Lisää glögiä

 Suklaa ei voi koskaan olla väärin?

Vai voiko? Edellisestä suklaisesta glögistä en pitänyt erityisemmin, joten olin hieman skeptinen, kun tämäkin uutukainen valikoitui mukaan Alkosta. 

Kyseessä siis G Glögin Suklaa & Appelsiini. Alkon tuotetietojen mukaan tuote on tummanpunainen, suklainen, appelsiinien ja hennon kardemummainen. Ei siis kovinkaan paljon lisäinformaatiota siitä kuvauksesta, jos nimeen vertaa.. 

Pullo on ihan peruspullo, läpinäkyvä, eikä etikettikään, minusta, kovin kummoinen ollut. Eikä kovin jouluinenkaan. 

Makunsa puolesta tämä kuitenkin kuului lattean glögivuoden parhaimmistoon! Tosin. L&Pn karpaloinen glögi ei ollut vielä viimeksi tullut Alkoon, kun kävin sen perään kyselemässä, joten toivoa vielä on?

Maku oli täyteläinen glögi, pieni appelsiininen vivahde eikä suklaa vallannut makunystyröitä mitenkään dominoivasti. Siskoni kanssa tykkäsimme tästä. Ei sellainen tuote, jota ensi vuonna kaipaamme, kun kiertelemme hyllyjä, mutta ei missään tapauksessa huono. 

Neljä joulukuusta, kuten totesin, parhaimpia tänä vuonna, viime vuonna olisi varmaan saanut vain kolme?

Elefanteista Vanhaan kaupunkiin

Jatketaanpas sitten glögien kanssa.

Blossa on jo monena vuonna leikkinyt todella eksoottisilla mauilla. Tänäkin vuonna leikkivät ensin arvuutteluleikkiä ja ensimmäinen löytämäni vinkkikuva oli norsuista savannilla. Siskoni epäili, että makuna voisi olla elefantin lanta, viime vuosien kummallisuuksien pohjalta. 

Ihan niin eksoottisia raaka-aineita eivät kuitenkaan käyttäneet, vaan tuote "palasi juurilleen" Tukholman Gamla stadenin kujille. Ainakin tuotekuvauksen ja pullon ulkonäön mukaan. 

Tämä oli valkoviinipohajinen glögi, väriltään vaalean keltainen, eikä oranssi, kuten Alkon sivut väittävät. Aromeina vadelma ja humala. Arvasin etten pidä siitä, olut ei ole minun juttuni. 

Tuoksu oli mukavan mieto, olutvivahteet eivät onneksi tuoksuun tunkeutuneet, mutta se maku! Ei, ei, ei. Humalan jälkimaku sai sekä minut että siskoni nikottelemaan. Äitimme, suureksi yllätykseksemme, hänkään ei ole oluen ystävä, piti glögistä. 

Ajattelin että tämä saisi pisteitä pullonsa takia, kovasti oli kerrottu että kun valot sammuttaa, osa pullosta hehkuu pimeässä. En kyllä tiedä mikä osa hehkui, kun me sammutimme valot oli pimeää. Todella pimeää. Ei kyllä hehkunut pullo mitenkään. Ei edes vaikka yritin ensin "ladata" sitä osoittamalla sitä taskulampulla. 

Jos tätä haluaa maistaa niin kerron, että löytyy myös alkoholittomana hyvin varustetuista K-kaupoista. Minä en aio toista pulloa ostaa. Kummastakaan kaupasta. 

Kaksi kuusta vain siksi, että se Festive oli niin paljon huonompaa. 

Eksoottista

 Nyt löytyi outous kaupasta!

Kävin äidin luona kahvilla ja poikkesin matkan varrella hänen lähikaupassaan, katsomassa löytyisikö jotakin herkkua kahvin kanssa nautittavaksi. Herkkuja löytyi, mutta sen lisäksi katsoin piparkakkuhyllyyn. Annas Polkan vieressä oli kyllä varmaan tämän joulusesongin oudoin uutuus: Lime ja Chili piparkakkuja!

Olihan niitä sitten pakko ottaa mukaan, äiti kun osallistui myös glögimaisteluun, niin oikein hyvin voisi maistella kanssani piparkakkuja! Äitikin piti aika outona ajatuksena lisätä piparkakkuihin limeä ja chiliä, mutta kiltisti suostui maistelemaan piparkakkuja kanssani. Äiti ei lähtökohtaisesti ole mikään chilin ystävä (ellemme puhu hänen koirastaan, joka sattuu olemaan Chili kutsumanimeltään). 

Tuote on vegaaninen, Ei siis voilla tehtyä taikinaa, sen sijaan tuotteesta löytyy palmuöljyä, joka pakkauksen mukaan on kestävän kehityksen periaatteella valmistettua. Limearomi on luonnollinen, väitetään ja cayennepippuria tuotteessa on 0,3%.

Gluteenia näissä on ja kuten lähes kaikissa tuotteissa: saattaa sisältää pähkinöitä, eli tuotettu samalla linjalla kuin muut keksit...

Jos olin hieman ennakkoluuloinen tuotteen suhteen niin yllätyin positiivisesti. Piparkakku ja lime ei ole ollenkaan hassumpi yhdistelmä! Limen maku tulee kivasti suuhun, chiliä en oikein löytänyt, mutta pieni jälkipolte on havaittavissa. Oikein hauska tuttavuus!

Näitä pitää ostaa töihinkin, saavat sielläkin maistella. 

Äiti hyväksyi, minä tykkäsin. Annan Polkat ovat hyviä, eivätkä ne salmiakitkaan huonoja olleet. Kivoja, erilaisia makuja. Suosittelen maistamaan, vaikka nämä eivät ihan perinteisiä olekaan!

Loimu

 Aloitimme maistelumme perinteisesti Loimulla!

Tämän vuoden pullo oli rusehtava, ei kaikkein kaunein pullo minusta, mutta perinteisen muotoinen, joten siinä mielessä tuttu ja turvallinen. Vihreät lehdet pullossa erottuvat todella huonosti, kuvassa ne näkyvät paljon paremmin. 

"Tummanpunainen, luumuinen, mustaherukkainen, taatelinen, hennon joulumausteinen, kevyen minttuinen" kertoo Alkon sivut tuotteesta. 

Viinimarjojen kirpeys löytyi heti mausta, jälkimaku oli pehmeä ja makea, varmaan sitten ne taatelit ja luumut? Minttua en kyllä itse, onneksi, löytänyt, minusta se ei kuulu glögiin, eikä kyllä muutkaan raatilaiset maininneet minttua. Eikä kyllä pullon kyljessäkään mainita minttua. 

Hieman vaikeaa meillä oli kuvailla makua, kun maistelimme, mutta perinteiseksi glögiksi ihan hyvää, ei mitenkään kovin kummoinen, mutta ihan hyvä, oli tuomiomme. 

Siispä kolme joulukuusta, ihan ok tuomio. 

Glögit maistelussa

 Vietämme perinteistä mökin sulkemisviikonloppuamme.

Hyvinkin perinteisesti pysähdyimme siskoni kanssa Alkoon ja kävimme "ratsaamassa" hyllyt. Suureksi pettymykseksemme emme löytäneet Attituden vuosikertaglögiä, sellaista ei taida ollakaan, ei ainakaan Alkon myyjä tai nettisivut osanneet kertoa mielle siitä. 

Olisikohan syynä Altian yhdistyminen Anoraan, tuotanto loppui Altian myötä? Harmi, sillä Attitude on voittanut meidän makuraatimme testissä parinakin vuonna. Tuttuja tuotteita, joskin uusina makuina, löytyi muuten ihan kivasti, Lumoavan karpaloa en nähnyt, se hieman harmittaa, koska sitäkin tahtoisin maistaa. 

Alkossa oli uutuutena myös pussissa myytävä Varpu alkoholiton mustikkaglögi, sitäkin ehkä maistetaan, koska mustikkaglögeistä pidän. Tuo hanapussi tuntui vaan vähän tylsältä vaihtoehdolta mökille vietäväksi. 

Täysin uusi tuote minulle, oli Festive glögi, jossa "taste of fun" eli hauskaa olisi luvassa. 8% valkoviiniglögi, joka maistuu mansikalle ja vaniljalle, väitti pullo. Ja kuulemma ihastuttava myös kylmänä. 

Ihastuttavaa tuo ei ollut kylmänä, eikä lämpimänä. Vetistä ja mautonta minusta, tosin minua on hemmoteltu ystävän tekemällä mansikkamehulla joka maistui taivaalta. Kaikki mansikkainen joutuu siis kisaamaan aika kovassa sarjassa.

Äitini mielestä tuo maistui viimevuotiselta mansikkamehulta, minusta korkeintaan laimennetulta sellaiselta. Voisin kuvitella, että muumimamman käynyt mansikkamehu maistuisi tällaiselta. Laimennettuna. Ehkäpä muumipappa tykkäisi?

Minusta tuo olisi joutanut viemäriin, ja se on aika paljon sanottu, jos minä sanon näin glögistä. 

Siskoni urheana maistoi sitä myös kylmänä, ei kovin paljon paremmaksi muuttunut väitti, mutta oli sentään ehkä kylmänä parempaa? Ehkä tämä kelpaisi kuohuviinillä jatkettuna kesäjuhliin?

Mitään glögimäistä tässä ei ollut, ei edes mitään talvista. Glöginä minusta aivan epäonnistunut. 

Koska siskoni ja äitini saivat pullon tyhjäksi, annetaan yksi joulukuusi, minä olisin antanut sen puolikkaan hauskasta pullosta, joka sekin tosin sopisi paremmin kesäjuhliin.