm ur gelatinbladen och rör in dem i saften. Häll blandningen på bakplåtspapper i en form eller i silikonformar och låt stelna

Tuoreita yrttejä

Nyt en malta odottaa!

Facebookissa oli taas mainosresepti, tällä kertaa Järvikylän rosmariini-toffee oli resepti joka kummitteli etusivullani. Inhoan tofffen keittämistä, en koskaan malta keittää kermaseosta riittävän kauan. Saa nähdä saanko näistäkään toffeita vai jäävätkö nestemäiseksi siirapiksi. Ei väliä, tämä massa on niin herkullista että lusikoin vaikka itse suoraan muotista! Minun ottamaa kuvaa ette saa, vielä odotan että jähmettyisi tuo massa.

Hieman olen taas reseptiä mukannut, mutta annettakoot se minulle anteeksi

Rosmariini-toffeet

2 isoa oksaa Järvikylän rosmariinia 
hyppysellinen kanelia
5 dl laktoositonta kuohukermaa
2 dl sokeria
¾ dl tummaa siirappia 

Laita rosmariinin oksat ja kaneli kattilaan. Lisää kuohukerma, sokeri ja siirappi. Kuumenna kiehuvaksi sekoitellen ja keitä kunnes toffeemassan lämpötila on 120°–125°.

Poista rosmariinin varret keittiöpihdeillä. Kaada seos pieneen leivinpaperoituun vuokaan. Anna jähmettyä viileässä. Paloittele levy. Säilytä viileässä.

Rosmarin-toffee

2 kvistar rosmarin  
1 nypa kanel
5 dl laktosfri vispgrädde
2 dl socker
¾ dl mörk sirap 

Lägg rosmarinen och kanelen i en kastrull. Tillsätt resten av ingredienserna Koka upp och låt koka under omrörning tills temperaturen är mellan 120°–125°.

Lyft bort rosmarinens kvistar. Häll i en form på bakplåtspapper. Ställ svalt och låt stelna. Dela i bitar. Förvara svalt

Kuva ja alkuperäinen ohje

Suklaapalloja

Koska vietimme isänpäivää, piti tehdä herkkuja.

Nämä suklaapullat päätyivät kakun päälle, mutta mikä estää syölmästä niitä ihan nameina?

Nopeita ja helppoja tehdä!

Helpot suklaapallot

1 pötkö Dominokeksejä

n. 75 g Valio Eila Viola Suklaa tuorejuustoa

n. 200 g suklaata 

erilaisia koristerakeita

1

Murskaa keksit täytteineen. Lisää tuorejuusto. Sekoita kunnolla.
Pyörittele massasta pienehköjä palloja. Laita jääkaappiin vähintään 2 tunniksi.

Sulata suklaa, me käytimme tummaa. Kasta palloset suklaassa. Ripottele päälle koristerakeita. Jäähdytä niin että suklaa jähmettyy. 

Lätta chokladbollar

1 tub Dominokeksejä

ca. 75 g Valio Eila Viola Choklad färskost

ca. 200 g choklad 

strössel

1

Krossa keksen med fyllningen. Tillsätt osten. Blanda väl.
Gör små bollar av massan. Låt stelna i kyslskåp i minst 2 timmar.

Smält chokladen, vi använde mörk choklad. Doppa bollarna i chokladen. Strö på strössel. Låt stå så att chokladen stelnar. 

En edes tykkää...

En ole hunajan ystävä. 

Minun piti tehdä lakritsimanteleita, joista ystäväni kertoi omassa blogissaan,, mutta Punnitse ja Säästä kaupassa ei ollut jauhetta, enkä jaksanut ajaa kaupunkiin Ruohonjuureen. Siispä ajattelin tehdä chilipähkinöitä, niitä olen joskus aikaisemminkin tehnyt, mutta kun satuin näkemään reseptin hunajamanteleista, päätin tehdä niitä ystävälle joululahjaksi. Ystäväni on hunajan "suurkuluttaja"

Ongelma vaan on että näin reseptin töissä ja unohdin pistää muistiin mistä sen löysin. Siispä jouduin luottamaan mielikuvaani reseptistä ja tein vähän sinne päin. Muutama manteli jäi yli, kun olin lahjapurkin täyttänyt ja pitihän niitä maistaa. Nehän olivat hyviä! Jopa lapset innostuivat popsimaan. Hieman tahmeiksi nuo jäivät, olisivat ehkä ehtineet paremmin kuivumaan jos olisivat saaneet olla rauhassa vielä pari päivää, valitettavasti ne loppuivat jo, joten ehkäpä ystävä sitten raportoi kuivuivatko koskaan pintakuiviksi. 

Kanelimantelit

200 g manteleita

2 rkl vettä

1½ dl sokeria

2 rkl timjamihunajaa

2 rkl kanelia

Sekoita vesi, sokeri ja hunaja kattilassa ja kiehauta niin että sokeri sulaa. Sekoita joukkoon kaneli, siirrä pois liedeltä. Kaada mantelit sekaan ja sekoita. Kaada seos leivinpaperille jäähtymään. 

Tytöt maistelivat tänään punaista retiisiä, ei ollut suosittua.

Suklaan ystäville

Kovasti yritän taas vähentää tätä kompostin täyttämistä.

Siispä pääti, kerrankin, käyttää rusinat ennen kuin niitä voi käyttää haulikossa luomupanoksina. Varsinkin kun minulla ei ole sitä haulikkoa. En erityisemmin pidä rusinoista, en pullassa enkä muissakaan leivonnaisissa. Koirillekaan ne ei ole hyväksi, joten mietin hetken mitä tekisin glögikoristeille. Sitten sen muistin: suklaa tekee aika monesta asiasta syömäkelpoista. Ja eikun tuumasta toimeen, tämä on hetkessä valmista.

Tähteistä herkuksi

manteleita

rusinoita

suklaata

Sulata suklaa vesihauteessa. Sekoita joukkoon mantelit ja rusinat. Levitä pieninä nokareina leivinpaperille kovettumaan. 

Päivä 11

Paras karkkiresepti

Minä en ole meidän perheen karkkien valmistaja. Sen tehtävän olen suosiolla jättänyt siskolleni. Hän on aivan loistava namien tekijä! Viime vuosina olen itsekin hieman yrittänyt sotkeutua tähän hommaan. Tuloksen on ollut jääsuklaata, riisisuklaata ynnä muita helppoja nameja. Marmeladiakin tuli tehtyä viime vuonna.

Erityisen ylpeä olen siitä että onnistuin tekemään fudgea! Se kun tutuu olevan jotekin "todella vaikeaa". Pari eri yritystä ja molemmat onnistuneet. ei voi siis olla kovin vaativaa, ihan oikeasti. Mutta tämä oli aivan todella helppo toteuttaa, siispä uusintana: 

Fudgea fuskaamalla

1 tölkki kondensoitua maitoa

400 g maitosuklaata

1 rkl vanilijasokeria

Paloittele suklaa ja lisää kaikki aineet samaan astiaan. Aseta astia vesihauteeseen ja sulata suklaa, välillä sekoittaen. Kun suklaa on sulannut siirrä massa leivinpaperilla vuorattuun matalaan vuokaan. Anna jäähtyä jääkaapissa noin tunnin verran ennen leikkaamista. 

Suklaata

Meille ei tule Stadaria.

Mikäli joku ei tiedä mikä stadari on, voi keskustella isäni kanssa siitä mikä kyseisen lehden "kutsumanimi" on.  Minä olen antanut periksi ja suostunut siihen että se on "Stadari". Kuten olen antanut periksi aiheessa "mikä on stadin paras joukkue". Olen ilmoittanut että asun naapurikaupungissa ja kannatan sinisiä poikia. Se oli sallittua silloin kun jengi sai vielä säälipisteitä. Nykyään en ole niinkään varma. Mutta jos isin on valittava sinisten ja sen joukkueen välillä jolle sydämeni oikeasti sykkii, niin narrien kannattajana hän taitaa tyytyä noihin sinisiin?

Kannatin sitten ketä tahansa niin laatikkoomme ilmestyy kuitenkin säännöllisesti "Mesta". HSn kaupunkilehti. En nyt oikein ymmärrä miksi, mutta ei sen väliä. Sieltä nimittäin löytyi loistava resepti! Ruokatorstaita rakastan, joten ehkä ei kummallista että tämäkin oli heti täysosuma. Onkohan helpompaa reseptiä keksitty?

Reseptin ohjeet olivat hieman pitkän puoleiset, siellä opetettiin esim kuinka vesihaude tehdään. Olen ihan valmis selittämään senkin asian tarvittaessa, mutta uskon että suurin osa teistä osaa tämän? Isompi kattila johon hieman vettä pohjalle ja sen sisälle pienempi astia joka pysyy tukevasti sen suuremman päällä kädensijojen varassa. 

Olen muuten Fazerille ilmoittanut että kaipaan laktoositonta sinistä, sieltä ei ole vaivauduttu vastaamaan. Kondensoitua maitoakaan ei saa laktoosittomana, mutta siihen saa apua Kokit ja Potit blogista. Vielä en ole kokeillut kotitekoista kondensoitua maitoa, mutta taitaapa sekin asia joku päivä ajankohtaista. Nämä olivat nimittäin hyviä!

Fudgea fuskaamalla

1 tölkki kondensoitua maitoa

400 g maitosuklaata

1 rkl vanilijasokeria

Paloittele suklaa ja lisää kaikki aineet samaan astiaan. Aseta astia vesihauteeseen ja sulata suklaa, välillä sekoittaen. Kun suklaa on sulannut siirrä massa leivinpaperilla vuorattuun matalaan vuokaan. Anna jäähtyä jääkaapissa noin tunnin verran ennen leikkaamista. 

Maajoukkuueen innoittamana

Plop-lehdessä oli taas vaikka ja mitä jouluista herkkua.

Päätin kokeilla kokkimaajoukkueen Earl Grey tryffeleitä, tosin en taaskaan seurannut orjallisesti reseptiä. Kun en jaksanut lähteä kauppaan hakemaan reilua suklaata kun Pandaa sattui olemaan kotona. Enkä irtoteetä.

Teetryffelit

1,25 dl Eila kuohukermaa
teepussillinen Earl Grey teetä
150 g tummaa suklaata
1 rkl hunajaa
25 g laktoositonta voita

Kaada kerma kattilaan ja tyhjennä teepussi sisältö kerman joukkoon. Peitä kattila kannella ja siirrä seos jääkaappiin yön yli, tai kunnes ehdit jatkamaan projektia.
Lämmitä kerma kiehumispisteeseen ja siivilöi tämän jälkeen tee pois kerman joukosta. Alkuperäinen resepti käsi mitata että kermaa on jäljellä 0,9 dl. En jaksanut...
Lisää lämpimään kermaan 150 g suklaata. Minä arvioin määrän. Levy on 130 g., joten hieman reilu levyllinen suklaata. Lisää hunaja ja sekoita kunnes suklaa on sulannut. Lisää vielä voi ja sekoita sekin seokseen. Siirrä jääkaappiin jähtymään yön yli.
Pyöritä kylmästä massasta pallosia ja kierritä niitä kaakaojauheessa. Meidän piti kuorruttaa suklaalla ja jäähilenonparelelleilla, mutta olivat ihan liian hyviä sellaisenaan...

Apteekin kautta

Kaikkea pitää kokeilla ainakin kerran.

Tänä vuonna päätin tehdä nameja oikein urakalla. En ole koskaan tehnyt esimerkiksi marmeladia agar-agarilla, joten sehän on hyvä projekti. Paitsi että olin selvästikin hieman myöhässä, apteekista sain viimeisen pienen purkin jauhetta. No, se riitti tähän projektiin.

Olin jotenkin kuvitellut että marmeladin tekeminen on todella työlästä ja hankalaa. Mitä vielä! Kas tässä: helppoa kuin heinänteko.

Ullan kirsikkamarmeladi

4 dl vettä
4,8 dl sokeria
10 g agar-agaria

Sekoita kaikki aineet keskenään kattilassa ja kiehauta. Anna kiehua hiljakseltaan 10-15 min. Anna seoksen jäähtyä n. 5 min. ennen kuin lisäät sekaan

1½ dl huoneenlämpöistä marjasosetta.

Minä käytin kirsikkaa, ihan värin takia, mutta mikä tahansa sose käy.

Kaada seos reunalliseen vuokaan ja siirrä viileään jähmettymään. Voit toki kaataa seoksen makeisvuokiinkin.  Kun seos on jähmettynyt siirrä vuoka huoneenlämpöön ja anna marmeladin kuivua.

Leikkaa sopivia palasia ja kierritä niitä sokerissa.

M niin kuin makeiset

Makeiset

Siskoni on varsinainen karkki ja konvehtitaikuri. Hän luo aivan käsittämättömän hyviä herkkuja joulupöytään.   Pikkuisenikin tykkää tehdä karkkeja, joten jääsuklaan lisäksi meillä on ollut myös erilaisia riisisuklaita.

Riisisuklaa

Riisimuroja (n 3 dl/50 g suklaata)

Maitosuklaata (tai tummaa laktoosittomaan)

Rypsiöljyä (tms mautonta ruokaöljyä) 1 rkl/200 g suklaata

Sulata suklaa vesihauteessa öljyn kanssa. Sekoita joukkoon riisimurot. Nosta lusikalla keoiksi voipaperille jäähtymään.

Manteli

Joulupuurossa tällainen on oltava. Isoäitini ei tahtonut pahoittaa kenenkään mieltä, joten hänen puurossaan oli "riittävästi" mateleita. 

Lempikirjailijoihini kuuluva Astrid Lindgren kertoi kirjassaan "Mer om oss barn i Bullerbyn" (Melukylässä tapahtuu) että mantelin saaneen piti riimitellä. Ja kyseisessä kirjassa manteli oli mennyt halki joten joku pojista (Lasse?) riimitteli: Mandeln den gick mitt itu, Agda blir nog Oskars fru. Valitettavasti google ei osanut auttaa minua, joten en osaa kertoa teille miten tuo on käännetty. Onko jollakin kirja lähettyvillä? Olen ollut jouluorientoitunut pienestä pitäen, osaan edelleenkin tuon pätkän ulkoota. Tosin, osaan kyllä aika monta muutakin Lindgrenin juttua ulkoota.

Misteli

Mieheni osti vuosia sitten minulle aidon mistelin jouluksi. Kyseessähän on loiskasvi jolla on valkoiset marjat. Suomessa kasvaa ainakin yksi misteli omenapuussa Paraisilla (Wikipedian mukaan).

En oikein tiedä minkä takia orjanlaakeria myydään mistelinä monessa paikassa. Kestävämpihän se on huonekoristeena, mutta ei sen alla saa pussailla. Eikä se edes muistuta misteliä! Olisiko syynä amerikkalaiset elokuvat?

Orjanlaakeri on muuten järnek ruotsiksi eli se tuppaa vielä sekoittumaan rautatammen (stenek) kanssa. Huomasin tässä googlettassani mistelin kuvaa. Ulkonäöllisesti nuokaan eivät pahemmin toisiaan muistuta. 

Markus ja Matteus

Pamautan herrat peketiksi, ksoka kummankaan evenkeliumissa ei ole joulutarinaa siinä tutussa muodossa. 

Mummola

Siellä minäkin pikkutyttönä vietin aattoa koska Pukki tuli sinne! Voisinpa edelleen viettää jouluani mummolassa. Ikävä on edelleenkin kova!

Maksalaatikko

Koiranruokaa minun maailmassani, eivätkä koiratkaan sitä saa. Mutta tiedän että joidenkin joulupöytään tämäkin "herkku" kuuluu. Kuuluuko siihen muuten rusinat? Mummolan joulupöydässä oli makaronilaatikkoa ilman lihaa. Kovin eksoottista minusta, en tiedä mistä tämäkin traditio tulee. Muuten makaronilaatikossa oli lihaa mummolassakin. 

Mainos

Näitä tulee joulun alla enemmän kuin mitä jaksaa laatikosta sisälle kantaa. Tosin osa niistä ihan kivoja. Esimerkiksi leluluetteloja luettiin hartaasti ja monta kertaa aikoinaan.

Maraboun Aladdin

Olen Fazerihminen!

Marmeladi

Mummolassa sai Vihreitä kuulia jouluna. Voi YÖK! Jossakin vaiheessa niitä oli myös eri värisinä, myytiin nimellä Finlandia. Vieläköhän sellaisia saa? Tosin en kyllä taida ostaa! Fazeria tai ei.

I niin kuin itsenäisyys

Itsenäisyys

Koska minun jouluni jatkuu 365 päivää vuodessa niin 6.12 on ihan itsestään selvä osa joulua! Ja niin tärkeä päivä. Yli 95000 henkilöä uhrasi elämänsä sen takia että minä saisin viettää vapaapäivää 6.12 (Ruotsissa se on työpäivä), äänestää oman mieleni mukaan vaikka Aku Ankkaa (Valko-Venäjällä ei toimita näin), ajaa autoa (Saudi-Arabiassa se ei olisi mahdollista) ja elää muutenkin oman tahtoni mukaan. Minulle nämä oikeudet ovat täysin itsestään selviä, mutta suurelle osalle maailman naisista nämä ovat täysin outoja asioita.

Noiden reilun 95000 ihmisen tiedot löytyvät täältä. Yhden tiedot kopioitu tänne.

1: PALMROOS, EDMUND LAURI KULLERV
sääty	naimisissa
sukupuoli	mies
kansalaisuus	FI
kansallisuus	FI
äidinkieli	suomi
lasten lukumäärä	2
ammatti	verhoilija
sotilasarvo	sotamies
joukko-osasto	2./JR 1
joukko-osastokoodi	2722
syntymäaika	06.04.1914
synnyinkunta	Helsinki
kotikunta	Helsinki
asuinkunta	Helsinki
haavoittumisaika	06.02.1942
haavoittumispaikka	Lempaala
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika	08.02.1942
kuolinpaikka	15.KS
kuolinkunta
menehtymisluokka	kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
hautauskunta	Helsinki
hautausmaa	Helsinki, Hietaniemi

Lempaala on muuten Neuvostoliiton puolelle jäänyttä aluetta. Tuossa siis ei ole kirjoitusvirhettä.

Hietaniemeen syttyy tänäkin jouluna monta kynttilää. Ja sitten illalla katson Juhlien tärkeimpien vieraiden kättelyn, ne ensimmäisenä tulevat.

Teidänkin jouluunne kuuluu kovin monta I_llä alkavaa asiaa:

Ilo

Joulu on ilon juhla, joten kyllä. Oletan ainakin että viittaamme tunteeseen, eikä YKn kansainväliseen työjärjestöön. Jouluna en ole töissä ellei ole pakko. Yhden joulun olen päivystänyt, ei ollut mitenkään kovin kiva joulu. Vaikka sainkin olla Suomen Turussa. 

Itsetehty

Tonttupajassa jo tehdään yhtä sun toista. Itsetehty kuuluu jouluun. Pääsääntöisesti touhuamme tuolla keittiössä, mutta hieman muutakin tulee usein tehtyä.

Itämaan tietäjät

Montakohan heitä loppuviimeksi oli? Ja löysivätköhän ikinä perille ihan oikeasti. Kovin eksysissä herrat tuntuivat olevan kun juoksivat Herodeksenkin luo kysymään neuvoja. Tuttu tunne, onneksi autossani on navigaattori!

Imelletty perunalaatikko

Olin jo hieman huolissani, eikö tämä tule. Mutta tulihan se! Itse en tee, ostetaan valmiina. Syöjiä joulupöydässämme on vain se yksi ainut, joten ei kovin suosittu laatikko meillä. 

Istappar

Oletteko ikinä ihailleet jääpuikkoja joihin aurinko taittuu kuulaana pakkaspäivänä? Kun tuhannet pienet timatit kimaltelevat samalla kun pienet sateenkaaret leikkivät taustalla. Niin sanoin kuvaamattoman kaunista sekin!

Ischoklad

Jääprinsessa tykkää tehdä jääsuklaata. Resepti on helppo ja toteutus nopeaa. 

Jääsuklaa

250 g suklaata. Valkoisella valkoista/Tummalla tummaa jääsuklaata

125 g kookosrasvaa

1/4 dl tomusokeria

Sulata kaikki ainekset kulhossa joka uiskentelee vesihauteessa. Jaa karamellivuokiin, anna jäähtyä.

Näitä voi muunnella loputtomasti. Tomusokereissa löytyy makuja, buokaan voi lisätä pähkinöitä, hedelmiä, rusinoita...

Israel

Jos joku maa liittyy jouluun niin tämä. Yksi lempilevyistäni on levytetty Jessuksen syntymäkirkossa Israelissa. Jul i Betlehem on levyn nimi, solistina Carola. Videolla hän laulaa studiossa, mutta laulu on kaunis minusta.

Askartelua

Tänään tuleekin reseptejä sitten jatkuvalla syötöllä.

Tällaista tämä on kun on vieraita tulossa, tulee tehtyä kaikenlaista. Siskoni taitaa seurata blogia, joten jos hän tahtoo yllättyä huomenna suosittelen että sammuttaa koneensa, tai ainakin tämän sivun, välittömästi. Tosin hänkin lukee Leivotaan lehteä, joten ei tämä nyt ihan oikea yllätys ole. Eikä hän juo kahvia, lapset eivät yleensä sellaista juo, joten ehkäpä hän jää ilman näitä kahvipöydän herkkuja? Tosin hyvä puoli tässä on että jos unohdan pistää esille nämä namit niin ehkäpä hän huomauttaa asiasta? Olen muuten edelleen yhtä ihastunut tuohon äsken mainitsemaani lehteen. Ja nyt n on sentään =2

Teimme siis tyttöjen kanssa Leivotaan lehdestä

Suklaatryffeliä

Ohjeen mukaan tästä satsista tulee n. 55 kpl, meillä hieman enemmän kun tytöt eivät ylitäyttäneet vuokia. Ja kuten tavallista, en seurannut alkuperäistä reseptiä, joten uskallan sen tänne naputella, ilman että jonkun tekijänoikeutta loukataan. Tämä on taas kerran minun muunnokseni alkuperäisestä.

1 dl laktoositonta vispikermaa
50 g laktoositonta voita

Kiehauta kerma ja voi kattilassa. Sekoita joukkoon

300 g paloiteltua, tummaa suklaata. Käytimme Marabouta ja Fazeria sekaisin. Sattui olemaan kotona.
Sekoita kunnes suklaa on sulanut. Lisää joukkoon
1 dl laktoositonta maitorahkaa

Pistä jokaisen alumiinivuoan (ne ovat paljon parempia kuin paperiset, joita otimme käyttöön kun alumiiniset loppuivat) pohjalle pala pähkinää, meillä oli käytössä sekalainen seurakunta. Saksalaisesta kaupasta kun saa isohkon pussin kuninkaallisia pähkinöitä, urheilijoille niitä on "kisaruoaksi" yleensä kotona. Alkuperäinen ohje taisi suosia suolaisia pähkinöitä koska puhui mieheni lempipähkinöistä. Ja olivat sitä mieltä että vuoan pohjalle pistetään hieman suklaamassaa ja sitten pähkinöitä. Me hieman oikasimme, tahdoin tehdä lapsille helpommaksi tämän projektin. Ja vähän vähensimme pähkinän määrää, suklaata pitää olla paljon, muuten puhutaan suklaakuorrutetuista pähkinöistä! Itse asiassa en tajua miten reseptistä riittää vain reiluun 50:n jos jokaiseen vuokaan työnnetään useampi pähkinä. Olkootkin pistaasi (ilman kuoria?).
Jokaisen tryffelin pinnalle ripotellaan vielä hieman sormisuolaa. Ja sitten jääkaappiin jäähtymään. Ne tryffelit siis.

Ja koska huomennakin on pääsiäinen, pitää pääsispupun tuoda munia. Joten niitäkin lapset ovat koristelleet. Siskoni muna ei muuten ole kuvassa, joten utelias ei saanut palkkaansa tällä kertaa.

Hauskaa pääsiäistä lukijoilleni!

Hyvää isänpäivää

Ensimmäinen äänestys on saatu kunnialla vietyä loppuun. 10 rohkeaa äänestäjää ja lopputulos on aivan selvä: piparit syödään taikinana, silloin ne ovat parhaimmillaan! Näinhän minä jo väitinkin ja mielipiteeseeni yhtyi puolet lukijoistani! Joko olitte pelkästään vieraskoreita tai sitten olen oikeassa!
Uunissa tapahtuu joku ihme reaktio joka saa taivaallisen taikinan muuttumaan tylsäksi arkipikkuleiväksi. Kiitos äänestäjille, uusi äänestys tulossa ihan lähiminutteina.

Tänään oli aika juhlistaa noita luomakunnan kuninkaita tai mites se nyt meneekään. Siis isänpäivää vitettiin.
Lapseni olivat eilen päättäneet tehdä kivistä tietä isänpäivän kunniaksi. Lopputulos oli aivan loistavaa, mutta suklaan sulattaminen mikrossa oli ensin hieman epäonnistunut. Nimensä mukaan siis laivonnaisen alkutaival oli hieman kivinen, mutta kun ensimmäisestä epäonnistumisesta oltiin toivuttu, niin loppu olikin ollut yhtä tanssia. Ihan jouluinen tuo palaneen tumman suklaan käry ei tosin ole. Ja hieman vaikea saada häviämään. Mutta mitä me pienistä, pääasia on että lopputulos oli hyvä.

Rocky Road suklaa

Fazerin tummaa suklaata
Pähkinöitä
Kuivattuja aprikooseja
Vaahtokarkkeja

Pähkinät, aprikoosit ja vaahtokarkit paloitellaan. Päälle kadetaan sulatettu suklaa. Annetaan jäähtyä ja tarjotaan isälle aamupalaksi sängylle. Ja samalla tuodaan äidille kanssa, kera oman kahvikupin.

Tytöt siis aamulla hemmottelivat meitä molempia. Tarjottimelle oli pistetty kahvimukit, voileipiä ja isot palat suklaata. Kahvinkeittäjän pitäisi saada korotettu matematiikan arvosana, niin loistavasti oli osattu arvioida kahvin paino suhteessa veden tilavuuteen.

Isänpäivän kunniksi kävimme pitkästä aikaa Korkeasaaressa katsomassa siellä asuvia isiä. Perheemme "isä" valinta (omamme jälkeen) oli ehdottomasti Mongolianvillihevonen. Herralla oli 12 päivän ikäinen varsa ja kun lauman jäsen lähestyi mammaa ja varsaa kuului aikamoinen tömäys kun molemmat takakaviot osuivat kaverin kylkeen. Onneksi tuo kaveri tajusi häipyä paikalta, aika rajun näköistä oli kun hampaita esiteltiin ja tanner tömisi kavioiden rummuttaessa maata.

Mutta oli se valkopääsakin poikanenkin liikuttava. Aivan uskomatonta miten sellainen pikkuinen rääpäle osaa roikkua kiinni äidissään. Tosin oli äitikin reipas kun esti lapsosensa karkumatkan. Siellä hän istui aivan rauhallisena heiluvalla oksallan ja tönäisi aina välillä vaavinsa paremmin lonkan päälle piiloon. Liikuttavaa!

Pahoittelen kuvan laatua. Huurussa oleva objetiivi ja likainen pleksilasi eivät ole kuvaajalle se ihan helpoin kombinaatio. Odotin toki että objektiivi lämpeni, mutta ette kai te uskoneet että tuo mamma odotti että sain tekniset ongelmani ratkaistua? Huomioiden etten edes nähnyt kohdetta linssin läpi niin lopputulos on loistava!
Tai ainakin julkaisukelpoinen omassa blogissani.

Ja ihan vaan sen takia että joulu on tulossa: Metsäpeurallakin oli vasa. Eikö nuo hätätapauksessa kelpaisi pukille? Tosin uhanalainen eläinhän tuokin valitettavasti on.

Kovasti oli saari taas muuttunut. Norpat olivat poissa, tilalla lasten "kaiva esille dinosauruksen luut" hiekkalaatikko. Aikamoinen hiekkalaatikkohan tuo vanha allas toki on. Ja norpatkin varmaan onnellisempia muualla, mutta ikävä tuli noita uimareita. Karhut olivat painuneet talviunelle ja karhulinna oli remontissa. Ihan varmaan tarpeeseen tulee sekin remontti, aika vanhojahan nuo monet aitaukset ovat. Ja ikävä kyllä, eivät ehkä aina eläimille ihan kaikkein parhaimmasta päästä. Tosin eläintarhoissa on pakko tehdä kompromissejä, muuten ei yleisö suostu maksamaan sisäänpääsymaksuja. Ja ilman niitä maksuja eivät olotilat ainakaan parane.