Kirjakaapin kummitus

"When I reached the other end I would laugh in to the night air.  You see! I am here staying alive right out on the edge, I'm doing what you told me!" Jojo Moyes: After You (Penguin Books 2015) Äänikirjan lukija Anna Acton Äänikirjan kesto 11 t 18 min. Jojo Moyesin Kerro minulle jotain hyvää  yllätti ja vetosi. Louisa Clarkin ja Will Traynorin tarina jäi mieleen, ja kun kuulin, että romaanille on olemassa jo jatkoa, ei tarvinnut miettiä montaa kertaa, tartunko jatko-osaan. After You on julkaistu suomeksi vuonna 2016 nimellä Jos olisit tässä , mutta Storytelin valikoimissa kirja on vain englanniksi. Niinpä päädyin kuuntelemaan romaanin alkukielellä. Louisa on menettänyt Willin ja suree. Vaikka hän tietää, että mennyttä ei voi muuttaa ja elämää pitäisi alkaa toden teolla elämään, on hän kuitenkin sivustakatsoja. Muut matkustavat pois ja Louisa katselee heidän lähtemisiään työpaikallaan lentokenttäkahvilassa – työkään ei oikein tarjoa sisältöä elämään. Sitten Lou

"Siitä tässä on kyse, olen opetellut ja kirjoittanut Vihkoon. Maailmalla on alku, keskikohta ja loppu, niin kuin peipolla ja pajulinnulla, metsälauhalla ja mustikalla, laululla ja psalmilla, Jumalan rakkaudella ja kärsivällisyydellä. Niin yksinkertaista se on, Jumalan luoma järjestys. Eikä minulla ole hätää. Kunhan jaksan pysyä uskovaisena." Pauliina Rauhala: Synninkantajat (Gummerus 2018) 368 sivua Pauliina Rauhalan Taivaslaulu  (2013) herätti ilmestyttyään kovasti keskustelua ja sai näkyvyyttä. Minuunkin nuoren lestadiolaisparin rakkaustarina vetosi, ja suurin odotuksin tartuin Synninkantajiin . Lestodiolaisuudesta kertoo myös tämä Rauhalan toinen romaani. Nyt siirrytään 1970-luvulle, aikaan, jolloin ilmapiiri uskovaisten keskuudessa kiristyy. On osattava elää oikein, uskonyhteisön edellyttämällä tavalla. Hoitokokouksissa varmistetaan, että sääntöjä noudtatetaan - ja jos ei noudateta, pyydetään syntejä anteeksi. Pöytäkirjoihin kirjataan, että yksi teki parannuks

"Poskiani poltti. Katselin, kuinka hän ohjasi pyörätuoliaan kapeassa eteisessä, ja ennen kuin tajusin mitä tein, minulta pääsi: 'Ei sinun silti tarvitse käyttäytyä kuin mikäkin kusipää.'" Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää (Gummerus 2015) Alkuteos Me Before You Suomentanut Heli Naski 476 sivua Äänikirjan lukija Mervi Takatalo Äänikirjan kesto 15 t 47 min. Jojo Moyesin teoksiin olen suhtautunut pitkään hyvin ennakkoluuloisesti, nolona sen tunnustan. Vaikka luottoihminen mainitsi useamman kerran, että kannattaa Moyesin kirjoihin tutustua, en uskonut. Kerro minulle jotain hyvää  osui kuitenkin lopulta silmiini Storytelin valikoimista ja päätin antaa romaanille mahdollisuuden. Vaikka viihteellisyys arvelutti ja vaikka olin päättänyt, että Jojo Moyesin kirjat eivät ole minun kakkupalani. Niin sitä ihminen voi yllättyä ja todeta ennakkoluulonsa tuulesta temmatuiksi. Olin väärässä, sen voin tunnustaa. Kerro minulle jotain hyvää yllätti myönteisesti ja upposi pit

"Nykyään yksinäisyys on uusi syöpä: se on jotain hävettävää ja kiusallista, johon siitä kärsivä on jollakin epämääräisellä tavalla itse syypää. Se on hirveä parantumaton vaiva — niin kauhistuttava, ettei sitä uskalla edes mainita. Muut eivät halua kuulla puhuttavan siitä, koska pelkäävät, että joutuvat kärsimään siitä itsekin tai yllyttävät kohtalon koettelemaan heitä jollakin sen kaltaisella vitsauksella." Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää (WSOY 2018) Alkuteos Eleanor Oliphant is Completely Fine Suomentanut Sari Karhulahti 431 sivua Eleanor Oliphant on nuori nainen, joka jää mieleen. Hänellä on epäselvä menneisyys; takanaan jotain, minkä hän haluaa unohtaa. Rauhaan menneisyys ei kuitenkaan häntä jätä, ei tietenkään, vaan on läsnä esimerkiksi painajaisina ja epämääräisinä muistoina. Eleanor elää säännönmukaista elämää: hoitaa työnsä ja viettää viikonloput varsin omintakeisella tavalla. Omintakeinen hän on muutenkin, sillä hän katselee maailmaa tavalla, jolle

"Kun kuuntelen nykyään itseäni kymmenen vuotta nuorempien ihmisten puheita, ymmärrän noin puolet. Lauseet koostuvat sanoista, jotka liittyvät sosiaaliseen mediaan ja muuhun epämääräiseen. Tuntuu siltä kuin keskustelisi ulkomaalaisten kanssa." Anna-Leena Härkönen: Ihan ystävänä sanon ja muita kirjoituksia (Otava 2018) 189 sivua Anna-Leena Härkösen kirjoituskokoelma on aina tapaus, jonka huomioin. Niin tälläkin kertaa: Arjan blogista bongasin tämän uutukaisen ja napsautin kirjan saman tien kirjaston varauslistalle. Anna-Leena Härkösen tyyli vetoaa! Ihan ystävänä sanon  tarjoaa tuttua kipakkaa tapaa tarkastella maailmaa, ja ajoittain huomasin hyrähteleväni ääneen Härkösen havainnoille ja tavalle kertoa niistä. Tietenkään aivan kaikki jutut eivät naurata, mutta syy ei niinkään ole kirjoittamisen tavassa vaan siinä, että en jaa Härkösen kanssa samoja näkemyksiä (minä pidän koirista ja elävistä kynttilöistä!). Eikä kaikessa tietenkään tarvitse olla samaa mieltä. Kokoel