Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bangladesh. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bangladesh. Näytä kaikki tekstit

tiistai 29. syyskuuta 2015

Kristiina Bruun: Kaikki mikä on sinun

Kristiina Bruun: Kaikki mikä on sinun
Schildts & Söderströms 2015
Kansi Satu Kontinen / Satukala
Arvostelukappale kustantajalta


Kaikki mikä on sinun
on myös minun,
myös sinun maasi.

Kaikkialle minne sinä menet,
minä seuraan.

Kaikkea mitä sinä rakastat
on minunkin rakastettava.


90-luvun alussa nuori ja määrätietoinen Anna matkustaa Yhdysvaltoihin opiskelemaan mielessään paitsi tutkinto myös amerikkalainen avioliitto. Kaikki on mahdollista, ja kaikki on edessä. Mutta koska elämä ei aina mene kuten on suunniteltu, rakastuukin Anna amerikkalaisen miehen sijasta Taufiqiin, Bangladeshilaiseen muslimiin. Taufiqin kanssa kaikki on niin erilaista ja samalla myös niin hankalaa erilaisten maailmojen kohdatessa. Elämä ilman Taufiqia on kuitenkin mahdotonta, ja Anna matkustaa tämän kanssa Bangladeshiin.
Samaan aikaan Bangladeshissa varttuu isänsä menettänyt nuori Delwar, joka toivoo saavansa hyvän työpaikan elättääkseen perhettään ja tulevaa vaimoaan. Työ autonkuljettajana onkin juuri sellainen, ja hän onkin ihmeissään kuljettaessaan ulkomailta tullutta naista, jolla on niin oudot vaatteet ja tavat.

Vielä on Taslima, kaunis ja yläluokkainen, nuorena solmitussa avioliitossaan niin onnneton ja epätoivoisen yksinäinen. Onneksi hänellä on tytär, jolla on kaikki mahdollisuudet hyvään elämään, mutta jonka kanssa hänellä ei tunnu olevan keskusteluyhteyttä. 

Näiden kaikkien erilaisten ihmisten elämät kietoutuvat yhteen Bangladeshin vilkkailla ja värikkäillä kaduilla, kaiken kuumuuden ja monsuunisateiden keskellä. Anna etsii paikkaansa uudessa maassa erilaisen kulttuurin keskellä ja muut yrittävät ymmärtää ulkomailta tullutta.

Kaikki mikä on sinun on Kristiina Bruunin esikoisteos, ja oikein oiva sellainen. Pidin tarinasta ja sen runollisuudesta mutta näin monen ihmisen elämästä kertova kirja jäi hieman pinnallisemmaksi kuin olisin toivonut. Tuntui, että en päässyt ihan niin syvälle tarinaan kiinni kuin mitä se olisi voinut olla mahdollista. Itseäni näin suomalaisena kiinnosti eniten juuri Annan tarina, sopeutuminen vieraaseen kulttuuriin, mutta tuntui siltä että Annan sopeutuminen tapahtuikin yllättävän kivuttomasti vaikka esimerkiksi ympäröivä köyhyys häntä järkyttikin. Kuitenkin oli mielenkiintoista seurata itsenäisen naisen kamppailua kulttuurissa, jossa nainen jää miehen varjoon.

"Anna istui kädet jalkojensa ympärillä ja tuijotti ulos miettien miten voisi elää vuoden täällä. Ei viikkoja, ei kuukausia vaan vuoden, kokonaisen vuoden jonka oli luvannut. Anna olisi halunnut itkeä. Hän, kaiken haluamansa saanut lapsi, jonka ei ollut koskaan tarvinnut itkeä, itki ensin miehen ja seuraavaksi tämän maan takia. Nyt oli saatu molemmat, Anna onnitteli itseään."

Kaikki mikä on sinun on toisaalta hieman erilainen tarina mutta silti sillä on ikiaikainen sanoma: kaikkein tärkeintä on rauha ja rakkaus. Mielenkiintoinen, kaunis, karu ja värikäs, sellainen kuin ihmiselämä useimmiten on.