Sivutiellä

Tatyana Fazlalizadeh:  Stop Telling Women To Smile Seal Press 2019 226 s.  Pisteitä: 4/5 Stop Telling Women To Smile  on yhdysvaltalaisen Tatyana Fazlalizadehin katutaideprojekti, jonka tarkoituksena on kuvata sitä, miten yleistä seksismi on, ja antaa ääni niille, jotka ovat joutuneet seksistisen ahdistelun kohteeksi liikkuessaan kaupungilla. Viime vuonna julkaistu, projektin nimeä kantava teos esittelee kymmenkunta henkilöä, joita Fazlalizadeh on haastattelut ja jotka hän on piirtänyt. Henkilötarinoilla käsitellään sitä, millaisen seksismin kohteeksi erilaiset henkilöt identiteettiensä takia joutuvat.  Stop Telling Women To Smile  -teoksen ehdoton ansio on sen intersektionaalisuus. Suurin osa haastatelluista on rodullistettuja, ja Fazlalizadeh on haastatellut myös muunsukupuoliseksi itsensä identifioivia. Naiseus määritellään laajasti. Teos painottaa kunkin haastatellun ääntä, ja kirjassa on paljon suoria lainauksia, jotka korostavat henkilöjen oikeutta määritellä sek

Olen lukenut alkuvuonna hurjasti, mutta blogissa on näkynyt pääasiassa kaunokirjallisuutta. Nyt vuoron saa muutama tietokirja, johon tutustuin tammi-helmikuussa. Osa on ehdottomasti yleissivistykseen kuuluvia ja kannattaa laittaa mieleen, jos eivät vielä ole tuttuja! Hannah Fry: Hello World - Kuinka selviytyä algoritmien aikakaudella (Bazar 2019, suom. Jaana Iso-Markku) Sanoisin, että Fryn teos -ainakin sen aihe, algoritmit ja niiden valta - kuuluu moderniin yleissivistykseen. Hello World on yleistajuisesti ja sujuvasti kirjoitettu teos jossa algoritmien merkitystä lähestytäön havainnollistavien esimerkkien kautta. Piste lähtee siitä, että vaikka Fry viittaa useasti siihen, että algoritmit ovat usein rasisteja - suunnitteleehan niitä ennakkoluuloiset, rasistiset ihmiset - rasismia ei sanana taideta mainita kertaakaan. Myös viimeinen, taidetta käsittelevä osio jäi sisällöltään vähän irralliseksi ja tylsäksi. Kokonaisuutena kuitenkin todella hyvä, kaikkia koskevaa aihetta perk

Janne Ahjopalo, Olga Palo & Apila Pepita 2020:  Rakastan ihmistä. Keskusteluja biseksuaalisuudesta S&S 2020 124 s. Pisteitä: 4/5  Janne Ahjopalon ja Olga Palon kirjoittama, Apila Pepitan kuvittama Rakastan ihmistä. Keskusteluja biseksuaalisuudesta (S&S 2020) tuo queer-tietokirjallisuuden kentälle yhden kauan kaivatun näkökulman: biseksuaalisuutta esittelevän tai sitä pikemminkin pohtivan teoksen. Vaikka biseksuaalisuuden käsite alkaa olla melko vakiintunut, sitä koskevaa kirjallisuutta on saatavilla jokseenkin vähän. Biseksuaalisuuden klassiseen määritelmään liittyy myös sellaisia näkökulmia, joita on tarpeen analysoida inklusiivisuuden näkökulmasta, mitä Ahjopalo ja Palo teoksessa tekevätkin. Rakastan ihmistä -teos jakaantuu kuuteen osioon. Osioissa käsitellään seksuaalisuuteen liittyvää käsitteistöä, kaapista tulemista, ennakkoluuloja, ihmissuhteita ja identiteettikysymyksiä. Lopussa on sanasto käytetystä käsitteistöstä, minkä lisäksi kirjoitt

Agnes Ahlstén & Sara Hallonsten (toim.): Vem bryr sig? En antologi om känslomässigt arbete Systerkonspirationen 2019 255 s. Pisteitä: 3/5 Onko tunnetyön (emotional work/labour, känslomässigt arbete, känsloarbete) käsite tuttu? Joudutko huomioimaan toisten tunteita silloinkin, kun olisi hyvä keskittyä vain omiin, tai teetkö kotona enemmän metatyötä kuin muut perheenjäsenet? Kaunokirjallisten tekstien antologiassa Vem bryr sig? runsas joukko ruotsalaisia naisia kirjoittaa tunnetyöhön liittyvistä kokemuksistaan. Teksteissä toistuu turhautuminen siitä, että aikuisesta puolisosta ja tämän tunteista on otettava vastuu - lohdutettava silloinkin, kun suru koskisi enemmän itseä kuin toista, tai huolehdittava käytännöllisistä asioista, koska niistä ei muuten kukaan muu huolehtisi. Lienee tarpeen tähdentää, että tunnetyössä ei ole kyse empatiasta tai siitä, ettei toisen tunteita pitäisi ottaa huomioon - käsitteellä viitataan siihen, että ihmiseltä - usein naiselta - odotetaan tie

Bernardine Evaristo: Girl, Woman, Other Hamish Halton 2019 452 s. Pisteitä: 5/5 Bernardine Evariston romaani Girl, Woman, Other  puhuttelee feministiä monin tavoin. Oikeastaan romaani on kaikkea, mitä intersektionaalinen feministi voi kirjalta toivoa. Teos esittelee 12 kompleksista, monimuotoista henkilöä, joista suurin osa on rodullistettuja ja naisia. Kaikki henkilöt elävät erilaisten identiteettien risteyksissä. Suurin osa kohtaa syrjintää tavalla tai toisella.  Girl, Woman, Other  ei ole juonivetoinen romaani, vaan sen keskiössä ovat erilaiset hahmot, joiden kautta Evaristo kuvaa rodullistettujen elämää nyky-Britanniassa. Teos jakaantuu neljään osaan, jossa kussakin on kolme lukua - kukin luku puolestaan antaa äänen yhdelle keskushenkilölle kerrallaan. Episodimaisissa, novellinkaltaisissa tarinoissa Evaristo esittelee, miten kukin hahmo elää ja millaisista taustoista hän tulee - intersektioiden kuvaaminen on ehdottomasti Evariston vahvuuksia.  Romaanin henkilöt ovat n

Ann Shen: Bad Girls Throughout History Chronicle Books 2016 224 s. Pisteitä: 2/5 Historian merkkihahmoista kertovia teoksia ilmestyy kauppoihin ja kirjastonhyllyille kiivaaseen tahtiin. Vastikään lukemani Itsenäisiä naisia ei vakuuttanut minua, ja myös 50 Queers who changed the world   -teoksessa oli omat ongelmansa. Siitä huolimatta suhtauduin positiivisesti Ann Shenin teokseen Bad Girls Throughout   the History . Aika pian kävi kuitenkin selväksi, että tässä sisarteostensa kaltaisessa merkkihenkilökirjassa ei ollut paljoakaan sellaista, mistä olisin nauttinut.  Tässä viisi huomiota, jotka feministisenä lukijana tein teoksesta:  Shenin journalismi ei vakuuta  Merkkihenkilöitä esitteleviä teoksia luettaessa on huomioitava, että kyse on journalistisista teoksista: henkilöiden esitteleminen on vaatinut valtavan työn perrehtymistä, tiedon etsimistä ja sen referoimista. Lukijalle täytyy luoda tarpeeksi kattava muttei kuitenkaan rönsyilevä kuva siitä, mitä m

Elina Tuomi: Itsenäisiä naisia. 70 suomalaista esikuvaa S&S 2018 155 s. Pisteitä: 3/5 Iltasatuja kapinallisille tytöille  on aloittanut buumin. Enää ei haluta vaieta naisten menestyksestä, vaan kustantamot julkaisevat kiihtyvään tahtiin kuvitettuja kirjoja, joissa nostetaan esille menestyneitä, uraa tehneitä naisia. Suomessa ilmestyy tänä syksynä kolme teosta (joista kaksi on jo kaupan), joissa tytöille ja naisille annetaan kunniaa. Olen ollut ilmiöstä innoissani, sillä naisten merkityksestä historiassa pitää puhua. Tässä postauksessa ei kuitenkaan näe ylenpalttista hypetystä. Pohdin juuri ilmestyneen, Elina Tuomen kirjoittaman ja kuvittaman Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa -teoksen avulla, mitä vaaranpaikkoja naisten representaatioissa on.  Itsenäisten naisten  idea on isosiskokirjoistaan tuttu: aukeamalla esitellään naisen kuva ja tarina. Tarinoissa korostetaan naisten omatoimisuutta ja itsenäisyyttä. Tuomi on koonnut teokseensa 70 suomalaisen naisen t

Tällä viikolla vietetään Pride-viikkoa, ja myös kirjablogit ovat mukana sateenkaarevassa juhlassa. Tässä postauksessa esittelen joitakin HBLTQ+-kirjoja, joissa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöt pääsevät ääneen tai heidän tarinansa on olennainen osa teosta. Anna kommenttiosiossa omat vinkkisi! Romaanit:  Marja Björk: Poika  (transsukupuolisuus) Pidin romaanissa erityisesti sen arkisuudesta. Samalla tavalla kuin Sirin Kolun nuortenkirjassa Kesän jälkeen kaikki on toisin, myös tässä romaanissa kuvataan niitä konkreettisia hetkiä, jolloin sukupuoli on läsnä ja väärä keho mutkistaa päähenkilön elämän. Toisaalta Poika osoittaa, miten tavallista elämää sukupuolivähemmistöön kuuluvakin viettää, jos siihen vain annetaan mahdollisuus. Vaikka Poika on ennen kaikkea kertomus sukupuolikokemuksesta ja sukupuolen olemuksesta - siitä, miten se on käsitetty ja siitä, miten käsitystä pitäisi oppia laajentamaan - se on myös kertomus kaikesta muusta, mitä Miron elämässä tapahtuu. Romaani kuvaa i

Janet Mock: Redefining Realness. My path  to womanhood, identity, love & and so much more Atria Paperback 2014 263 s. pisteitä: 4/5 Tällä viikolla vietetään Pride-viikkoa, ja myös kirjablogimaailma osallistuu rakkauden ja tasa-arvon juhlintaan. Yöpöydän kirjat -blogi on haastanut kanssabloggaajansa esittelemään tänäkin vuonna HBLTQI+kirjallisuutta. Aloitan Pride-viikon omalta osaltani esittelemällä erään muistelmateoksen, jonka luin muutama päivä sitten.  Redefining Realness. My Path to Womanhood, Identity, Love & So Much More on Janet Mockin omaelämäkerta, jossa hän avaa sitä, millaista on elää rodullistettuna transnaisena. Omaelämäkerrassaan Mock käsittelee naiseutta, identiteettiä, perhesuhteitaan sekä tietysti rotua ja sukupuolivähemmistöön kuulumista.  Teosta kehystää Mockin ja tämän puolison, Aaronin, suhde, se, miten Mock viimein uskaltautui kertomaan menneisyydestään Aaronille. Kehystarinan jälkeen Mock siirtyy kuvailemaan elämäänsä kronologise

Maaret Launis & työryhmä: Tästä saa puhua!  #memyös. Seksuaalista väkivaltaa Suomessa S&S2018 169 s. Pisteitä: 3/5 Tästä saa puhua koostuu puheenvuoroista tai yleistajuisista artikkeleista, joista kukin ottaa hieman erilaisen näkökulman seksuaaliseen väkivaltaan. Teoksen suurin ansio onkin siinä, että se tuo esiin monien vaiennettujen ryhmien kokemuksia: teoksessa kirjoitetaan esimerkiksi vammaisten, muunsukupuolisten ja queer-naisten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta. Artikkelien tyyli vaihtelee: kaikki ovat yleistajuisia, mutta osa on tieteellisempiä, osa aikakauslehtimäisiä, helposti luettavia mutta poliittisia näkökulmia esitteleviä juttuja. Yleistajuisille, suhteellisin tiiviille esityksille onkin paikkansa: seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta on levitettävä luotettavaa tietoa myös muualle kuin akateemisiin piireihin. Sisällöllisesti Tästä saa puhua!  onkin kattava ja monipuolinen. Varsinkin loppupuolen artikkelit ovat syväluotaavia ja tarkasti ki

Jessica Bennett:  Feminist Fight Club - A Survival Manual For a Sexist Workplace Penguin Books 2016 294 s. Pisteitä: 4/5 Jessica Bennettin Feminist Fight Club - A Survival Manual For a Sexist Workplace  on ollut lukulistallani jo pitkään. Aloitin kirjan joskus viime syksyä, kun ostin sen Helsingissä, mutta työt veivät mukanaan, ja työpaikkaseksismin pohdinnat ovat jääneet odotuttamaan. Kesäinen TBR-listani (ks. Insta) kannusti minut kuitenkin lukemaan Bennettin teoksen loppuun.  Bennettin teos käsittelee siis työpaikalla tapahtuvaa seksismiä - sitä, miten sukupuoli vaikuttaa työpaikkakäytäntöihin, palkkaan ja niin edelleen. Teos koostuu kuudesta osasta. Ensimmäisessä käsitellään seksistisiä miehiä ja niitä käytänteitä, joilla erityisesti naisia sorretaan työpaikoilla. Tämän jälkeen käsitellään sitä, miten naiset käyttäytyvät työpaikoilla ja miten omat käytänteet vaikuttavat siihen, ettei työpaikalla ole tasavertaista kulttuuria. Bennett pohtii myös sitä, miten naisia t

Lyhäreistä on tullut tänä keväänä minulle ennemmin tapa kuin poikkeus. Blogattavien pino on kasvanut kasvamistaan, ja muutamien teosten arvioimista olen lykännyt viikosta toiseen. Tässä kootusti ne kirjat, joita en ole vielä ehtinyt blogissani esitellä (ja jotka viimein haluaisin palauttaa kirjastoon). Maija ja Anssi Hurme: Varjostajat S&S 2018, 36 s. Lasstenkirja surusta. Minäkertojan huoneeseen on piiloutunut joku, jonka läsnäolon minäkertoja tuntee. Lukijalle paljastuu, että minäkertoja ikävöi äitiään, joka ei enää palaa, ja tämän isä puolisoaan. Varjostajat alkavat ottaa tilaa kummankin elämästä. Kauniisti kuvitettu Varjostajat  tuo mieleen Petja Lähteen Surunsyömän , jossa Hurmeiden kirjan tapaan vaati, että isän ja lapsen on kohdattava sekä toisensa että surunsa. Alan Bradley: Nokisen tomumajan arvoitus Bazar 2016, 428 s. Suom. Maija Heikinheimo Flavia de Luce -sarjan seitsemäs osa, jossa Flavia lähtee sisäoppilaitokseen. Kun tyttöjen niskaan putoaa luuranko, alkaa

Elina Rouhiainen: Muistojenlukija Tammi 2017 387 s. Pisteitä: 4/5 Hän pysytteli aivan miehen takana, osana ihmisvirtaa. Hän saattoi melkein kuulla siipien kalahduksen. Ennen kuin hän edes tiesi, mitä teki, hän kurotti kättään.          Ja aivan kuin tiira sukeltaa kalan perään, Kiuru upposi muistoon. Elina Rouhiaisen Muistojenlukija  on kiinnostava uutuus nuorten maagisen realismin - tai, kustantajan sanoin, urbaanin fantasian - genressä. Lukioikäisellä Kiurulla on erityiskyky: hän pystyy poimimaan talteen toisten ihmisten muistoja. Myös lapsuudenystävällä, ihastuttavalla Samuelilla on kyky lukea ajatuksia, ja ystävät ovatkin tunteneet itsensä jollakin tavalla erityisiksi. Varsinainen seikkailu alkaa, kun Kiuru tutustuu Bollywoodiin, Daihin ja Neloon, jotka osoittautuvat kuuluvan Kiurun ja Samuelin kanssa samaan erityiskykyryhmään.  Muistojenlukijan  konflikti rakentuu nuorten halusta tietää, miksi heillä on erityisvoimia. Väki-sivustoon törmättyään he saavat kuiten

Hanna Kiuru & Minna Strömberg-Jakka (toim.):  Seksuaalisuuden tabut suljetuissa yhteisöissä Unipress 2017 303 s.  Pisteitä: 4/5 Arvostelukappale. Hanna Kiurun ja Minna Strömberg-Jakan toimittama tutkimusartikkelikokoelma Seksuaalisuuden tabut suljetuissa yhteisöissä  puuttuu aiheeseen, josta usein vaietaan: miten ihmiset saavat toteuttaa seksuaalisuuttaan tiloissa, joissa yksilön oikeuksia on tarpeen jollakin tavalla rajata. Suljetuista yhteisöistä mainitaan esimerkiksi vankilat, nuorisokodit, uskonnolliset yhteisöt ja päihdetukikeskukset. Seksuaalisuutta lähestytään sallitun ja kielletyn näkökulmasta, siis siitä, millä tavalla seksuaalisuutta saa tehdä näkyväksi tai miten se tabuistetaan. Artikkelikokoelman tavoitteena on murtaa seksuaalisuuden tabuihin liittyviä rajoja, ja siinä se eittämättä onnistuu. Esimerkiksi oikeuspsykiatristen potilaiden ja vankien seksuaalisuutta käsittelevät artikkelit ohjaavat lukijan kysymyksiin, joita tulee harvoin pohtineeksi. Tu

Osana feminististä kesääni olen kantanut hyllyyni kassikaupalla feminististä tiedekirjallisuutta. Ilahduttavasti mukaan on päässyt joitakin suomenkielisiä teoksia, joista ensimmäisenä esittelen Mäkelän, Puustisen ja Ruohon toimittaman artikkelikokoelman Sukupuolishow.  Räväkän otsikoinnin takaa paljastuu monipuolinen teoreettinen oppikirja, joka johdattaa lukijansa feministiseen mediatutkimukseen.  Yksi tärkeimpiä syitä sille, miksi kiinnostuin feminismistä, on se, että olen viime vuosina tarkkaillut sitä, miten media toistaa, uusintaa ja rakentaa sukupuolikuvia. Minusta on kiinnostavaa analysoida sitä, miten mediatekstit puhuvat sukupuolista. Nämä lähtökohdat tukevat sitä, miksi kiinnostuin Sukupuolishow´sta  ja miksi koen, että teos on tärkeä kokoelma aiheesta julkaistua tiedettä.  Teos käynnistyy toimittajien kirjoittamalla artikkelilla, jossa käydään läpi perusteellisesti niitä keskeisiä käsitteitä, joita feministisessä mediatutkimuksessa tarvitaan. Sukupuolijärjest

Pappa har ett eget Narnia innanför garderobsdörrerna. En annan värld som ingen förutom pappa känner till.  Min pappa Ann-Christine , en roman av Ester Roxberg, är en självbiografisk berättelse om Ester och hennes pappa. Romanen börjar starkt: Roxberg skriver hur vi aldrig kan veta exakt hurdana våra föräldrar är, vad de tänkar och vilka känslor och rädslor de har. Snabbt får läsaren veta att Roxbergs bok handlar om en relation mellan ett barn och hennes pappa och hur allt bli förvirrad när pappa kommer ut som transkvinna. Min pappa Ann-Christine är skriven ur ett perpesktiv av en anhörige. Den är inte pappas berättelse utan den koncentrerar sig på hur de anhöriga känner när deras närmaste sägar vara transperson. Roxberg är väldigt ärlig med sina känslor, hur den hela ändringsprocessen har kännts. Hon berättar om sina tankar, sina rädslor, sina fördomar. Hon har skämts över sin pappa, hon har varit arg på pappan och på sig själv för att känna så som hon känner. På något sätt har pap