Lukuneuvojana kansanedustaja Päivi Lipponen

Kansanedustaja Päivi Lipponen tunnustautuu ahkeraksi lukijaksi ja erityisen lähellä hänen sydäntään on historia – onhan hän työskennellyt ennen kansanedustajuutta pitkään historianopettajana ja väitellyt tohtoriksi historiaa liippaavasta aiheesta, suomalaisen kansakoululaitoksen perustamisesta.  

Kiireisenä kansanedustajana hän pyrkii aina raivaamaan kalenteristaan aikaa myös lukemiselle. Blogini lukijoille hän haluaa suositella erityisesti elämäkertoja ja historiallisia romaaneja. Niitä lukemalla kun oppii mukavasti myös faktoja. Jotta ymmärtäisi nykypäivää, on ymmärrettävä historiaa.

Päivi Lipponen suosittelee:

1. Traudl Junge: Viimeiseen saakka: Hitlerin sihteerin muistelmat (2004 WSOY)

”Jungen ainutlaatuinen muistelmakirja avaa oven Euroopan vihatuimman ja halveksituimman ihmisen yksityisyyteen. Nuori Traudl Junge palkattiin Hitlerin yksityissihteeriksi. Hän sitoutui tehtäväänsä, ystävystyi Eva Braunin kanssa ja seurasi pariskuntaa bunkkeriin asti. Erityisen kiinnostavat luvut kertovatkin juuri viimeisistä päivistä bunkkerissa – kiristyvästä tunnelmasta ja lopullisesta romahduksesta.”

”Tarina panee miettimään sitä, mikä on ihmisen oma vastuu, kun hän tekee työtä tuhoavan järjestelmän hyväksi. Myös Junge joutui vastaamaan rikoksistaan Hitlerin alaisena. Hän kuvaili esimiestään miellyttäväksi ihmiseksi ja kertoi, etteivät hänen hälytyskellonsa koskaan soineet. Natsivallan tekoja hän ei hyväksy, vaan sanoo viisaasti: En tiennyt, mutta minun olisi pitänyt ottaa selvää. Lukija voi itse miettiä, kuinka syyllinen nuori nainen oli.”

2. Tadeusz Borowski: Kotimme Auschwitz (2005 Like)

”Vierailin 7-vuotiaana lomamatkalla Auschwitzissä. Muistan kuinka hikoilin punaisen Saabimme takapenkillä ja kummastelin vanhemmilleni, mihin museoon olimme taas matkalla. Järkytyin perusteellisesti hiuskasoista, harjakasoista, silmälasikasoista, tekoraajaröykkiöistä, riutuvista vanginkuvista, kaasukammiosta ja polttouunilaveteista. Sen jälkeiset 40 vuotta olen lukenut ja yrittänyt ymmärtää, miksi tuo hirveys saattoi tapahtua?”

”Puolalainen Tadeusz Borowski joutui leirille, koska oli kommunisti. Natsit kun halusivat juutalaisten lisäksi tuhota kaikki romanit, homot, vammaiset ja vasemmistolaiset. Kirjassaan Borowksi kertoo, kuinka mielettömyydessä oppi elämään; kuinka leiri toimi ja järjestyi kodiksi. Hän itse pääsi hyväkuntoisena etuoikeutettujen joukkoon ja tyhjensi työkseen vaunuja, kun kuljetukset saapuivat laiturille.”

”Vaikka Borowski jäi henkiin, ei leiri lähtenyt hänestä koskaan. Hän ei kyennyt elämään kokemansa kanssa vapaudessa, vaan teki itsemurhan vuonna 1951.”

David Benioff: Varkaiden kaupunki (2008 WSOY)

”Kun kävelee kauniissa Pietarissa, jonne Helsingistä matkustaa Allegrolla muutamassa tunnissa, on hyvä muistaa myös kaupungin murheellinen menneisyys. Toisen maailmansodan aikaan Saksa piiritti Leningradin kaupunkia yli 900 päivää. Ihmiset näkivät nälkää, tapettiliisterit ja kotieläimet syötiin. Puistonpenkit pilkottiin polttopuiksi. Yli 600 000 ihmistä kuoli.”

”David Benioff kertoo veijaritarinan kahdesta nuorukaisesta Levistä ja Koljasta, jotka päätyvät poliisin huostaan. Heidän onnekseen eversti Gretsko tarvitsee täytekakkuunsa kananmunia ja kaksikko saa mahdollisuuden pelastaa henkensä. Heidän olisi vain löydettävä 12 kananmunaa. Mahdoton tehtävä kaupungissa, jossa ruokaa ei yksinkertaisesti ole.”

Zhisui Li: The private life of Chairman Mao (1996 Random House)

”Kiinan historia on ollut jo pitkään kiinnostuksen kohteenani ja paras puhemies Maosta kirjoitettu teos on tämä hänen henkilääkärinsä muistelmat. Zhisui Li valittiin syntyperästään huolimatta suureen ja vastuulliseen tehtävään. Hänen tuli pitää huolta johtajasta ja olla käytettävissa vuorokauden ympäri. Virheisiin ei ollut varaa. Zhisui Lin oli omistettava koko elämänsä Maolle, mutta samalla hän pääsi harvinaisen lähelle johtajaa ja tämän arkea.”

”Kirja on mainio kurkistus maailmaan, jossa rajaton valta on yhdellä ihmisellä ja kaikki toimivat kritiikittä hänen ympärillään. On kiinnostavaa tietää, millainen henkilö puhemies Mao oli – hän, jonka kuvan juurella jokainen matkalainen Kielletyn kaupungin portilla mielellään ikuistaa itsensä.”

Eugen Ruge: Vähenevän valon aika (2012 Atena)

”Lähihistorian tutkimisessa on erityisen kiinnostavaa se, että itsellään on lukijana muistikuvia ja tunnelmia tapahtumista. Voi miettiä kuinka oikein tai väärin ymmärsi asiat, kun suuri kokonaiskuva ei ollut selvillä. Vietin nuorena pari päivää Itä-Berliinissä. Tuolloin rajamuodollisuudet olivat pitkälliset. Öisin konekiväärit rätisivät rajametsikössä ja koirat haukkuivat. Pelon ilmapiiri oli käsin kosketeltava.”

”DDR on historiaa. Nykyisin on vain yksi Saksa. Rugen teos on kuvaus elämästä kommunistisessa Itä-Saksassa. Hän kertoo sukutarinan kommunistisessa järjestelmässä yläluokkaan kuuluvasta perheestä. Siitä kuinka siihen noustiin, kuinka asema taattiin ja miten ihmisiä palkitiin.”

”Kun lukee näitä kuvauksia, voi itse pohtia, kuinka olisi asemoinut oman elämänsä kyseisessä järjestelmässä. Olisiko ollut innokas puolueen soturi? Olisiko vastustanut järjestelmää ja demokratian puolustajana uhrannut elämänsä ja perheensä vankilakierteeseen ja epäkansalaisuuteen? Olisiko sulkenut silmänsä ja korvansa ja keskittynyt vain viljelemään puutarhaansa?”

Hyviä lukuelämyksiä!

Lukuneuvojana kansanedustaja Jörn Donner

Kuva: Sini-Marja Niska

Kun Jörn Donner vakuutti aikanaan kirjakerhon mainoksessa karhealla äänellään, että lukeminen kannattaa aina, häntä oli helppo uskoa. Donner jos kuka mielletään kovaksi lukijaksi. Elämänmittaisen lukuharrastuksen lisäksi hän on tehnyt pitkän uran myös kirjailijana ja julkaissut kymmeniä teoksia vuodesta 1951 lähtien.

Erno Paasilinna on luonnehtinut kirjailijuutta sanoin, jotka sopivat Donneriin mainiosti. Kirjailijaksi ei synnytä. On elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija ja sellaisen elämän Jörn Donner on totisesti elänyt. Hänen uskomattomaan elämäänsä voi tutustua tiiliskivenpaksuisessa muistelmateoksessa Mammutti: jälkeenjääneet tekoset (2013 Otava). Lukiessa kannattaa muistaa, että kyseessä on vasta ensimmäinen osa.

Blogini lukijoille Jörn Donner haluaa suositella lyhyesti ja ytimekkäästi seuraavia teoksia.

Jörn Donner suosittelee:

1. Thomas Mann: Taikavuori (1924)

2. Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys (1967)

3. Volter Kilpi: Kirkolle: kuvaus saaristosta (1937 Otava)

4. Italo Svevo: Senilita (1898, ei suomennettu)

5. Leo Tolstoi: Anna Karenina (1875-1877)

Hyviä lukuhetkiä!

Lukuneuvojana kansanedustaja Oras Tynkkynen

Kansanedustajan kiireistä huolimatta Oras Tynkkynen (vihr.) pyrkii lukemaan paljon, sillä usein lukeminen elähdyttää, ilahduttaa ja rentouttaa pitkän päivän jälkeen. Parhaimmillaan teksti saa hänet nauramaan ääneen, pysähtymään, itkemään tai korjaamaan luutuneita näkemyksiä.

Tynkkynen on myös itse ahkera kirjoittaja. Hän päivittää tiuhaan blogiaan, jossa pohtii politiikkaa ja maailman menoa yleensä. Tietokirjailijanakin hän on kunnostautunut. Pieni maailmanpelastusopas (2013 Into) ilmestyi tänä vuonna ja sisältää yleisestä ympäristökirjallisuudesta poiketen myös 10 käytännön ratkaisua ongelmiin. Ratkaisut ovat luonteeltaan vieläpä sellaisia, että ihan tavallinenkin ihminen voi niistä ottaa opikseen.

Tynkkysellä on tapana tehdä lista kunkin vuoden parhaista lukuelämyksistä. Blogini lukijoille hän tarjoilee tämän vuoden parhaista parhaat ja toivoo, että ne tekevät muihinkin lukijoihin lähtemättömän vaikutuksen.

Oras Tynkkynen suosittelee:

1. Abhijit Banerjee ja Esther Duflo: Poor Economics: A Radical Rethinking of the Way to Fight Global Poverty (2011 PublicAffairs)

”Nämä tutkijat kirjoittavat monimutkaisesta ja kiistanalaisesta aiheesta – miten köyhyyttä voidaan vähentää – ymmärrettävästi ja uskottavasti. Kirja valaa uskoa siihen, että päätöksenteko voi perustua oletusten ja hurskaiden toiveiden sijaan tutkittuun näyttöön.”

2. Louis Fischer: Gandhi (1983 WSOY)

”Olen se mikä olen siksi, että luin nuorena tämän elämäkerran Gandhista. Vavahduttava tarina ihmiskunnan yhden vaikuttavimman henkilön elämästä.”

3. Malcolm Gladwell: Outliers (2008 Allen Lane)

”Ensiluokkaisesti kirjoitettua, ainutlaatuista ja oivaltavaa pohdiskelua yksilön menestymisen yhteiskunnallisista edellytyksistä. Ehkä tärkein koskaan lukemani kirja! Lue myös Gladwellin The Tipping Point ja What the Dog Saw.”

Huom! Kirja on ilmestynyt myös suomeksi nimellä Kuka menestyy ja miksi? (2010 Docendo). Lukuneuvoja yhtyy Tynkkysen ylistävään arvioon – teos on loistava!

4. Daniil Harms: Sattumia (1988 WSOY)

”Hykerryttävää surrealistista ilottelua Neuvostoliiton undergroundista. Kirjailija itse opastaa osuvasti: Lukija, syvenny tähän satuun niin tunnet olosi oudon levottomaksi.”

5. Emma Kari ja Kukka Ranta: Kalavale: tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla (2012 Into)

”Liikuttavan hieno kirja ryöstökalastuksesta ja kalakantojen romahduksesta. Tekijöiden taitoa ihailee sivulta toiselle.”

6. Mark Lynas: Six Degrees: Our Future on a Hotter Planet (2007,

”Sadoista ilmastokriisiä käsittelevistä kirjoista tämä on parhaasta päästä. Pitkän linjan ilmastotoimittajan teos, jossa hän kuvaa tutkimusten perusteella lämpenemisen vaikutuksia aste asteelta. Lue myös Lynasin High Tide.”

7. Steven Pinker: The Better Angels of Our Nature: Why Violence Has Declined (2011 Viking books)

”Hengästyttävän laaja ja kadehdittavan perusteellisesti taustoitettu järkäle. Kirja muutti tapaani katsoa maailmaa.”

Huom! Myös avaruustieteilijä Esko Valtaoja suositteli tätä teosta blogini lukijoille. Lue Valtaojan vinkit täältä.

8. Mary Roach: Packing for Mars: the Curious Science of Life in the Void (2010 W.W. Norton & Company)

”Mestarillisesti kirjoitettu teos avaruusmatkustamisen arkisista (ja inhorealistisista) haasteista. Tiedejournalismin ehdotonta aatelia, joka saa kerta toisensa jälkeen nauramaan ääneen.”

9. Kim Stanley Robinson: Antarktika (2000 Otava)

”Ekotieteisromaani, jossa avaruuden sijaan kohteena on monille liki yhtä tuntematon manner. Upeasti kirjoitettu ja käännetty kuvaus tulevaisuuden konflikteista Etelänapamantereella.”

Hyviä lukuhetkiä!

Lukuneuvojana kansanedustaja Antti Kaikkonen

Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonenkin on lukumiehiä. Vaikka työ eduskunnassa on kiireistä, hän yrittää aina löytää aikaa myös lukemiselle. Blogini lukijoille hän  poimi lukemiensa kirjojen joukosta viime vuosien parhaat elämykset.

Antti Kaikkonen suosittelee:

1. Kari Hotakainen: Jumalan sana (2011 Siltala)

“Kirja kertoo hersyvästi tämän ajan ilmiöistä, rahan ja työn perässä juoksemisesta. Hotakainen havainnoi tarkasti yhteiskuntaamme satiirisella tyylillään. Pienet lauseet nousevat suuriksi, suuret pieniksi, kuten ihmisetkin.”

Kenelle? “Suomesta, yhteiskunnasta ja politiikasta kiinnostuneille.”

2. Sofi Oksanen: Puhdistus (2008 WSOY)

“Yksi vuosituhannen alun merkittävimmistä suomalaisteoksista. Puhdistus kertoo Viron lähihistoriasta yksittäisten ihmisten elämänkohtaloiden kautta. Teos auttaa ymmärtämään, että Suomen tie on sittenkin ollut onnekas, mutta maailmassa edelleen parantamista.”

Kenelle? “Hyvän kirjallisuuden ystäville, mutta rajun sisältönsä vuoksi ei ehkä kaikista herkimmille.”

3. Sixten Korkman: Talous ja utopia (2012 Docendo)

“Korkmanin teos kävisi tämän ajan talouden ja politiikan perusteokseksi, jopa oppikirjaksi. Talous on pontimena päätöksenteossa kaikkialla, siksi sitä on syytä ymmärtää, halusi tai ei. Korkman avaa haastavaa talouspolitiikkaa termistöineen kansankielelle, yllättävänkin mielenkiintoisella tavalla.”

Kenelle? “Taloudesta ja politiikasta kiinnostuneille. Päätöksentekijöille eri tasoilla.”

4. Mikko Rimminen: Nenäpäivä (2010 Teos)

“Rimmisen kieli on omaleimaista ja nerokasta, vahvasti elämänmakuista. Arjen pienet asiat saavat vahvat värisävyt. Kenties Nenäpäivän viesti on pohjimmiltaan sama kuin Veikko Lavillakin: Jokainen ihminen on laulun arvoinen.”

Kenelle? “Ihmisistä ja elämästä innostuville, arjen ja elämän ystäville.”

Hyviä lukuhetkiä!

Lukuneuvojana europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) kertoo lukemisen olevan hänen ykkösharrastuksensa ja hän pyrkii kaikista kiireistään huolimatta aina löytämään aikaa lukemiselle. Näin ollen hän suostui ilomielin jakamaan omia lukusuosikkejaan myös blogini lukijoille.

1. Trivers, Peter: Petos ja itsepetos ihmisen elämässä. 2012 Terra Cognita.

“Kirja auttaa ymmärtämään, miksi emme aina käyttäydy yhtä rationaalisesti kuin meille uskotellaan - tai uskottelemme itsellemme.”

2. Fisher, Len: Rock, paper, scissors: game theory in everyday life. 2008 Basic Books.

“Syventää edellistä aihepiiriä eli sitä miksi fiksut ihmiset tekevät typeriä päätöksiä.”

3. Kahneman, Daniel: Thinking fast and slow. 2011 Farrar, Straus & Giroux.

“Kahneman oivaltaa kirjassaan, että ihmiset yleensä aliarvioivat negatiivisia sattumia ja yliarvioivat positiivisia.”

Huom! Palkittu ja kiitetty teos, mm. National Academy of Sciences Best Book palkinto vuonna 2011, New York Times Book Review’n listalla yksi vuoden 2011 parhaista. Ilmestynyt suomeksi vuonna 2012 nimellä Ajattelu, hitaasti ja nopeasti (Terra Cognita).

4. Simo Kyllönen, Juhana Lemetti, Niko Noponen ja Markku Oksanen (toim.), Kiista yhteismaista: Garrett Hardin ja selviytymisen politiikka. 2011 Niin & Näin.

“Lukijalle, joka haluaa ymmärtää, miksi ympäristöasioiden ratkaisu on niin hankalaa.”

5. Mannerkorpi, Juha: Niin ja toisin: novelleja, lastuja, hämähäkkejä. 1950 Otava.

    Mannerkorpi, Juha: Sirkkeli. 1956 Otava.

“Aina ei tarvitse etsiä uutuuksia, sillä vanhoista suomalaisista klassikoista löytyy oivallisia vaihtoehtoja.”

Hyviä lukuhetkiä!