Kirjakaapin kummitus

"Niiasin uudestaan ja sopersin typertyneenä jonkinlaisen kiitoksenkin. Vasta hetken päästä ymmärsin äidin ja apteekkarskan puheista, että minun pitäisi lähteä Helsinkiin uuteen palveluspaikkaan.  - Muistaahan Hilma minun sisareni Augusta Ahlstedtin, joka poikkesi meillä uutenavuotena matkalla asessori Lagerborgin hautajaisiin?" Enni Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita - Nimettömät (Otava 2004) Äänikirjan lukija Erja Manto Kesto 8h 16min. Nimettömät  avaa Järjen ja tunteen tarinoita -sarjan, joka kuvaa itsenäistyvän Suomen historiaa kahden nuoren naisen elämänpolkujen kautta. Hilma on piikatyttö, josta kasvaa vahva ja itsenäinen ompelijatar. Anna puolestaan on pappisperheen tytär, jolla on aikaa haaveilla ja mahdollisuus opiskella. Molemmat päätyvät Helsinkiin Augusta Ahlstedtin katon alle: Hilma piiaksi ja Anna tätinsä kaitsemaksi opiskelijaksi. Vaikka naiset ovat eri yhteiskuntaluokista, syntyy heidän välilleen yhteys. Historiallisen sarjan avausjakso sijoittuu

"Vie minut Vernazzaan", Veronica kuiskasi. "Vie minut sinne." Veronicalla ei ollut tapana pyytää eikä anella mitään eikä asettaa vaatimuksia. Sellainen kuului pienisieluisille ja kehittymättömille ihmisille, joille elämän olemus ei koskaan paljastuisi edes ohikiitäväksi silmänräpäykseksi." Tommy Tabermann: Vernazzan valot (Gummerus 2004) 264 sivua Edesmenneen Tommy Tabermannin teos Vernazzan valot  on majaillut kirjahyllyni uumenissa jo pitkään. En vain ole tullut kirjaa lukeneeksi, mutta Ompun sateenkaarihaasteen myötä kaipasin oranssiselkäistä kirjaa ja sellaisen sain tästä romaanista. Tarinan keskiössä ovat Veronica ja Mikael, jotka ovat vuosien ajan unelmoineet matkasta Italian Vernazzaan. Ennen kuin matka toteutuu, on kuitenkin jo melkein liian myöhäistä: Veronica tekee matkan mykkänä ja liikuntakyvyttömänä, pyörätuoliin sidottuna. Rakkauden puute on sairastuttanut vahvan ja itsenäisen naisen, ja Mikael asettaa kaiken toivonsa Vernazzaan ja kaupu

Metsän eläinten konsertti ja Virtasta ei väsytä kuuluvat perheemme suosikkikirjoihin. Blogien lastenkirjaviikon merkeissä päätin listata perheemme luetuimmat lastenkirjat viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Mitenkään paremmuusjärjestyksessä kirjat eivät ole, mutta tässä on Top 5 -listamme: Katti Hoflin ja Bo Rosander: Virtasta ei väsytä.  Suomentanut Teemu Saarinen.   WSOY 2004. Fiona Watt: Metsän eläinten konsertti , kuvitus Elisa Squillace ja musiikki Anthony Marks. Suomentanut Mika Siimes. Nemo 2012. Mari Kujanpää: Minä ja Muro . Kuvittanut Aino-Maija Metsola. Otava 2009. H. C. Andersen: Pieni merenneito ja muita satuja . Kuvittanut Svend Otto S. Suomentajat Maila Talvio, Eeva-Liisa Manner ja Minna Vuorinen. Kolibri 1997. Werner Holtzwarth ja Wolf Erlbruch: Pikkumyyrä joka tahtoi tietää kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä . Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Nemo 2005. Virtasta ei väsytä  oli isompien lasteni suosikki, kun he olivat hieman alle kouluikä