Elizabeth Gilbert: Eat, Pray, Love

Tarinahan on tämä: raastavan avioeron jälkeen Elizabeth Gilbert lähtee kiertomatkalle etsimään itseään. Ensimmäinen etappi on vatsantäyttöä Italiassa, sitten meditoidaan Intiassa ja lopuksi nautitaan sielun ja ruumiin tasapainosta brasilialaisen rakastajan seurassa Balilla.

Megahitti Eat, Pray, Love (2006) oli minusta sekä koukuttavan kiinnostava että melko lailla ärsyttävä.

Toisaalta ihailin Gilbertin omistautumista onnellisuusprojektilleen. Harva meistä on tarpeeksi rohkea kyseenalaistaakseen koko elämäntyylinsä ja eritelläkseen näin perusteellisesti noloimpiakin ajatuksiaan, tuntemuksiaan ja valintojaan. Gilbertin matkaa itseensä oli mielenkiintoista seurata.

Toisaalta taas en oikein jaksanut eläytyä etuoikeutetun päiväkirjailijan lebenschmerziin. Gilbert toki tiedostaa, että maailman mittakaavassa hänen asiansa ovat paremmin kuin monella muulla, mutta lopputulos on silti aikamoista napanöyhtää. Välillä tuntui, että lakkaisi nyt jo märehtimästä vanhoja huoliaan, kun kerran saa matkustaa kustannussopimus taskussa ympäri maailmaa ja viettää aikansa aivan miten lystää.

En myöskään osannut ihan täysin uppoutua kirjan kantavaan teemaan, sisäisen rauhan ja henkisyyden etsintään. Olen ehkä epäsyvällinen ihminen, epäotollisessa elämänvaiheessa... tai sitten sellainen kuin Gilbertin intialaisessa ashramissa tapaaman irlantilaisen Seanin isä:

He was sitting in the kitchen of the old stone house with his father -- a lifelong farmer and a man of few words -- and Sean was telling him all about his spiritual discoveries in the exotic East. Sean's father listened with mild interest, watching the fire in the hearth, smoking his pipe. He didn't speak until Sean said, "Da --, this meditation stuff, it's crucial for teaching serenity. It can really save your life. It teaches you how to quiet your mind." His father turned to him and said kindly, "I have a quiet mind already, son," then resumed his gaze on the fire.

Sujuva kirjoittaja Gilbert kyllä on. Sivut kääntyvät ihan huomaamatta, kun hän punoo henkilökohtaisia tunnustuksiaan maailmaasyleileviin filosofisiin pohdintoihin ja eksoottisten kulttuurien esittelyyn. Maailmaa katsotaan yltiösubjektiivisten linssien läpi - mutta niinhän me kaikki teemme.

Kirjan pohjalta on vastikään tehty myös elokuva, jossa pääparina ovat Julia Roberts ja Javier Bardem. Elokuva taitaa olla aikamoista naisviihdehattaraa, mutta olisi silti mukava nähdä.

Lindsey Kelk: I Heart New York

Tämän pokkarin otin muutama viikko sitten viihdykkeeksi lentomatkalle. Kirja soveltui tarkoitukseen kohtalaisesti, mutta vielä paremmin stoori toimisi rannalla niin kuumana hellepäivänä, että aivot ovat sulana jo valmiiksi.

I Heart New Yorkin (2009) päähenkilö on tyypillinen chick lit -typy: vähän alle kolmekymppinen, kenkiä ja cocktaileja rakastava ja kommelluksille altis Angela, joka löytää poikaystävänsä väärästä seurasta kalsarit kintuissa ja karkaa hetken mielijohteesta New Yorkiin.

Isossa Omenassa Angela ei hukkaa aikaa murehtimiseen, vaan hankkii alle viikossa uuden muodikkaan vaatevaraston, supercoolin kämppäkaverin, kaksi mielettömän komeaa ihailijaa ja unelmatyön naistenlehden deittibloggaajana.

Kirja yrittää olla Angelan kasvukertomus, mutta juonenkäänteet ovat niin epäuskottavia, että jouduin pinnistelemään pysyäkseni hengessä mukana. Rumaan ankanpoikaseen, joka muuttuu joutseneksi jo toisessa luvussa, oli jotenkin vaikea samastua.

New Yorkin mainoksena kirja sentään toimii, Sinkkuelämää-tyyliin. Tekee heti mieli lähteä jonnekin Central Parkin kulmille muffinsseja maistelemaan ja cosmopolitaneja kilistelemään.

Zoë Heller: Notes on a Scandal

Zoë Hellerin Notes on a Scandal (2003) tarttui mukaan divarista, kuten useimmat muutkin nykyisin lukemani kirjat. Nimi kuulosti epämääräisen tutulta, ja pienen pinnistelyn tuloksena harmaat aivosolut keksivätkin, että kirjan pohjalta on tehty Hollywood-elokuva.

Notes on a Scandal kertoo Shebasta, nelikymppisestä kuvataideopettajasta, joka heittäytyy intohimoiseen salasuhteeseen yläasteikäisen oppilaansa kanssa. Skandaalinkäryinen romanssi ei kuitenkaan ole tarinan ainoa epäsovinnainen ihmissuhde - eikä edes se omituisin. Rakkauden kaipuusta riutuu myös Sheban työtoveri Barbara, eläkeikää lähestyvä kitkerä vanhapiika, jonka silmin tarina kerrotaan.

Barbaran pään sisällä ei ole mukavaa olla. Hän on omahyväinen ja epäluotettava, halveksii kaikkea ja kaikkia, kantaa kaunaa ja juonittelee. Minäkertojana hän kuorii Sheban tarinaa auki kuin raakaa sipulia: yhtä aikaa vedet silmissä ja vesi kielellä, ystävänsä onnessa loisien ja hänen tuhoaan esiin manaten.

Notes on a Scandal on täynnä vajavaisia ihmisiä. Kirjan henkilöihin on mahdoton samastua, mutta jotain sairaalloisen kiehtovaa heissä on. Raaka sipuli toimii.

Lukublogi

Päätin aloittaa kirjablogin. On mukavaa muistella luettuja kirjoja ja suunnitella uutta luettavaa.