Tommy Tabermann - Niitylle minä sinut veisin

VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ

Ellemme uskalla 

elää

kuin viimeistä päivää,

antaa

enemmän kuin

meillä on,

päättyvät päivät

Valitusvirsiä valkoisille heteroille, 2005

Niitylle minä sinut veisin sisältää Tommy Tabermannin (1947-2010) kauneimpia runoja rakkaudesta, vapaudesta ja elämänhalusta vuosien varrelta. Tabermannin runot ovat innoittaneet säveltäjä Toni Edelmannia luomaan runoista kaihoisan kauniin laulusarjan, ja kirjaa koristavatkin Edelmannin alkuperäiset, käsin kirjoitetut nuotit.

Tabermann ja Edelmann ehtivät aloittaa projektiaan yhdessä, mutta runoilijan poismenon jälkeen Edelmann kuitenkin vei sävellystyönsä loppuun Tabermannin toiveiden mukaisesti. Alkuperäisen suunnitelman mukaan runojen lausujana piti olla Tabermann itse. Nyt näitä Tabermannin runoja esittävät säveltäjän lisäksi Eija Ahvo, Susanna Haavisto sekä Juha Tikka. Lauluja esitettiin ensimmäisen kerran 2011 ja samanniminen levy on ilmestynyt tänä vuonna. 

Tämä taitaakin olla ensimmäinen runokirja jota blogissani käsittelen. Jostain syystä runoja tulee luettua niin kovin vähän, vaikka huomasin taas kerran pitäväni näiden lukemisesta. Minkäköhän takia sitä tarttuu aina kaunokirjallisuuteen eikä runouteen?

Siinä missä kaunokirjallista teosta on helpompaa arvioida oman henkilökohtaisen lukukokemuksen myötä, on runoja mielestäni kuitenkin haastavaa arvioida. Runot ovat aina jollain tavalla henkilökohtaisia, sillä jokainen kokee runon eri tavalla, ja jokaisen mielesssä runo muuttuu erilaiseksi ja saa oman merkityksensä. Esimerkiksi tässä tekstissä käyttämäni runo ei välttämättä ole jollekin teistä kovin kiinnostava, mutta minua se puhutteli. Se sisältää hienon sanoman ja elämänohjeen.

Nyt kun olen lukenut tämän runokirjan, tekisi mieli nähdä myös lauluesitys ihan livenä. Huomasin, että kokoonpano esiintyi Kirjojen yössä 23.8, mutta en valitettavasti itse ehtinyt osallistua koko tapahtumaan ollenkaan. Tämä on minusta paitsi hieno tapa kunnioittaa Tabermannin muistoa, myös tuoda runoutta uudella tavalla kaiken kansan tietoisuuteen. Runoista on moneksi!