Kirjamielellä

Taisin vahingossa vähän huijata tuossa edellisessä kirjoituksessani, kun väitin, että minulla on poikkeuksellisesti luvussa vain yksi kirja. Olin näköjään ihan unohtanut, että luin myös tätä Jaana Kapari-Jatan Pollomuhku ja Posityyhtynen -kirjaa. Kirja on kulkenut laukussani jonkin aikaa, ja olen lueskellut sitä suurella mielenkiinnolla silloin tällöin. Jaana Kapari-Jatta tuli muutama vuosi sitten tutuksi lähes kaikille kirjoja lukeville suomalaisille, sillä hän suomensi Harry Potter -kirjat. Samalla Kapari-Jatta tuli tehneeksi myös suuren palveluksen kääntäjille, sillä Pottereiden myötä yleisö kiinnostui ihan uudella tavalla kääntämisestä. Pottereiden suomentaja joutuikin aikamoiseen pyöritykseen ja suurten odotusten kohteeksi aina, kun uusi käännettävä kirja julkaistiin. Pollomuhku ja Posityyhtynen on Jaana Kapari-Jatan kirjoittama kirja, jossa hän pohtii (työ)suhdettaan Potter -kirjoihin. Pollomuhku ja Posityyhtynen vastaa moniin Harry Potter -fanien kysymyksiin, mutta kirjassa

Syntymälahja on Kristin Cashoren esikoisteos ja trilogian ensimmäinen osa. Se kertoo Katsa-nimisestä nuoresta naisesta, jonka erityiskyky, leiviskä, on tappaminen. Hän elää seitsemän kuningaskunnan alueella, jossa silloin tällöin syntyy erityislahjoilla siunattuja (tai kirottuja) ihmisiä. Taidot voivat olla monenlaisia tanssimisesta taistelemiseen. Syntymälahjan saaneet ihmiset tunnistaa siitä, että heidän silmänsä ovat eriväriset. Lähes kaikki kuninkaat keräävät ympärilleen hyödyllisen leiviskän omaavia ihmisiä, joten Katsan taidotkin on valjastettu kuninkaan hyväksi. Hän kiertää ympäri valtakuntaa uhkailemassa ja kiduttamassa ihmisiä, jotka eivät ole totelleet kuninkaan määräyksiä. Katsalla on kuitenkin myös toinen puolensa, josta kuningas ei tiedä. Kirjan kansikuva ei ole erityisen houkutteleva - minusta kuvan nainen näyttää ihan Angelina Jolielta. Myös kirjan alku takkuili jonkin verran ja olin pettynyt kirjan tavanomaisuuteen. Onneksi kuitenkin jatkoin lukemista, sillä kirja p

Voi voi. Gummerus on laittanut nettiin muutamia sivuja suomeksi käännetystä Charlaine Harrisin ensimmäisestä Southern Vampire Mysteries -kirjasta, Dead Until Dark ista . En pidä käännöksestä ollenkaan. Tekstistä tuli sellainen olo, että sillä yritetään kosiskella hiukan nuorempaa lukijakuntaa - samaa kuin Twilight -kirjoissa. Ja minun mielestäni se ei ole kirjan alkuperäinen kohderyhmä. Suosittelen lukemaan Southern Vampire Mysteries -sarjan siis englanniksi, jos kielitaito vähänkään siihen taipuu. Harmi, sillä yleensä kannatan kirjojen kääntämistä suomeksi, jolloin kielitaidottomatkin saavat suuremman valikoiman luettavaa. Kirjan alun voi ladata suomeksi pdf-tiedostona täältä . Samalla voi osallistua nimikilpailuun. Dead Until Darkin suomennos julkaistaan 1.6. ja Living Dead in Dallasin suomennos julkaistaan 1.8. Gummeruksen sivuilla on lisätietoa.