Helmikuun manifestin antamisen jälkeen suomalaisten suhtautuminen yhtenäistämistoimiin muuttui. Aikanaan postimanifesti ja suomalaisten postimerkkien kieltäminen oli synnyttänyt kekseliäitä keinoja mielen osoittamiseksi, mutta vuoden 1899 helmikuun jälkeen vastustustoimet saavuttivat aivan toiset mittasuhteet. Samat yhteiskuntaryhmät, jotka vielä hetki sitten olivat riemuinneet rakastetun keisarin häistä ja kruunajaisista tai surreet vuolaasti hallitsijan poisnukkumista, kutsuivat nyt keisaria petturiksi ja veistelivät hänestä pilkkarunoja. Reetta Hänninen: Kapinaa ja kiusantekoa – Venäjän sortokoneiston vastustus Suomessa Otava 2023 kansi Tuomo Parikka 191 sivua äänikirjan lukija Vera Kiiskinen kesto 5 t 49 min Reetta Hännisen tietokirja Kapinaa ja kiusantekoa – Venäjän sortokoneiston vastustus Suomessa on samaan aikaan sekä historiallinen että ajankohtainen. Teoksessa tarkastellaan sitä, miten suomalaiset vastustivat Venäjän yhtenäistämisyrityksiä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun al