Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Nyqvist Sanna merkityt tekstit.

Sanna Nyqvist: Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren

Janssonin elämän merikartta tarjoaa tarkastelupisteitä myös hänen kirjallisiin maastoihinsa. Varhaislapsuudesta alkanut vahva tunneside Itämeren saaristoon oli hänen tuotantonsa käyttövoima, loputon inspiraation lähde, jonka tarjoamia aihelmia hän vartioi teoksesta toiseen. Jansson sijoitti meren äärelle niin muumikirjansa kuin valtaosan muista romaaneista ja novelleistaan. Pieni saari tai kaistale merenrantaan riitti seikkailujen maastossa tai ihmisluonnon ytimen tarkasteluun. Sanna Nyqvist: Rannalla – Miten kirjailijat löysivät meren Tammi 2024 kansi Markko Taina 283 sivua Kirjallisuustieteilijä Sanna Nyqvist paneutuu Rannalla -teoksessaan siihen, miten muutamat kirjailijat löysivät meren ja minkälaisia merkityksiä merimaisemat kirjailijoiden teoksissa saavat. Mukana ovat Jane Austen, August Strindberg, Marcel Proust, Virginia Woolf ja Tove Jansson. Kirjailijoita on siis vain viisi (ja tietenkin sitä miettii, ketä muita olisi lukijana halunnut mukaan) mutta rajaus on hyväksi: ei se m

Heta Pyrhönen, Sanna Nyqvist ja Päivi Koivisto (toim.) Keltaiset esseet

" Sinisimmät silmät  ja Luoja lasta auttakoon  ovat Suomessakin nyt erityisen ajankohtaisia, kun rasistiset mielipiteet ovat nousseet aikaisempaa äänekkäämmin esille. Morrisonin teokset muistuttavat, että hyväksyvä katse on jokaiselle lapselle elintärkeä, olipa ihonväri mikä tahansa." (Paula Kontio Toni Morrisonin romaaneista) Heta Pyrhönen, Sanna Nyqvist ja Päivi Koivisto (toim.) Keltaiset esseet (Tammi 2016) 264 sivua Keltaiset esseet  on Heta Pyrhösen, Sanna Nyqvistin ja Päivi Koiviston toimittama esseekokoelma, jossa tutkijat kirjoittavat Tammen Keltaisen kirjaston teoksista. Pyrhösen mukaan Keltainen kirjasto on suomalaiselle lukijakunnalle räätälöity sarja korkealaatuista, ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Mitä maailmankirjallisuus on, sitä Pyrhönen omassa tekstissään avaa. Keltainen kirjasto vietti viime vuonna 60-vuotisjuhlaansa, ja sen kunniaksi Helsingin yliopistossa pidettiin juhlan sankaria käsittelevä luentosarja keväällä 2015. Noista luennoista mu