J. R. R. Tolkien: Hobitti eli Sinne ja takaisin

Ei niin että Belladonna Tukilla olisi ollut mitään seikkailuja sen jälkeen kun hänestä tuli Bungo Reppulin vaimo. - - Mutta on silti todennäköistä että heidän ainoa poikansa Bilbo, joka näytti aivan kunnollisen ja mutkattoman isänsä kopiolta ja käyttäytyi täysin hänen laillaan, oli sittenkin perinyt jotakin omistuista Tukien puolelta, jotakin joka vain odotti tilaisuutta päästä esiin. Tilaisuutta ei tullut ennen kuin Bilbo oli täysikasvuinen, siinä viisissäkymmenissä, ja asui isänsä rakentamassa kauniissa hobitinkolossa jonka olen juuri teille kuvaillut, ei ennen kuin hän näytti tosiaan asettuneen peruuttamattomasti aloilleen.

Hobitit eivät siis yleensä juuri välitä seikkailuista, mutta siitä huolimatta Bilbo Reppuli päätyy lähtemään Gandalf-velhon ja kääpiöiden mukana matkalle, jonka tavoitteena on vapauttaa kääpiöiden vanha vuorensisäinen kaupunki aarteineen lohikäärme Smaugin vallasta.

Mieheltä lahjaksi saamani Hobitti pelasti sopivasti joulukuun, joka meinasi päätyä yhdeksi isoksi lukujumitukseksi. Tolkienin sujuvaan, vähän jutustelunsävyiseen kerrontaan oli helppo hypätä mukaan. Aikoinaan TSH:ta lukiessani olin välillä melko tylsistynyt, mutta tämän kanssa ei sellaista ongelmaa ollut vaan tapahtumat edistyivät reippaammin. (Voi tosin olla, ettei mainittu trilogiakaan enää nykyään niin tylsistyttäisi; täytyy kokeilla joskus.)

Ei tämä elämää suurempi lukukokemus ollut, mutta onpahan mainio kertomus yhden hobitin suuresta seikkailusta, jolla oli paljon hienoja hetkiä ja myös kauaskantoisia seurauksia Klonkun kohtaamisen ja sormuksen löytämisen vuoksi. Luulen sitä paitsi, että tulen myöhemmin muistelemaan kirjaa suuremmalla lämmöllä kuin heti sen luettuani.

Kävin katsomassa elokuvankin luettuani juuri sopivasti kolmanneksen kirjasta, ja olihan se komeaa katseltavaa. Jatko-osia odotellessa!

Ensimmäinen lause: Kolossa maan sisällä asui hobitti.

Englanninkielinen alkuteos: The Hobbit or There and Back Again (1937)

Ulkoasu: Leffakannet harvemmin saavat osakseen suurta ihailuani, mutta tämä on mielestäni onnistunut ja oikein sopiva; hobitti astuu kolostaan suureen maailmaan ja silleen. :) Päällyksen kuvitus: Warner Bros. Entertainment Inc.

Kustantaja WSOY 2012 (suomennoksen 1. painos 1985), suom. Kersti Juva, runot suom. Panu Pekkanen, 328 s.

Stephen King: Liseyn tarina

Lisey ehti olla naimisissa Yhdysvaltojen tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluneen Scott Landonin kanssa 25 vuotta. Nyt Scottin kuolemasta on kulunut kaksi vuotta, ja Lisey alkaa viimein siivota miehensä työhuonetta. Hän joutuu vähitellen kohtaamaan muistonsa siitä osasta Scottin elämää jonka on mielessään piilottanut purppuranvärisen verhon taakse - Lumokuusta, Scottin toisesta todellisuudesta. Paikasta, josta hän sai inspiraationsa mutta joka oli myös vaarallinen. Liseystä alkaa tuntua kuin Scott olisi aavistanut kuolemansa jä jättänyt Liseylle vihjeitä jotka johdattavat hänet palaamaan muistoihinsa ja Lumokuuhun sekä kuulemaan lopulta sen mikä Scottilta jäi kertomatta.

Nuorempana luin Kingiä melko paljonkin mutta nyt monen vuoden ajalta on kokemusta vain Kuoleman käytävästä ja novellikokoelmasta Maantievirus matkalla pohjoiseen. Ensinmainitun olen kyllä lukenut useampaankin kertaan, se on yksi suosikkikirjoistani. Useimmat uudemmat tuotokset on kuitenkin tullut sivuutettua ja niin olisi varmasti käynyt tällekin ellen olisi saanut tätä lahjaksi. Onneksi sain!

Tarina tuntuu lähtevän liikkeelle vähän hitaasti, sekavastikin, mutta loppuun päästyäni totesin pitäneeni siitä paljon. Samoin kävi Kingin kirjoitustyylin kanssa; ensin ärsytti, pian jo ihastutti. Teksti on rikasta ja runsasta. Kääntäjäkin on saanut kaivella sanavaraston laaria isolla lapiolla ja keksiä vähän uuttakin.

En oikein tiennyt takakannen perusteella, olisiko odotettavissa kauhua vai jotain aivan muuta. Lähinnä kirja oli yliluonnollisuudella höystetty rakkaustarina, vain ripaus kauhua mausteenaan. Mutta tuo odotuksettomuus jäi mieleen jotenkin virkistävänä; tuntui kuin olisin lukenut kirjaa vähän normaalia avoimemmin mielin. Ei varmasti olisi pahitteeksi lukea useamminkin jonkun muun valitsemaa kirjaa josta ei tiedä juuri mitään, se saattaisi avata aivan uusia maailmoja.

Liseyn tarinalle vielä bonuspisteitä siitä, että kansipapereiden alta löytyy ihan jotain muuta kuin se ainainen nuivan yksivärinen pahvi! :)

Ensimmäinen lause: Kuuluisien kirjailijoiden puolisot ovat julkisuuden silmissä lähes näkymättömiä, ja Lisey Landon jos kuka tiesi sen.

Englanninkielinen alkuteos: Lisey's Story (2006)

Kustantaja Tammi 2008, suom. Ilkka Rekiaro, 541 s.