Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lasten -ja nuortenkirjallisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lasten -ja nuortenkirjallisuus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 15. syyskuuta 2017

John Boyne: Poika vuoren huipulla


John Boyne: Poika vuoren huipulla
Bazar 2017
Kannen suunnittelu Eevaliina Rusanen
Suomennos Heli Naski
Englanninkielinen alkuteos The Boy at the Top of the Mountain
Arvostelukappale kustantajalta

"Älä ikinä teeskentele ettet tiennyt, mitä täällä tapahtui. Sinulla on silmät ja korvat. Ja istuit monesti siinä huoneessa tekemässä muistiinpanoja. Sinä kuulit sen kaiken. Näit sen kaiken. Tiesit sen kaiken. Ja tiedät myös, mitä olet saanut aikaan." Hän epäröi, mutta se oli pakko sanoa. "Sinulla on ihmishenkiä omallatunnollasi. Mutta olet yhä nuori mies, vasta kuudentoista; sinulla on monta vuotta aikaa miettiä osallisuuttasi siihen kaikkeen. Älä kuitenkaan ikinä väitä itsellesi, ettet tiennyt." Nyt hän päästi Pieterin otteestaan. "Se olisi kaikkein pahin rikos."

Vuonna 1936 seitsemänvuotias Pierrot jää orvoksi kun ensin hänen isänsä kuolee sotatraumojen riivaamana ja sitten hänen äitinsä vakavaan sairauteen. Pieni Pierrot joutuu jättämään kotinsa Pariisissa ja parhaan ystävänsä, naapurissa asuvan Anshelin, taakseen. Kahden sisaruksen pitämässä orpokodissa asiat ovat niin hyvin kuin ne voivat olla, kuitenkin Pierrotin yllättää kutsu lähteä asumaan tätinsä luokse Saksaan; hänellä kun ei pitänyt olla yhtään sukulaisia.

Uudessa kodissaan vuoren huipulla, Berghofiksi kutsutussa paikassa Pierrot saa uuden nimen Pieter ja vakavan neuvon unohtaa lapsuutensa Pariisissa. Erityisesti hänen ystävyytensä Anshelin kanssa tulisi unohtaa pysyvästi, siitä ei talon isäntä pitäisi ollenkaan. Pierrot ei täysin ymmärrä miksi hänen täytyy toimia niin kuin sanotaan, mutta tottuu vähitellen talon tapoihin ja kasvaa univormua ylpeänä pitäväksi nuoreksi mieheksi. Univormu on silti kaikkea muuta kuin hyvä asia, sillä univormu yllään Pieter kävelee kohti vaarallista maailmaa jossa on vaikea erottaa oikeaa ja väärää.

Poika vuoren huipulla on John Boynen uusin historiallinen romaani, joka on kirjoitettu vähän aikuisille ja vähän lapsille. Kustantaja kategorisoi kirjan lapsille ja nuorille, ja enemmän tämä sinne kallellaan onkin sillä aikuiselle lukijalle tapahtumakulku ei tule yllätyksenä. Tästä näkökulmasta kirjoitetut historiaan pohjautuvat romaanit nimenomaan nuorille ovat oiva tapa oppia, ja vaikka aikuinen lukija minussa ei yllättynyt kuinka asiat menivät niin kuin menivät, on kirjalla kuitenkin tärkeä sanoma ihan minkä tahansa ikäiselle.

Boyne kirjoittaa siitä kuinka toinen maailmansota ja vallitseva ympäristö vaikuttaa ja muuttaa nuoren pojan identiteettiä ja ajatusmaailmaa, miten nuoresta ja herkästä pojasta kasvoi kylmä ja julma nuorukainen olosuhteiden muokkaamassa kasvuympäristössä. Ja kuinka lopulta ihmisen mieli yrittää selittää itselleen ettei tiennyt. Vaikka ei kirjaimellisesti tartu aseeseen, on monta tapaa tehdä pahaa. Vastuutaan ei voi paeta vaikka silmänsä ummistaa.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Salla Simukka - Punainen kuin veri

Salla Simukka - Punainen kuin veri
Tammi 2013
Kansi Laura Lyytinen


Ensimmäistä kertaa blogini historiassa olen lukenut e-kirjan, ja valokuva kirjasta on otettu tabletista. En ihan heti uskonut tätä päivää tulevan, mutta e-kirjan lukeminen oli yllättävän hauska kokemus! Ensimmäisenä päätin hypätä e-kirjojen maailmaan lukemalla Salla Simukan Punainen kuin veri. Simukan trilogia on kiinnostanut lukea jo tovin, varsinkin kun sarjan oikeuksia on myyty ulkomaille jo ennen viimeisen osan ilmestymistä.

Lumikki Andersson on nuori lukiolainen, mutta ei ole kuin kuka tahansa tyttö. Lumikki viihtyy omissa oloissaan eikä pidä itsestään mekkalaa. Hän on mielellään tarkkailijan roolissa, eikä hänestä saa kikattelevaa tyhjäpäätä millään. Lumikki pysyttelee aina hieman etäällä tapahtumista, mutta eräänä päivänä hän yllättäen löytää koulun pimiön täynnä pestyjä seteleitä, ja rehtorin pojan kiiruhtavan pois vauhdilla huoneesta. Lumikin kiinnostus herää, ja ajatus selvittää rahojen kohtalo vie Lumikin keskelle tapahtumia joista ei vauhtia ja jännitystä puutu.

Kun otin laitteen käsiini ja päätin avata kirjan ajatuksena hieman kokeilla miltä se e-kirja maistuu, istuin liimattuna laitteeseen pitkän aikaa. Jo heti ensimmäisiltä sivuilta lähtien tarina imaisi mukaansa, ja mietin itsekseni että onko mikään ihmekään että sarja on niin suosittu kun homma lähtee rullaamaan välittömästi. Simukka kirjoittaa todella vetävästi ja tavalla, johon kaikenikäiset voivat samaistua. Vaikka kirja on ensisijaisesti suunnattu nuoremmille, ei tämä seikka juurikaan häirinnyt. Myönnän että alussa mietin kulmakarvat koholla, että mikäköhän oman elämänsä Lisbet Salander Lumikki onkaan, melkoisen paljon yhtäläisyyksiä oli havaittavissa. Varsinkin, kun kirjassa viitataan kerran kyseiseen Stieg Larssonin Millennium -trilogian hahmoon, naurahdin väkisinkin ääneen.

En kirjaan tarttuessa ollut selvillä kirjan juonesta, ja minut yllätti positiivisesti kirjan siältö. Tämähän sisältää jännitystä! Missään vaiheessa ei sorruttu nuorten kirjoissa tyypillisiin romansseihin tai muuhun vaivaannuttavaan, vaan lukija aidosti jännittää seuraavia tapahtumia. Lisäksi taustalla vaikutti myös hyvin vakava aihe, kun selviää että Lumikki on joutunut aikaisemmin järjestelmällisen ja raa'an koulukiusaamisen uhriksi. Simukan tekstissä on siis painavaa sanomaa.

Jo heti tämän ensimmäisen kirjan luettuani janoan lisää. Lumikin tarina jää vielä hieman avonaiseksi, ja varsinkin vanhempien vaitonaisuus herättää mielenkiinnon. Ja mitähän muuta Lumikin menneisyydestä vielä selviää?








maanantai 21. huhtikuuta 2014

John Boyne - Leijuva poika




















John Boyne - Leijuva poika
Bazar 2014
Suomennos Laura Beck
Kuvitus Oliver Jeffers
Englanninkielinen alkuteos The Terrible Thing That Happened To Barnaby Brocket


Tämä on kertomus Billy Brocketista. Voidaksesi ymmärtää Billyä sinun täytyy ensin ymmärtää hänen vanhempiaan, kahta ihmistä, jotka pelkäsivät niin kovasti kaikkea erilaista, että päätyivät tekemään erään kauhean asian, jonka seuraukset järkyttivät kaikkia heidän läheisiään.

Billy syntyy perheeseen, joka on aivan tavallinen. Itse asiassa lakimiesvanhemmat kaihtavat kaikkea, mikä poikkeaa tavallisesta ja normaalista. Liika huomion herättäminen ei ole normaalia, ja he pyrkivät kaikessa tavallisuuteen. Muu perhe Billyn siskoineen ja veljineen on täysin normaali, mutta yksi tavallisuudesta poikkeava asia perheessä on: painovoimaa uhmaava Billy.

Heti syntymästä lähtien Billy alkaa leijua, ja saa tuoreet vanhemmat kauhistuneiksi. Billy poikkeaa täysin normaalien vanhempien normaalin perheen käsitteestä. Billy asuu käytännössä neljän seinän sisällä, sillä vanhemmat eivät halua että naapurit näkevät Billyä. Eräänä päivänä vanhemmat saavat tarpeeksi, ja tekevät kauhean ratkaisun. Kauhean tapahtuneen seurauksena Billy joutuu seikkailuun, joka vie häntä ympäri maapalloa päämääränä kuitenkin koti.

Leijuva poika ottaa teoksella kantaa erilaisuuteen; kuka määrittelee outouden, mikä oikeasti on nornaalia? Vanhempien ajatukset ja reaktiot poikaansa sekä erilaisuutta kohtaan ovat hyvin mustavalkoisia ja aika järkyttäviäkin. Leijuva poika on ensisijaisesti satu, mutta tätä voi hyvin lukea kaikenikäiset, sillä aihe saa jokaisen lukijan pohtimaan erilaisuutta.

Kirjaa oli helppo lukea, ja sitä värittivät myös muutamat kuvat. Koin kirjan lapsilukijoita ajatellen hyvin opettavaiseksi, kun Billy kohtaa matkallaan erilaisia ihmisiä ja tarinoita erilaisuudesta. Lapsi ja aikuinen saavat tästä yhdessä paljon pohdittavaa ja keskusteltavaa. Pidinkin kirjasta muuten paljon, mutta loppuratkaisuun en ollut tyytyväinen. Koska kirjan loppuratkaisua pohtimalla tulee paljastaneeksi ehkä liikaa, en takerru tähän enempää. Jonkun mielestä loppu on varmasti ihan hyvä, mutta itse jäin vähän närkästyneeksi.

Erikoinen juttu muuten, että englanninkielisessä teoksessa Billy on ilmeisesti ollut Barnaby (kirjan englanninkielisen nimen perusteella), mutta tosiaan tässä suomenkielisessä sitten Billy. Ehkä Billy kääntyy suomalaisten suussa paremmin kuin Barnaby?


keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Holly Smale - Geek Girl- Matalalentoa mallitaivaalla




















Holly Smale - Geek Girl- Matalalentoa mallitaivaalla
Tammi 2013
Suomennos Kaisa Kattelus
Englanninkielinen alkuteos Geek Girl. From Geek to Chic... 2013

"Olen Harriet Manners: huippuoppilas, puolijalokivien keräilijä, virheettömässä mittakaavssa toteutettujen pienoisjunaratojen rakentaja, listojen kirjoittaja, kirjojen aakkostaja ja genrettäjä, keksittyjen sanojen käyttäjä, puutarhan perällä kahdenkymmenenkolmen kiven alla asuvan siiran suojelija.
Olen Harriet Manners:
NÖRTTI."

Harriet Manners on 15-vuotias ja pesunkestävä nörtti. Hän kulkee Nalle Puh -puseroissa, rakastaa tehdä listoja, jakaa nippelitietoa muille eikä hän voisi vähempää välittää muodista tai tyylistä. Muoti on vain vaatteita. Harrietin paras ystävä Natalie, joka on haaveillut mallinurasta pikkutytöstä lähtien, raahaa Harrietin väkisin mukaansa muotimessuille. Natalie haaveilee että hänen keksittäisiin messuilta malliksi, mutta jostain kumman syystä iso mallitoimisto kiinnittääkin huomionsa Harrietiin. Hetkessä Harrietista tulee maailmankuulun muotisuunnittelijan uusi kasvo ja hän huomaa olevansa matkalla Venäjälle muotikuvauksiin. Lisää sydämentykytyksiä uudessa elämäntilanteessa aiheuttaa myös komea mallipoika Nick.

Nörttitytöstä tulee hetkessä maailmankuulu, mutta elämä ei silti ole pelkkää tähtisadetta, sillä mutkia matkaan tuo paras ystävä Nat, joka on pahoillaan asioiden uudesta kulusta, isän ja äitipuolen aviokriisi sekä nörtti-stalkkeri Toby, joka on totaalisen ihastunut Harrietiin.

Minusta nörtit ovat parhaita, olen aina näiden väärinymmärrettyjen ja koulumaailmassa sorrettujen puolella. Kun kirjaston hyllyssä on Geek Girl -kirja, minä en mieti asiaa enempää, vaan nappaan kirjan mukaan. Sitä paitsi, minuun ihan oikeasti iskee nörttihuumori.

Geek Girl on hyvin helppolukuinen, iso fontti ja lyhyet luvut takaavat että sivut kääntyvät tiuhaan. Ja koska juoni on kuitenkin kevyt, voi tämän kanssa heittää hyvin aivot narikkaan. Kirja on ennen kaikkea suunnattu nuorille lukijoille: on koulumaailma, nörttejä ja suosittuja, muotia, malleja ja tietysti poskia punoittavaa ihastusta. Minulle tämä oli kevyttä hömppää, harmitonta komediaa, paikoitellen lapsellistakin luettavaa, mutta ihan mukava nuorten kirja.

Eniten kirjassa ärsytti jonkinlaisena malliagenttina työskentelevän Wilburin käyttämät hellittelysanat Harrietille: luumutorttuseni, pikku-panda ja mitä lie tomusokerilla kuorrutettuja sanoja. Ne olivat yksinkertaisesti ällöjä. Vaaleanpunaisessa silinterihatussa kulkeva Wilbur oli todellinen ääripää. Lisäksi Harrietin isä oli myös kummallinen, heti kun Harriet kertoo muotimessuilla sattuneesta kohtauksesta syttyy isän kasvoille miljoonien omahyväisten keijujen valo. Hmm, aika omituinen suhtautuminen.

Olin positiivisesti yllättynyt siitä, että tämä oli hyvin vetävä, ja että mallimaailma ei kuvattu pelkkänä glamourina. Asiaan varmasti vaikuttaa jonkun verran se, että kirja sisältää omaelämäkerrallisia aineksia. Holly Smale on löydetty 15-vuotiaana ja kiinnitetty lontoolaisen mallitoimiston listoille, mutta ei tee enää mallintöitä.


tiistai 3. joulukuuta 2013

Mauri Kunnas - Joulutarinat

Mauri Kunnas ja Tarja Kunnas - Joulutarinat
Otava 2012
Yhteisnide aikaisemmin julkaistuista teoksista:
Joulupukki, julkaistu ensimmäisen kerran 1981
Kaksitoista lahjaa Joulupukille, julkaistu ensimmäisen kerran 1987
Joulupukki ja noitarumpu, julkaistu ensimmäisen kerran 1995

Olen rakastanut lapsesta saakka Mauri Kunnaksen kirjoja, ja niitä onkin kertynyt vuosien saatossa hyllyyni useampia. Kirjamessuilla en voinut vastustaa Joulutarinat -yhteisnidettä, ja nappasin sen mukaani. Tässä on muuten mukana äänikirja jota en kyllä ole ehtinyt vielä kuunnella, mutta oikein kiva lisä kirjaan!

Kirjan esipuheessa Kunnas kertoo tarinoiden synnystä ja kirjojen mielenkiintoisista vaiheista maailmalla. Joulu on Kunnaksen lempiaikaa vuodesta, ja joulusta onkin syntynyt useita kirjoja. Joulupukki oli Kunnaksen ensimmäinen joulukirja, ja se on ollut hyvin suosittu myös muualla maailmalla. Kunnaksesta tuli näin puolivirallinen joulujulkkis ja Joulupukin sanansaattaja.


Joulupukki kertoo joulupukin, tonttujen ja Korvatunturin tarinan. Tutustutaan Korvatunturin asukkaisiin ja pajoihin joissa joululahjoja tehdään. Korvatunturilla lahjoja tehdään ympäri vuoden ja jokainen tonttu on tärkeä. Tontuilla on omat erityisosaamisensa ja he tietävät omat tehtävänsä, ilman tonttuja pukki ei pärjäisi! Myös tonttulapset opiskelevat Korvatunturin omassa koulussa, jossa opetetaan käsitöitä normaalia enemmän ja paneudutaan maantietoon; täytyyhän tonttujen osata maailman kaikki kolkat jotta lahjat voidaan jakaa. Joulupukki -kirjassa edetään joulun odotuksen tohinassa lahjoja tehden, aina jouluaaton h-hetkeen sekä tonttujen omaan joulujuhlaan, josta melske ja riemu lopu kesken.


Korvatunturilla on kova vilske ja hyörinä ennen joulua. Koko kylä valmistautuu vuoden suurimpaan juhlaan: jouluaattoon sekä tonttujen omaan suureen joulujuhlaan, johon on enää kaksitoista päivää. Pieni Ville -tonttu on innoissaan juhlasta, mutta hänellä on pulma. Mitä ihmettä hän keksisi lahjaksi Joulupukille? Ville haluaa antaa jotakin aivan erikoista, ja päättää ilahduttaa pukkia jokaisena päivänä ennen joulua. Siispä kaksitoista lahjaa Joulupukille! Villellä on suuri sydän halutessaan ilahduttaa pukkia joka päivä, mutta aina Villen suunnitelmat eivät toteudu niin kuin tarkoitus oli, pukkia Villen touhut jaksavat ilahduttaa kuitenkin joka kerta.


Joulupukki ja noitarumpu on varmasti yksi tunnetuimmista Kunnaksen jouluaiheisista kirjoista, onhan kirjan pohjalta tehty täyspitkä koko perheen elokuva. Elokuva taitaa muuten vieläkin löytyä vanhempieni hyllystä VHS-kasettina... Joulupukki ja noitarumpu kuuluu jouluperinteisiin, se katsotaan siinä missä Samu Sirkan joulutervehdys kuin Lumiukkokin.

Ennen joulua Korvatunturilla tapahtuu kummia ja pukki on pahasti vilustunut. Korvatunturille tulleiden kirjeiden seasta löytyy hyvin erikoinen kirje, eikä kukaan tahdo saada selvää mitä pikkuinen lapsi siinä toivoo. Kuvaa kierrätetään päätonttujen luona ja jokainen tekee oman tulkintansa kuvan pohjalta toteuttaen lapsen joululahjatoiveen. Lahjojen tekemisen ohella tapahtuu kummallisia juttuja ja pukille sattuu ja tapahtuu. Kuka oikein kenkkuilee Joulupukille?

Näistä kolmesta kirjasta Joulupukki ja noitarumpu on selkeästi pidempi ja tekstiä on enemmän. Kirjassa on oikea arvoitus ja seikkailun meininkiä. Joulupukki on tässä kirjassa erinäköinen kuin muissa, kuten myös Kunnas kirjan alkupuheessa kertoo.

Kaikki Kunnaksen kirjat ovat tuttuun tapaan värikylläitä ja täynnä pieniä yksityiskohtia. Hullunkurisia eläimiä ja tilanteita on jatkuvasti kirjan sivuilla. Oli hauskaa etsiä taas pieniä juttuja tonttujen ja tavaroiden seasta.  Eräästäkin lahjalistasta löytyi toive, jota Kunnas on itse aikoinaan lapsena toivonut.

Kunnaksen kirjoista nauttivat kaikki, vauvasta vaariin. Seuraavathan ne minuakin lapsuudestani tähän päivään, ja joskus haluan lukea näitä myös omille lapsilleni.  Kunnas on yksi kansallisaarteistamme! Ja minun lapsuuteni kirjasankari. Tätä ihanaa joulukirjaa suosittelen kaikille. Tämä opus menee nyt majailemaan omaan hyllyyni muiden Kunnas -kirjojen pariin, mutta toinen samanlainen menee kyllä pukinkonttiin kahdelle pienelle tytölle, ja jatkan näin Kunnaksen työtä Joulupukin sanansaattajana.

maanantai 2. joulukuuta 2013

Raili Mikkanen & Laura Valojärvi - Iivari-tonttu karkuteillä

Iivari-tonttu karkuteillä
WSOY 2013
Teksti Raili Mikkanen
Kuvitus ja graafinen suunnittelu Laura Valojärvi

Aputonttu Iivaria pännii. Miksi hänen täytyy tehdä raskaimmat työt vaikka Isotonttu on häntä paljon vahvempi? Aattoilta on kiireinen, lahjasäkit pahuksen painavia ja rappuset jyrkkääkin jyrkempiä. Sitten käy niin köpelösti että Iivari eksyy ja hätääntyy. Hätäännys muuttuu pian iloksi, pieni hengähdystauko tulee sopivaan hetkeen ja näin aaton vauhdikkain seikkailu voi alkaa!

Matkallaan Iivaria lennätetään ilmojen halki oudossa rakennelmassa, kuljetaan liikkuvassa talossa ja tavataanpa eläintarhassa eräs tuttukin. Mutta kuinka korvatunturin kasvatti selviää kaupungin vilinässä ja ennen kaikkea, löytääkö Iivari takaisin kotiin?

Raili Mikkanen on Finlandia Junior -palkittu kirjailija ja yhdessä kuvittaja Laura Valojärven kanssa tehty Iivari-tonttu karkuteillä on värikylläs ja vauhdikas joulusatu perheen pienemmille. Itse näkisin tämän hyvin aaton jännityksen keskelle luettavaksi; löytääkö Iivari muut tontut, entä miten käy joululahjojen?


Kirjan kansi on todella upea ja kiinnittää voimakkailla väreillään heti huomion, ihanan värikäs ja jouluisa. Oikea katseenvangitsija! Iivari-tonttu karkuteillä on mukavaa luettavaa myös aikuisille, itse kiinnitin kuitenkin enemmän huomiota kirjan kuvitukseen joka on kauttaaltaan läpi kirjan todella hienoa. Varsinkin hellyyttävät hiirulaiset veivät sydämeni.

Kirjan on lukenut myös Leena Lumi , Valkoinen Kirahvi ja Maria.

perjantai 2. elokuuta 2013

Lukujumin selätystä Neiti Etsivän avulla!


Lukujumi pääsi yllättämään pahanlaisesti. Viime aikoina en ole edennyt missään kirjassa alkua pidemmälle, ja olen ollut asiasta levoton ja turhautunut. Mietin mikä tässä jumituksessa voisi auttaa, ja suuntasin kirjahyllylleni. Silmiini osui muutama Neiti Etsivä ja silloin välähti että nyt voisi olla aika vuosien tauon jälkeen tarttua näihin. Kuinka ihanaa ja nostalgista! Nyt näkisin kuinka ajan kuluminen on vaikuttanut, ja miten suhtautuisin yhteen suosikkisarjoistani näin aikuisiällä. Taustalla saattoi vaikuttaa äskettäin Amman pitämä varhaisnuoruuteni parhaat -viikko, jota oli todella kiva seurata.

Olin todella innoissani kun otin käteeni ensimmäisen Neiti Etsivän, ja palasin ala-aste vuosiini. Neiti Etsivänä toimii arvostetun asianajajan Carson Drewin tytär Paula Drew, joka ratkoo erilaisia mysteerejä useimmiten yksin, mutta välillä isänsä ja ystäviensä avulla. Kadonnut testamentti on ensimmäinen Neiti Etsivä -kirja, ja se on kirjoitettu vuonna 1955. Ajan huomaa monissa kohdin, ihmisten puhetyyli on hyvin asiallista ja ilmaisut vanhanaikaisia, myös rahanarvo on eri kuin nykyään. Kummastusta herätti Paulan auto, josta paikoitellen puhuttiin vaunusta. Hmm...
Lisäksi kiinnitin huomiota myös siihen, että alussa Paulaa kuvaillaan vaaleahiuksiseksi, vaikka myöhemmin muistan kyllä Paulan punahiuksisena.

Lukujumini aikana luin seuraavat Neiti Etsivät:

 Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti
Neiti Etsivä kummitustalossa
Neiti Etsivä maksaa velkansa

Nämä ovat järjestyksessään kolme ensimmäistä ilmestynyttä Neiti Etsivää. Kirjoja on ilmestynyt yhteensä 105 kappaletta, joka onkin melkoinen määrä! Aina silloin tällöin etsiskelen näitä hyllyyni, netissä Neiti Etsiviä on jonkun verran myynnissä ja sieltä on näitä tullut hankittua.

Kaiken kaikkiaan minusta Neiti Etsivät ovat hyvin viattomia kirjoja, ja näiden lukemisesta tulee vain jollain tavalla hyvä mieli. Se että Paula ratkoo 16- vuotiaana mysteerejä omin päin, ja johtolankoja tupsahtelee sieltä täältä ei ärsytä, vaikka onkin kovin epäuskottavaa. Eihän päälle sataan sivuun liikaa juonta mahdukaan.


Jatkossa kun lukujumi uhkaa painaa päälle, otan lääkkeeksi Neiti Etsivän. Tämähän toimii! Nyt voin nimittäin onnellisena kertoa että on taas kova into ja vauhti lukea, täytyy vain päättää minkä otan seuraavaksi lukuun. Minä vain odotan että saan kirjaston varauslistalta niin pian kuin mahdollista lukuun Pauliina Rauhalan Taivaslaulun. Minun on pakko lukea se!

Mikä auttaa teitä selviytymään lukujumista?


sunnuntai 18. syyskuuta 2011

John Boyne - Nooa Notkoniitty karkaa kotoa

" Mahdanko minä tehdä oikein? hän mietti, ja iso joukko onnellisia muistoja yritti murtautua esiin ja tukahduttaa uudemmat, surullisemmat muistot. Mutta hänellä ei ollut valinnanvaraa. Hän ei enää kestänyt jäädä kotiin."

Kirjan kauniin kannen sisällä on tarina kahdeksanvuotiaasta Nooa Notkoniitystä, joka päättää karata kotoa nähdäkseen maailmaa. Oikeasti Nooa pakenee kotona tapahtuvien asioiden vuoksi joita hän ei halua ajatella. Matkallaan maailmalla Nooa tapaa mitä eriskummallisimpia asioita, muun muassa liikkuvia puita, puhuvan koiran sekä lelukaupan, jossa ei koskaan käy asiakkaita. Kiehtovassa lelukaupassa Nooa tapaa vanhan miehen joka kertoo sekä lelujen että oman tarinansa. Ennen pitkää molemmat huomaavat ymmärtävänsä omaa tarinaansa paremmin.

Nooa Notkoniitty karkaa kotoa on satu kaiken ikäisille, jossa käsitellään hienovaraisesti vakavia ja surullisiakin asioita. Nooan tarina avautuu lukijalle pikkuhiljaa. Kirja on samalla lystikästä ja koskettavaa luettavaa. Se on täynnä hienoja totuuksia jotka jäävät lukijan mieleen vielä kirjan sulkemisenkin jälkeen.

" Mies vaikeni hetkeksi. Kun hän katsoi taas ylös, poika tuijotti häntä huolestuneen näköisenä. " Älä koskaan tahdo olla muuta kuin mitä olet", vanha mies sanoi hiljaa. " Muista se. Sinun ei pidä toivoa enempää kuin sinulle on annettu. Se voi osoittautua elämäsi suurimmaksi virheeksi.""

Aikaisemmin olen lukenut kirjailijalta Poika raidallisessa pyjamassa, mutta tästä pidin huomattavasti paljon enemmän. Samalla taas muistin, kuinka ihanaa on välillä lukea ihan rehellisesti lastenkirjoja ja satuja!