Jäin jouluna koukkuun kolmiosaiseen televisiosarjaan Murha
Sandhamnissa. Sarja oli hyvin tehty ja piinaavan jännittävän Sillan jälkeen se
tuntui mukavan leppoisalta murhamysteeriltä, joka vei katsojan kesäisiin
tunnelmiin Tukholman saaristoon. Mikäs sen mukavampaa Etelä-Suomen mustan
joulun keskellä.
Sarja perustuu ruotsalaisen Viveca Stenin kirjoihin, jotka ovat
kotimaassaan saavuttaneet yhtä suuren suosion kuin Camilla Läckbergin ja Mari
Jungstedtin rikosromaanisarjat. Suomessa Viveca Sten on jäänyt jännärisisariensa
varjoon ja minäkin sain poimia kirjastoni hyllystä samalla kertaa sarjan kaikki
neljä osaa koriini. Vertailukohtana mainittakoon, ettei Läckbergiä tai
Jungstedia ollut hyllyssä yhtään kappaletta.
Sarjan ensimmäinen osa, Syvissä vesissä (2012 Crime Time, suom. Outi
Menna) tutustuttaa lukijan rikosylikonstaapeli Thomas Andreassoniin ja hänen
lapsuudenystäväänsä Nora Lindeen, jotka saavat sarjan edetessä ratkaistavakseen
rikoksen jos toisenkin. Ensimmäisessä osassa rantaan huuhtoutuu hukkunut mies,
jonka vyörärön ympärille on kiinnitetty köysi. Ei kai hukuttautuva ihminen
sellaista lanteilleen sitoisi? No eipä tietenkään. Juttu ei ole niin
yksinkertainen.
Toiseen osaan (Sisäpiirissä 2013, suom. Sirkka-Liisa Sjöblom) kustantaja
vaihtuu Crime Timesta WSOY:hyn ja sarja saa samalla paremman kansikuvan. Ensimmäisen
osan vanhahtava ulkonäkö ei sovi Stenin tarinaan ollenkaan. Sandhamnissa
meri kimmeltää, aurinko paistaa ja ihmiset tepsuttelevat kesäsandaaleissaan.
Talvisinkin saaressa on aistittavissa oma hienostunut tunnelmansa, joka ei
ole tunkkaisen retrovärinen.
Kolmas ja neljäs osa muuttavat sarjan astetta synkemmäksi ja niissä Sten
kietoo mukaan myös saaren menneisyyden. (Pinnan alla 2014 WSOY, suom.
Sirkka-Liisa Sjöblom ja Sotilaiden salaisuudet 2015, suom. Sirkka-Liisa Sjöblom).
Rikosvyyhtien lisäksi sarjassa seurataan myös Thomaksen ja Noran yksityiselämän
koukeroita. Thomas kantaa sisällään surua lapsensa menetyksestä ja Nora
kärvistelee huonossa avioliitossa. Parhaat ystävät tukevat toinen toistaan ja
lukija toivoisi, että he jossain vaiheessa muodostaisivat parin. Viides vielä
suomentamaton osa, Juhannusmurha, antaa siitä jo vähän viitteitä....
Mukavan letkeistä ja viihdyttävistä jännitysromaaneista pitävälle
lukijalle Viveca Stenin kirjat sopivat kuin purjehdusveneet Sandhamnin
kesäparatiisiin. Varsinkin sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat kunnon
pehmodekkareita. Sarja muistuttaa monella tapaa Agatha Christien jännäreitä.
Kummassakin liikuskellaan varakkaan väen keskuudessa maailaismiljöössä ja syy
murhaan löytyy aina yksilöstä, ei koskaan vallitsevasta yhteiskunnasta. Sekin on välillä oikein virkistävää!
Tartu näihin:
1. Jos pidät helppolukuisista jännäreistä.
2. Jos rakastat merta ja saaristoa.
3. Jos olet kyllästynyt pohjoismaisten rikoskirjojen yhteiskunnallisuuteen.
3. Jos olet kyllästynyt pohjoismaisten rikoskirjojen yhteiskunnallisuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti