Kirjakaapin kummitus

Sen verran kiireinen viikko on ollut, että ystävänpäiväkään ei soittanut kelloja BFF-lukuhaasteen suhteen: vasta nyt huomasin, että ystävyyteen liittyvä lukuhaastehan päättyi jo tiistaina, ystävänpäivänä. Luin haasteeseen kolme kirjaa. Terhi Törmälehdon vakuuttavassa esikoisromaanissa Vaikka vuoret järkkyisivät   (Otava 2017) ystäviä yhdistää uskonto, vaikka maantieteellinen etäisyys kasvaa tuhansiksi kilometreiksi. Chris Ayresin ja Ozzy Osbournen elämäkerrassa Minä, Ozzy  (Like 2010) päähenkilö Orbourne tuo useaan kertaan esille sen, miten Sharon on sekä puoliso että paras ystävä. Heli Laaksosen murteellinen näytelmä Sylvia, Tuija ja laulava patja  (Kynälä 2016) puolestaan kertoo kypsän iän ystävyydestä lämmöllä. Sattumaa oli, että haasteeseen valikoituneet kirjat edustavat kaikki eri genrejä. Lisäksi elämäkertateoksen koin äänikirjana. Kiitos Kira Niialle lämminhenkisestä haasteesta!

"Kynä pyöräyttää punaisen kehän mustien kirjainten ympärille. Ikkunasta hymyilevät vuorten uurteiset peikonkasvot, tutut arvet ja känsät. Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky. Sanon sanat ääneen." Terhi Törmälehto: Vaikka vuoret järkkyisivät (Otava 2017) 288 sivua Terhi Törmälehto tarttuu esikoiskirjassaan uskonnollisuuteen: tarinan aiheena on helluntailaisuus. Vaikka vuoret järkkyisivät  kulkee kahdessa aikatasossa ja kahdessa paikassa: luvut kertovat vuorotellen 1990-luvun Kainuusta ja nykyajan Kolumbiasta. Päähenkilö on Elsa, jota tarkastellaan menneisyydessä kolmannessa persoonassa, nykyajassa minäkertojan silmin. Nuori Elsa asuu vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa Kainuussa, eikä uskonnollisuus ole kotona vierasta. Mummu ja ukki ja koko körttikansa kävivät seuroissa, jotkut kävivät messussa, jopa äiti joskus missä lie vigilioissa.  Silti ensimmäiseen helluntaiseurakuntaan pitää lähteä salaa, selityksiä keksien,

"Useammin kuin kerran olen heilunut samanaikaisesti kaikkien edellä mainittujen aineiden vaikutuksen alaisena. Sanotaan vaikka niin, että en todellakaan ole mikään kävelevä tietosanakirja. Lukemanne kirja on koottu niistä sirpaleista, jotka hyytelöksi muuttuneet aivoni suostuivat luovuttamaan, kun yritin hahmotella elämäntarinaani. Jotain jäi käteen, mutta paljon unohtui." Chris Ayres ja Ozzy Osbourne: Minä, Ozzy (Like 2010) Alkuteos I am Ozzy  2009 Suomentanut Ilkka Salmenpohja Äänikirjan kesto 14h 39min. Lukija Petri Hanttu. Ozzy Osbourne ei varsinaisesti kuuluu idoleihini. Ensimmäisenä miehestä tulee mieleen mustiin pukeutunut pimeänpuoleinen tyyppi, jonka musiikkikaan ei varsinaisesti säväytä ja joka kuulemma puri lepakon kaulan poikki joskus keikallaan. Toiseksi mieleen tulee haparoiden kulkeva kumarainen kaveri, joka hokee sanaa fuck . Silti tartuin Elisa Kirjan tarjoukseen ja latasin puhelimeeni äänikirjaversion teoksesta Minä, Ozzy. Kirjan tekijöiksi on

"Sylvia, hurmaava, huikea, hujoppi Sylvia. -- Tuija, ihana, matala, pörheä Tuija." Heli Laaksonen: Sylvia, Tuija ja laulava patja (Kynälä 2016) 95 sivua Runoilija Heli Laaksosen uusi aluevaltaus on näytelmäkirjallisuus - ja kelpo aluevaltaus onkin. Sylvia, Tuija ja laulava patja  tutustuttaa nimensä mukaisesti Sylviaan ja Tuijaan, seniorikansalaisiin, seitsemänkymppisiin ikäihmisiin, jotka piilottelevat välttyäkseen perhejuhlalta, muistavat mennyttä ja katsovat tulevaan. Tähän syrämenkuva. Laaksoselle tuttuun tapaan teos on murteen juhlaa. Toki lounaissuomalaisen kielen lukeminen on välillä kankeaa, kun tämä lukija on enemmän savonkieliseen ilmaisuun kallellaan, mutta kyllä murre tuo tekstiin aivan oman säväyksensä ja luo näytelmän henkilöistä omanlaisiaan. Ja hupia, sitä kahden naisihmisen dialogi tarjoaa. SYLVIA Pitipiti meijä elämänmuutos tehrä, mut mää olin ajatellu jotta sivistyneemppä. TUIJA Juur ja juur kerkke alkoholisoituma, ko äkki alotta. SYLVIA