Kirjakaapin kummitus

Tällä kertaa äänikirjakoosteeseen osui kertomuksia, joissa menneisyys on läsnä. Kaikissa romaaneissa mennään historiaan, toisissa kauemmas kuin toisissa. Kaikissa ihmiset yrittävät elää arkeaan, vaikka ympäröivä maailma voi syystä tai toisesta näyttää kummalliselta, pelottavaltakin. Hjalmar tihrustaa kahvikuppinsa reunalle laskeutunutta nokkosperhosta ja imee miettiväisenä alahuultaan. Hän on lukenut lehdistä Mussolinista ja Hitleristä, Italian ja Saksan sotilasliitto on suuri uutinen. Ei, hyvältä se ei näytä, mutta ei Hjalmaria mainittavasti huolestutakaan. Tänne Mussolini ei kumminkaan tule, siitä Hjalmar on melko varma. Sen enempää häntä ei huvita kuunnella keskustelua. Karin Collins: Säilyt sydämessäin S&S 2023 alkuteos Snart has sommaren blommat ut suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom kansi Emmi Kyytsönen äänikirjan lukija Katariina Lantto kesto 13 t 34 min 1930-luvun lopulla Hangossa Hjalmar joutuu hirvittävään tilanteeseen, kun hänen pojanpoikansa putoaa laiturilta veteen. Hjalm

"Alhaalla saunatuvassa seisahduin peilin eteen. Fanni oli oikeassa. Minun ilmeeni oli erilainen kuin ennen, jotenkin pehmentynyt. Vaikka järki kuinka yritti panna vastaan, tiesin, ettei viimeöinen tunnekuohu ollut mennyt ohitse jälkiä jättämättä." Enni Mustonen: Parittomat - Järjen ja tunteen tarinoita Otava 2008 Äänikirjan lukija Erja Manto Kesto 7:39:20. Nimettömistä ,  Mustasukkaisista  ja  Lipunkantajista   ja Sidotuista   muodostuvan Järjen ja tunteen tarinoita -sarjan päättää Parittomat. Ja voi millä tavalla. Melkein toivon, että olisin jättänyt sarjan sen neljänteen osaan, sillä Sidotut  olisi ollut komea päätös historiallisille romaaneille. Parittomat  sen sijaan jätti jälkeensä melko ärtyneen mielen. 1900-luvun alusta on yllättäen hypätty vuosikymmeniä eteenpäin. Vuosituhat on vaihtunut, eletään EU-Suomessa, jollaista edellisten osien päähenkilöt Hilma ja Anna tuskin osasivat ennakoida, vaikka edistyksen naisia olivatkin. Tällä kertaa päähenkilö on Salla, Hil

"-Pietarissa on tehty vallankumous, hän sanoi ja näytti äkkiä niin uupuneelta, että minun oli autettava hänet sisälle tampuuriin istumaan. -Väkijoukko päästi meidät vapaaksi, mutta siellä taistellaan vieläkin. Junassa ne väittivät että keisari on luopunut vallasta." Enni Mustonen: Sidotut - Järjen ja tunteen tarinoita Otava 2007 Äänikirjan lukija Erja Manto Kesto 10h 57min. Hilmasta ja Anna-Sofiasta kertova historiallinen romaanisarja on jatkunut neljänteen osaansa saakka. Sidotuissa  päästään näkemään, mitä Nimettömistä , Mustasukkaisista  ja Lipunkantajista  tutuille naisille läheisineen kuuluu. Ei ole kotimaan meno juuri rauhoittunut, vaan kuohuntaa on luvassa 1910-luvulla edelleenkin, kuten historiasta tiedetään. Vuoden 1913 eduskuntavaaleissa ei kumpikaan sarjan päähenkilönaisista kohtaa menestystä. Hilma ei "liian herraskaisena" pääse edes ehdokkaaksi, Anna-Sofia puolestaan jää valitsematta vaikka listoilla onkin. Kun Hilman puoliso Veikko ei saa tö

"Marja sanoi että meitä tullaan katsomaan ulkomaita myöten, vastasin tyynesti. Ollaan kuulemma maailman ensimmäiset naiset, jotka on vaaleilla valittu kansanedustajiksi." Enni Mustonen: Lipunkantajat - Järjen ja tunteen tarinoita (Otava 2006) Äänikirjan lukija Erja Manto Kesto 7h 34min. Lipunkantajat  jatkaa Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaa ja siten Nimettömistä ja Mustasukkaisista tuttujen naisten kertomuksia. Yhteiskunnallinen tilanne on epävakaa, ja Hilma ja Anna ovat kumpikin tahoillaan edelleen valmiita tekemään oman osansa tulevaisuuden ja kotimaan puolesta. Suurlakko ja sortovallan vastustaminen eivät riitä vaan eteen tulee myös kysymys yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Kuten historiasta tiedetään, oli Suomi aikanaan hyvin edistyksellinen, mitä äänioikeuskysymykseen tulee. Enni Mustosen romaanin päähenkilöt ovat muiden mukana taistelemassa sen puolesta, että myös naiset saavat äänestää ja siten vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Vaikka Hilma ja

"Niiasin uudestaan ja sopersin typertyneenä jonkinlaisen kiitoksenkin. Vasta hetken päästä ymmärsin äidin ja apteekkarskan puheista, että minun pitäisi lähteä Helsinkiin uuteen palveluspaikkaan.  - Muistaahan Hilma minun sisareni Augusta Ahlstedtin, joka poikkesi meillä uutenavuotena matkalla asessori Lagerborgin hautajaisiin?" Enni Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita - Nimettömät (Otava 2004) Äänikirjan lukija Erja Manto Kesto 8h 16min. Nimettömät  avaa Järjen ja tunteen tarinoita -sarjan, joka kuvaa itsenäistyvän Suomen historiaa kahden nuoren naisen elämänpolkujen kautta. Hilma on piikatyttö, josta kasvaa vahva ja itsenäinen ompelijatar. Anna puolestaan on pappisperheen tytär, jolla on aikaa haaveilla ja mahdollisuus opiskella. Molemmat päätyvät Helsinkiin Augusta Ahlstedtin katon alle: Hilma piiaksi ja Anna tätinsä kaitsemaksi opiskelijaksi. Vaikka naiset ovat eri yhteiskuntaluokista, syntyy heidän välilleen yhteys. Historiallisen sarjan avausjakso sijoittuu

"Senaatille oli eilisiltana tuotu Pietarista keisarin allekirjoittama manifesti, jossa kumottiin Suomen omat lait. Ensimmäisen kerran maisteri Bergström katsoi minua silmiin. Totta kai olin tervehtinyt miestä kädestä niin kuin kaikkia muitakin opettajakunnan jäseniä, kun rehtori oli esitellyt minut uutena saksan kielen sijaisopettajana ensimmäisenä aamuna. Mutta vasta sinä hetkenä me kaksi näimme toisemme." Enni Mustonen: Mustasukkaiset - Järjen ja tunteen tarinoita (Otava 2005) Äänikirjan kesto 6 h 51 min. Lukija Erja Manto Sain valita yhden kirjan maksutta Elisa Kirjan valikoimista, ja päädyin Enni Mustosen teoksen Mustasukkaiset  äänikirjaversioon, jonka lukee Erja Manto. Teos on toinen osa  Järjen ja tunteen tarinoita  -sarjaa, mutta vaikka ensimmäinen osa  Nimettömät onkin jäänyt minulle vieraaksi, pääsi vauhtiin hyvin mukaan näinkin. 1800- ja 1900-lukujen taitteen Helsinkiin sijoittuvan tarinan keskiössä ovat ompelijatar Hilma Maria Mäkelä ja neiti Anna Sofia