Niin paljon mahtuu yhteen kuukauteen

Marraskuu.

Tuo pimeä kuukausi, jonka jaksaa vain joulu mielessä. Tänä vuonna marraskuun otti kuitenkin aivan toisella tavalla vastaan, siitä suorastaan riemastui, kun kaunis valkoinen lumi satoi maahan. Kuinka upealta kaikki näyttikään! Iltaisin ei voinut kuin ihastella ikkunasta näkyvää maisemaa. Tällaista sen marraskuun pitäisi olla aina.

Vallitsevasta säästä tuli entistä tärkeämpää jaksamisen kannalta, kun kuuhun osui järjetön määrä univelkaa. Valvotut yöt ja sen perään päivät taaperon kanssa osa-aikatyöhön yhdistettynä saivat välillä miettimään että järkikö tässä lähtee.

Ei onneksi lähtenyt, mutta monessa muussa asiassa tilanteen vaikutukset sitten näkyivätkin. Heti ensimmäiseksi täällä blogissa, seuraavaksi ihmissuhteissa ja kaikessa mistä pystyi menemään aidan matalimmalta kohdilta, niin tehtiin. Lounaaksi syödyt kuppinuudelit tulivat tutuiksi. Niin, ja lähti se lumikin sitten maasta valitettavasti.

Ja luetut sivut jäivät minimaalisiksi. Tein paljon suunnitelmia ja fiilistelin itsekseni että mitä kaikkea luen ja kirjoitan, mutta kas näin tässä taas ihmettelen että missä ne mun upeat suunnitellut jutut ovat! Marraskuussa luin Julian Fellowesin Belgravian joka on oiva lukuromaani historiallisista romaaneista kiinnostuneille, Tiina Lifländerin lempeän ja levollisen esikoisromaanin Kolme syytä elää sekä Alice Munron novellikokoelman Liian paljon onnea, jolla osallistuin samalla novellihaasteeseen. Lisäksi luin Tove Janssonin Muumilaakson marraskuun, joka jääköön nyt tällä kertaa niihin luettuihin kirjoihin jotka eivät aina blogiin asti päädy.

Marraskuun kieputuksesta ja väsymyksestä huolimatta joukkoon on mahtunut myös mitä upeampia hetkiä, sillä sellaista sydänalassa tuntuvaa järjetöntä onnea ei voi sanoin kuvailla kun näkee pienen lapsen riemun hänen olleessaan elämänsä ensimmistä kertaa pulkkamäessä. Kuinka kevyeltä kaikki tuntuukaan kun osallistuu lapsen riemuun! Lisäksi ympäri kotia ripustetut jouluvalot ja sytytetyt kynttilät tuovat iltaan kaivattua ihanaa tunnelmaa. Ja kun taustalle laittaa joulumusiikin soimaan, alkaa näin marraskuun viimeisenä päivänä ymmärtämään että tästä kuukaudesta selvittiin sittenkin, ja joulun odotuksen voi vihdoin aloittaa.