Kirjakaapin kummitus

Kun tyttö kasvoi, hän varmasti ajatteli elämän suurta elokuvaa yhä, vaikka kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä hän ajatteli. Ehkä tyttö pohti silmientakaisuutta. Ehkä hän suri yhden näkökulman suppeutta. Asia saattoi harmittaa tyttöä juuri ennen nukahtamista: jos hän olisi alkanut toden teolla ajatella oman minuutensa vankilaa, sitä, ettei hän koskaan olisi kukaan muu kuin hän itse, pelkkä hän, hän olisi murehtinut niin, että hänen vuoteestaan olisi tullut kyynelallas. Riikka Pulkkinen: Lumo Otava 2022 kansi Piia Aho 382 sivua Philippa Laakso on kuollut. Naapuri löytää hänet menehtyneenä pihalta. Vain 17-vuotiaana kuolleen nuoren kohtalo on mysteeri: mikä hänet tappoi? Ehkä vielä suurempi mysteeri on Philippa itse. Kuka hän lopulta oikein oli? Kuolemansyyntutkijat selvittävät sekä Philippan elämää että hänen lähipiiriään. Tutkinnan aikana he kuulevat niin ruumiin löytänyttä kuin kuolleen läheisiä. Jokaisella on oma tarinansa kerrottavanaan, ja muistojen keskellä Philippa asettuu ristivalotu...

"– – John Lennon laulaa niin hellästi Nothing's gonna change my world , ja silti kaikki muuttuu, mutta niin hitaasti, että me ei vain nähdä sitä. me tajutaan se vasta, kun asiat on jo hyvän aikaa olleet toisin. Veera katsoo minua uteliaan kauhun vallassa. – Mutta miten toi on muka hellä ja lohdullinen ajatus?" Riikka Pulkkinen: Lasten planeetta Otava (2018) 382 sivua Äänikirjan lukija Elina Ylisuvanto Kesto 11 t 29 min. Riikka Pulkkisen Lasten planeetta  hämää ensin sekä nimellään että ulkoasullaan. Kun kirjaa katselee, ei tule ensimmäisenä mieleen, kuinka isoja aiheita siinä käsitellään. Ensi silmäys ei paljasta, että tarinassa nousevat esille sekä avioero että mielenterveysongelmat, varsin raskaat aiheet siis. Alussa eletään vielä varsin auvoisassa vaiheessa elämää. Pienen tyttären vanhemmat Frederika ja Henrik päättävät erota. Eropäätöstä seuraa hyväntuulinen joulunvietto, jota puolestaan seuraa ajanjakso, joka on kuin suvantovaihe ennen kaiken muuttumista: ...

"Vasta siinä, lavalla, Aurelia tajusi, että laulu oli surullinen. Hän oivalsi miten syviä, hyytävän kylmiä vesiä ovat vesistä varjoisimmat, ja miten ne kutsuvat kaikkia ja ovat aika ajoin hukuttaa kenet tahansa, nuorimmatkin, jopa lapset, jotka haluavat vain leikkiä, pukeutua pitsiverhoihin, tehdä vessapaperirullista linnoja ja maistaa ketsuppia piparkakkujen kanssa, kuulla kauniita tarinoita jotka vaivuttavat uneen." Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma (Otava 2016) 358 sivua Paras mahdollinen maailma  vie monenlaisiin maailmoihin: on yliopistomaailmaa, teatterimaailmaa, ulkomaailmaa, sisäistä maailmaa. Ollaan Suomessa, matkustetaan Saksaan, etsitään itseä, etsitään muita, etsitään parempaa maailmaa. Tarinan näkökulmat ovat Aurelian ja hänen äitinsä. Aurelia on nuori, julkisuuteen ponnahtanut näyttelijä. Välit äitiin ovat käytännössä kokonaan poikki, vaikka äiti yrittää siltoja rakentaa. Kun pääsy lähelle ei onnistu, kertoo äiti tyttärelleen elämästään ja va...

"Hän oli silloin tulkinnut sen peloksi, mutta hän tiesi nyt mitä se oli ollut: hiljaista tietoa siitä että onni rehotti voimakkaimmillaan mahdollisuudessa, siinä hetkessä kun kaikki oli käden ulottuvilla mutta mitään ei ollut vielä luvattu. Ja kun onnea kohti kurkotti kätensä ja siihen uskalsi tarttua; silloin jo nosti päätään tieto sen väliaikaisuudesta." Riikka Pulkkinen: Raja (Gummerus 2006) 399 sivua Luin Riikka Pulkkisen esikoisromaanin Raja  samana vuonna, kun kirja ilmestyi. Kovin paljon en enää siitä muista, joten päätin lukea sen uudelleen nyt, kun Yle esittää kirjan pohjalta tehdyn kolmeosaisen sarjan. Sarja alkaa sunnuntaina 23.2. ja sitä esitetään kolmena peräkkäisenä sunnuntaina kello 21.05-22.00. Hienoa, että kotimaisesta kaunokirjallisuudesta tehdään tv-draamaa! Rajassa  pääsevät ääneen monet henkilöt. Kirjallisuudenprofessori Anja Aropalon mies Antti sairastaa Alzheimerin tautia ja on ennen muistinsa katoamista pyytänyt vaimoltaan jotain elämää suurem...

"Olen Iiris Lempivaara. Aina minä kaipaan jonnekin, usein olen levoton. Minun sydämeni painaa 300 grammaa. Minulla on reikä sukassa ja aina uusia suunnitelmia, työ neuvojen jakajana ja uusia kenkiä joka viikko. Minä syön suklaata aamupalaksi ja joskus päivälliseksikin." Riikka Pulkkinen: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän (Otava 2014) 174 sivua Kuten jo romaanin nimestä voi päätellä, Riikka Pulkkisen  Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän  tuo kirjailijasta esiin kokonaan uuden puolen, kun aiemmin on totuttu varsin vakavaan otteeseen. Romaanissa tarkastellaan kepeästi, humoristisesti ja ironisesti ihmissuhteita. Kieli on Pulkkiselle tuttuun tapaan elävää ja hyvää, ja teos sopii mainiosti kevyeksi välipalakirjaksi painavamman lukemisen lomassa. Romaanin päähenkilö on 28-vuotias Iiris Lempivaara, koulupsykologi, joka odottaa Aleksin kosivan. Kosinnan sijaan Aleksi haluaakin erota ja oksentaa, saa vatsataudin. Toivuttuaan Aleksi muuttaa pois ja Iiris opettel...