Kirjamielellä

Tämän vuoden kesäkirjojen ensimmäiseksi luettavaksi kirjaksi päätyi Haruki Murakamin Suuri lammasseikkailu . Se sattui olemaan pinossa päällimmäisenä ja lisäksi pokkarina kätevän kokoinen muutenkin pursuilevaan juhannuksen kirjakassiin. Osa kesäkirjoista on nimittäin aivan väärän kokoisia mukana kuljetettaviksi. Olen aikaisemmin lukenut Murakamin Kafka rannalla -kirjan, josta pidin todella paljon. Suuri lammasseikkailu ei juoneltaan kuulostanut yhtä mielenkiintoiselta, mutta minua kiehtoi kuitenkin se, että kirjaa kuvattiin todella omalaatuiseksi. Ja sitä se kyllä olikin. Kirja nimittäin kertoo erään omalaatuisen ja myyttisenkin lampaan etsimisestä. En aio kirjoittaa juonesta enempää, sillä minusta osa kirjan viehätystä on juuri siinä, että sen juonesta ei aluksi tiedä juuri mitään. Kirja on erikoinen, se riittäköön alustukseksi. Yksi Suuren lammasseikkailun parhaita ominaisuuksia oli se, että kirjan jännitys rakentui hyvin taitavasti. Lukijalta esimerkiksi vietiin välillä tarina

Kafka rannalla on ensimmäinen lukemani Haruki Murakamin kirja. Olin lukenut siitä joitakin arvosteluja, mutta siltikään en osannut odottaa kirjalta oikein mitään. Alussa kirjaan oli hiukan vaikeuksia päästä sisään, mutta sen jälkeen kirja imaisi minut mukaansa. Luin kirjan yhdessä päivässä, vaikka siinä olikin yli 600 sivua. Tämä kirja oli suomennettu mutkan kautta, eli ei alkuperäisestä japaninkielisestä teoksesta vaan englanninkielisestä käännöksestä. Kafka on 15-vuotias poika, joka karkaa kotoaan ja päätyy vieraaseen kaupunkiin. Toisaalla yksinkertainen vanha mies yrittää toteuttaa omaa kohtaloaan, joka sekoittuu Kafkan elämään. Historia, myytit ja nykyaika sekoittuvat – samoin kuin elämä ja kuolemakin. Enempää kirjan juonesta ei oikein voi sanoa. Kirjassa on useita rinnakkaisia tarinoita, jotka kuljettavat lukijaa jonkinlaiseen ratkaisuun. En tiedä ymmärsinkö kaiken, mistä kirjassa oli kyse, mutta nautin siitä silti. Jossain vaiheessa mietitytti, pystyykö Murakami todellakin s