Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkkitehtuuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkkitehtuuri. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. joulukuuta 2016

Washingtonin kukkulat

Muutettiin hetkeksi kissavahdeiksi Washington Heightsiin (tai Hamilton Heightsiin, tai Sugar Hilliin -- joka tapauksessa Harlemin pohjoispuolelle kohtaan, jossa Manhattan kapenee ja nousee ylöspäin korkeiksi kukkuloiksi ja on leveydeltään enää Broadwayn, Amsterdam Avenuen ja St. Nicholas Avenuen mittainen).

George Washington kuulemma asui Morris Jumel Mansionissa itsenäisyystaisteluiden aikaan ja itse mansion on kuulemma Manhattanin vanhin rakennus (vuodelta 1765). (Tämän kertoi koiraa ulkoiluttava mies mansionin pihalla, myöhemmin Wikipedia tuki sanomaa.) Hieno näkymä kohti Bronxia.

Vielä vähän pohjoisempana, Manhattanin korkeimmalla kohdalla Washingtonin armeija kuulemma majaili ja voitti Fort Washingtonin taistelun marraskuussa 1776.

Morris Jumel Mansionin vierestä löytyy ylä-Manhattanin puu-Vallila eli Sylvan Terrace, jonka puutalot on rakennettu 1800-1900-luvun taitteessa.

Vieressä 162th Streetillä on puolestaan kivitalojen rivi, "roomalaista kertaustyyliä" 1800-luvun lopusta, joissa kellari ja ensimmäinen kerros on tehty ruskeasta hiekkakivestä. Vieressä on 1920-luvun lopun suoralinjaisia tiilitaloja (vaaleat tiilitalot tarkalleen vuodelta 1928).















lauantai 10. joulukuuta 2016

Joulukuun pakkaspäivät: lisää höyryjä, the High Line ja Bayview'n naisvankila

Oikeita pakkaspäiviä joulukuussa. Niin kylmä, että vaikea käydä lenkillä rannalla. Talvivaatteissa voi kävellä High Linea - olin matkalla Annie Leibovitzin näyttelyyn Chelseaan Greenwich Villagen ja West Villagen läpi, kun huomasin, että suurin osa ihmisistä kiipeää rappuja jonnekin ylös. Olin unohtanut koko High Linen olemassaolon, 2,5 kilometria puistokaistaletta kaupungin yllä kulkevilla vanhoilla rautatiekiskoilla Whitneyltä West 30th Streetille.

Leibovitzin näyttely "Women: New Portraits" oli puolestaan vanhassa, muutama vuosi sitten käytöstä poistetussa naisten vankilassa (Bayview Correctional Facility), joka vielä sitä ennen oli ollut merimiesten majatalo. Nyt rakennuksesta on tulossa toimitila erilaisille naisjärjestöille.




















maanantai 14. marraskuuta 2016

New Yorkin huomioita: Lincoln Center

Vanhukset ja minä Lincoln Centerin esittävien taiteiden kirjastossa (kaupunginkirjastossa). Meditatiivista. Modernistisen arkkitehtuurin rauhaa. Veistoksia.






lauantai 12. marraskuuta 2016

New Yorkin huomioita: Williamsburg kuin Kalasatama

Matkustin lauantaikävelyä ja kahvia varten joen ali uuteen Williamsburgiin. Täällä voisi käydä hoitamassa koti-ikävää, mikäli Helsingin Kalasatamaa tulee kaipuu. Bedford Avenuen metroasemalla ollaan vielä selvästi New Yorkissa, ja vielä selvemmin Brooklynissä, mutta kohti rantaa kävellessä maisema alkaa näyttää tutulta:






torstai 7. huhtikuuta 2016

Jättiläisiä

Istuin kevään ensimmäisinä Pariisin päivinä Luxemburgin puistossa, La fontaine Médicis:n (n. 1630, siirretty Luxemburgin puistoon uudistettuna 1864) lähellä ja kiinnitin huomiota suihkulähteeseen sijoitettuun Auguste Ottinin veistokseen "Polyfemos yllättämässä Aciksen ja Galatean" (1866).

Veistos on jättimäinen, peittää suihkulähteen koko fasadin ja sinänsä sitä on vaikea olla huomaamatta. Nurkkaus on rauhallinen, kohdassa tuulee vähän ja on hyvä näkyvyys sekä puiston keskiosaan että suihkulähteelle. Istuin samassa paikassa usein lukemassa myös yhdeksän vuotta sitten. Mutta Polyfemos on vähän kyllä liikaa.

Ylemmässä kuvassa (syksyltä 2006) Polyfemos kipuaa epätarkkojen marmorirakastavaisten yllä. Alla olevassa varjokuvassa kevät 2016.



Myöhemmin samana päivänä päädyin sateensuojaan Pantheonin takana olevaan Saint-Étienne-du-Mont:in kirkkoon. Siellä jäin katselemaan puusta veistettyä Atlasta, joka kannattelee saarnastuolia. Jätti-parat.



keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Suihkulähteitä Pariisissa

"Nyt näytän sinulle suihkulähteet, kaikki viisitoista." 
Sanoo patsaasta ihmiseksi muuntunut Napoleon Anu Kaajan Muodonmuutosilmoituksessa (2015).

Fantastinen novelli: minäkertojan kohtaa Pariisissa Napoleonin, josta tulee tämän rakastaja. Tai oikeastaan Napoleon on Napoleonin patsas, joka on muuttunut ihmiseksi kaksisataa vuotta vanhempana. Tai - realistisimmassa luennassa - ihmispatsas, joka kerää rahaa turisteilta. Joka tapauksessa, Helena ja Napoleon rakastuvat helteisessä kaupungissa.

Wikipedia kertoo, että kun Napoleon kysyi ministeriltään mikä olisi parasta mitä hän voisi tehdä Pariisin eteen, tämän vastaus oli "Anna sille vettä." Kaajan novelli saa alkunsa tästä veden ja Napoleonin yhteydestä.

"Hotellihuoneessani Napoleon sanoo, että juo veden lisäksi vain sellaisia juomia, joissa mainitaan kuninkaallisuus."
"Jos meillä olisi edes suihku. Tai työpaikat. Tai henkilöpaperit."

Viimeisten Napoleonin lähteiden tarkoitus oli ennen kaikkea esteettinen: Chateau d'Eau:n ja Place des Vosgesin lähteet toimivat koristeina.

Place des Vosgesille päätyy myös Kaajan novellin minäkertoja ja rakastettunsa Napoleon:

"Hyppäämme veteen ja suihkulähde tulvii reunojensa yli, pesee koko kaupungin ja muuttaa sen valtavaksi mereksi."

***

Omassa Pariisin suihkulähteiden kartoituksessani kävi ilmi, että suuri osa Napoleonin lähteistä on tavalla tai toisella tuhoutunut. Ehkä uskomattomin on suunnitelma jättimäisestä elefanttilähteestä Bastillelle.

Place des Vosges

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Kesäjournalisti iskee: 25 Helsingin lippakioskia

Kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher (1886-1941) suunnitteli Helsinkiin uuden kioskityypin 1930-luvun lopulla. Lipallinen kioski oli tarkoitettu virvoitusjuomien ja karkkien myyntiin ja ne sijoitettiin tärkeille paikoille, ratikka- tai bussilinjojen päätepysäkeille ympäri kaupunkia. Taucherin käsialaa ovat Helsingissä myös Mäkelänkatu 37-43:n keltainen talorivistö vuosilta 1925-26, Kampin Kansakoulukatu 3:n ammattikoulu vuodelta 1931, Aleksis Kiven koulu Kalliossa vuodelta 1934 sekä Helsingin vanha tyyppikioski, funkkiksen ja uusklassismin rajoilla liikkuva "lankarullakioski" vuodelta 1928. Rakennettiin urbaania Helsinkiä. 30-luvun lopun ensimmäisiä lippakioskeja ei Helsingissä kuitenkaan ilmeisesti ole jäljellä, nykyiset on rakennettu 1940-50-luvulla.

Ajattelin aikaisemmin, että Helsingin kiinnostavin kioskimalli olisi funkkista edustava lankarullakioski. Tämän tutkimusmatkan jälkeen ykkössuosikin paikan otti kuitenkin sympaattinen lippakioskien prototyyppi, kaarevaikkunainen lippakioski, joita on Helsingissä nyt jäljellä kolme: Mika Waltarin aukiolla Etu-Töölössä, Kaisaniemen puistossa sekä Otto-Iivari Meurmanin puistossa Käpylässä. Lankarullakioskeja on tällä hetkellä neljä: Espan molemmat kioskit, Kasarmitorin kioski sekä yllättäen myös Ruskeasuon kioski.

Anne Mäkinen on kirjoittanut artikkelissaan "Puistojen koristus ja katutilan kaunistus - Helsingin kioskien historiaa" näin:
Uusi tyyppikioski oli suurempi kuin edeltäjänsä ja sen varusteisiin kuuluivat sähkö, vesijohto, viemäri ja boileri veden lämmitykseen. Arkkitehti oli miettinyt laitteille ja tavaroille omat paikkansa ja miten ne olivat helposti saatavilla. Kioski oli ensimmäisen kerran suunniteltu myös työtilaksi. Seuraavassa lippakioskityypissä etuseinä oli muutettu suoraksi. Näitä kaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin allekirjoittamien piirustusten mukaisia kioskeja rakennettiin useita kappaleita 1940- ja 1950-luvulla.
Näissä kioskeissa eletään ja tehdään kauppaa edelleen. Ensimmäisiä Taucherin kaarevaikkunaisia kioskeja on jäljellä kolme kappaletta (Mika Waltarin aukion/Eliten, Käpylän Otto-Iivari Meurmanin puiston ja Kaisaniemen puiston kioskit), Hietalahden torilla on erikoinen soikea lippakioski ja muut 17 lippakioskia ovat Taucheria kaupunginarkkitehtina seuranneen Ekelundin (1893-1984, Taidehalli, Olympiakylä, Velodrom) vähän muuttamaa, suoraikkunaista kioskimallia. Uusittu kioski ei ole aivan yhtä omaperäinen kuin Taucherin originaali mutta käytössä yhtä toimiva. Parhaaksi kioskiksi osoittautuva Käpylän lippakioski edustaa kuitenkin Taucherin alkuperäistä kaarevaikkunaista mallia.

Hesarin artikkelin mukaan (5.7.2013) vapaita kioskeja olisi voinut vuokrata tälle kesälle käyttöön vielä 12.7. saakka. Nyt näyttää siltä, että neljässätoista Helsingin kioskissa on toimintaa, neljä jäi vapaaksi ja seitsemän on syystä tai toisesta poissa käytössä tai kiinni. 

1. Mika Waltarin aukion eli Eliten aukion kioski (Runeberginkadun, Oksasenkadun ja Apollonkadun risteyksessä Etu-Töölössä)

Kaarevaikkunainen lippakioski kokeilee tänä kesänä uudenlaista konseptia: kioskista saa kahvia, jäätelöä sekä kahvileipää, mutta myös erilaisia salmiakkeja. Testiryhmä piti vanhanmallisesta karkkikauppa/kahvilasta, josta voi ostaa muutamalla pennillä yhtä ja muutamalla toista makeislajiketta. Kioskin takana Mika Waltarin veistoksen edustalla on varjoisia tuoleja ja penkkejä asiakkaita varten, kaiuttimista soi vanha iskelmä.


2. Kauppakorkeakoulujen kioski (Runeberginkadun ja Arkadiankadun risteyksessä Etu-Töölössä)

Kauppakorkeoiden kioski lähempää

Kauppakorkeakoulujen kioski on ollut hyvässä ja tyylikkäässä käytössä pitkään. Temppeliaukion kirkon turistit voivat ostaa kahvia, leivonnaisia ja jäätelöä, ohikulkija voi napata kahvin mukaansa. Takana on viihtyisiä penkkejä, joilla istuskella. Kioski on hyvä esimerkki Ekelundin 40-lukulaistamasta kioskimallista: 30-luvun pyöreä etuseinä on vaihtunut tasaiseen ja luukkujen takaa avautuu neliömäinen ikkunaerkkeri.


3. Kansallismuseon eli Manalan kioski Museokadun taksitolpalla Etu-Töölössä

Manalan edustan kioski seisoo taksitolpan kupeessa luukut kiinni. Taustalla olevalla Jaskan grillillä on iltaisin kuhinaa, mutta lippakioskia ei ole saatu kunnolla toimintaan, joskin viime kesänä sieltä ehkä sai iltapäivälehden ja kahvia.


4. Nordenskiöldinkadun eli Topeliuksenkadun kioski Taka-Töölössä (liikenneympyrässä teiden risteyksessä)

Tällä kioskilla oli viime tai toissakesänä juhlat, mutta muuta toimintaa ei ole sen jälkeen näkynyt. Sijainti liikenneympyrän keskellä on hankala. Toisaalta sopivalla suunnittelulla se saattaisi kutsua ihmisiä luokseen. Liikenneympyrän reunoilla on paljonkin takatöölöläistä elämää: Vastarannan kiiski, Makuuni, intialaisia ravintoloita sekä Korjaamo muutaman korttelin päässä.


5. Laajalahden puistikon eli Munkkiniemen puistotien kioski (puistotien päädyssä nelosen ratikkapysäkin vieressä)

Munkkiniemen kioski on oma suosikkini monen vuoden takaa. Siinä voi pysähtyä matkalla Tarvaspäähän tai Munkan rannalle mennessä ja se on myös munkkiniemeläisten suosiossa.


6. Ruskeasuon kioski (Tenholantien ja Mannerheimintien risteyksessä)

Ruskeasuon kioski on hankalassa paikassa Ruskeasuon Teboilin kupeessa. Se olisi vapaana vuokrattavaksi mutta ongelmia on kaksi: Taucherin 1928 suunnittelemassa funkkiskioskissa ei ole samanlaisia tiloja kuin seuraavan vuosikymmenen lippakioskeissa. Lisäksi Teboilin risteys ei ole ihanteellisin sijainti. Viereisissä kortteleissa on lähinnä toimistoja, ja Ruskeasuon asukkaita voi olla hankala houkutella Teboilin nurkalle aikaa viettämään.


7. Maunulassa, Suursuon ostoskeskuksen kioskin paikka, nyt tilalle rakentuu uusi massiivinen S-market

Paikallisilta kyselemällä löytyy oikea sijainti: "R-Kioski on tuossa vieressä. Ai lippakioski? Se otettiin pois." Suursuon vanhaa ostoskeskusta vastapäätä rakentuu nyt uusi S-market. Kuva on S-marketin (ja entisen lippakioskin) takapuolelta, näkyvissä vielä vanha kaupparakennus. Ainakin Googlen streetview on kuitenkin tallentanut lippakioskin kartalleen.



8. Lapinlahden puistikon kioski (mm. Eerikinkadun ja Albertinkadun muodostamassa risteyksessä Kampissa)

Lapinlahden puistikon kioski vaikuttaa olevan poissa käytöstä. Sitä ei ole maalattukaan aikoihin, vaalea keltainen poikkeaa valtaosasta muita lippakioskeja.


9. Hietalahdentorin kioski (torin kupeessa, ravintola Salven edessä liikenneympyrässä)

Ingman on pystyttänyt oman jäätelökioskinsa Hietalahdentorin kioskin kupeeseen: sähkö tulee lippakioskista mutta muuten kioskia ei käytetä, mikä on sääli etenkin koska Hietalahden kioski on poikkeus lippakioskien joukossa. Muiden kioskien tavoin siinä on keltainen puuverhoilu, mutta kioski muistuttaa myös Taucherin varhaisempaa lankarullakioskia - se on muodoltaan soikea. Hietalahden kioski olisi myös ollut vapaa vuokrattavaksi tänä kesänä.


10. Eiran puistikon kioski Tehtaankadulla Eirassa (Mikael Agricolan kirkon vieressä)

Kioski ja Tehtaankatu

Eiranpuistikon kioski on perinteisessä käytössä jäätelökioskina. Lippakioskilla myydään Valiojäätelöä.


11. Ravintola Sea Horsen kioski Vuorimiehenpuistikossa Eirassa

Sea Horse on laajentanut terassinsa Vuorimiehenpuistikon aukiolle, lippakioski toimii baaritiskinä.


12. Johanneksen kioski Johanneksen kirkon edustalla, Design-museota vastapäätä Eirassa

Johanneksen kirkon kioski vaikuttaa toiminnassa olevalta mutta retkipäivänä sen luukut olivat kiinni.


13. Kasarmitori ja kioski
Kasarmitorin kioski läheltä

Kasarmitorin kioski on yksi neljästä Taucherin lankarullakioskista, se on toiminnassa kahvilana.



14. Pohjoisen Esplanadin Kauppatorin puolen kioski

Valiojäätelö on ottanut käyttöönsä Pohjoisen Esplanadin ja Fabianinkadun kulmassa sijaitsevan lankarullakioskin.


15. Pohjoisen Esplanadin Svenska Teaternin puolen kioski

Espan toinen lankarullakioski Mikonkadun ja Pohjoisen Esplanadin kulmassa on kahvilakäytössä. Sieltä saa myös Mövenpick-jäätelöä.


16. Katajanokan kioski (Puistossa Uspenskin katedraalin takana)

Katajanokan kioski on upealla mutta syrjäisellä paikalla Uspenskin katedralin takana. Ruskeasuon ja Hietalahden tavoin se jäi tänä kesänä vapaaksi. Takana oleva aurinkoinen puisto olisi mahdollisuuksia täynnä.


17. Kaisaniemen puiston kioski

Kaisaniemen puiston kioski on yksi kolmesta kaarevaikkunaisesta (Eliten ja Käpylän lisäksi). Perinteinen kioski, josta saa kahvia, jäätelöä, virvoitusjuomia ja karkkia.


18. Liisanpuistikon kioski Liisankadun rannanpuoleisessa päässä Kruunuhaassa

Liisankadun kioski on aito kasarikioski: ikkunan yllä on vanhoja Valion ja Coca Colan mainoksia, tarjolla kahvia, jäätelöä, virvoitusjuomia sekä iltapäivälehdet - ei mitään käsintehtyjä italialaisia jäätelöitä taikka mummon keramiikka-astioita, vaan  kunnon perinteisiä myyntiartikkeleita. Vain hodarit taitavat puuttua.


19. Pitkänsillan kioski Kaisaniemen puiston edustalla

Pitkänsillan kioski on vapaa, mutta todella hankalalla paikalla vilkkaasti liikennöidyn tien kupeessa.



20. Karhupuiston kioski Kalliossa
Karhupuiston kioski läheltä

Karhupuiston kioski on Helsingin toiseksi upein lippakioski. Lgbt-kioski tarjoaa erilaisia virvoitusjuomia, jäätelöä, cacahouetteja, t-paitoja, vaikka mitä. Karhupuistossa on ihana viettää aikaa ja kalliolaiset ovat ottaneet paikan omakseen.


21. Helsinginkadun kioski (Hesarin ja Fleminginkadun risteyksessä Kalliossa)

Hesarin kioskista on olemassa kuvia avonaisena Pussikaljaelokuvan kohtauksista, mutta todellisuudessa se taitaa olla poissa käytöstä.


22. Paavalin kioski Paavalin kirkon edustalla Vallilassa

Paavalin kirkon kioski on poissa käytöstä. Tila muistuttaa paljon Katajanokan kioskin miljöötä ja takana olevaan puistoon voisi saada mukavia paikkoja asiakkaille.


23. Arabian kioski Intiankadun päässä

Arabian kioski on tänä vuonna koruton ja perinteinen: kahvia, jäätelötötteröitä ja -puikkoja.


24. Käpylänaukion kioski Mäkelärinteentien päädyssä (Tuusulanväylän alussa)

Käpylänaukion kioski Tuusulanväylän alussa on Ruskeasuon tavoin ikävästi bensa-aseman kupeessa ja kuten Pitkäsilta, vilkkaasti liikennöidyn tien varressa. Bussipysäkillä nainen ihmettelee, mikä kioskissa kiinnostaa ja neuvoo heti siirtymään kohti Käpylän keskustan kioskia: "Se on auki ja sitä pitävät aivan loistavat nuoret miehet. Menkää ehdottomasti sinne kahville, ihana paikka!"


25. Otto-Iivari Meurmanin puiston kioski Käpylän keskustassa

Käpylän kioski läheltä

Käpylän kioski takaa, Otto-Iivari Meurmanin puisto on asiakkaita varten

Helsingin lippa- ja lankarullakioskeista paras on ehdottomasti Otto-Iivari Meurmanin puistossa Käpylässä sijaitseva kioski. Se on kaunis kaarevaikkunainen kioski, joka sijaitsee ison puiston laidalla. Käsintehty jäätelö on taivaallista, erikoiskahvit samaten. Asiakkaat voivat loikoilla vilteillä nurmikolla, juoda pullakahvit terassituoleilla taikka keinua riippumatossa kuuntelemassa Laila Kinnusta.

Helsingin lippakioskit tuntuvat jakaantuvan kolmeen-neljään eri ryhmään. Ensin on perinteiset kioskit, kuten Kaisaniemi tai Liisanpuistikko Kruunuhaassa, joista saa kahvia, karkkia, jäätelöä. Sitten ovat jäätelökioskeina toimivat kioskit kuten Eiranpuistikko tai Espan ensimmäinen lankarullakioski. Kolmantena ovat kahvilakioskit, kuten Kasarmitorin kioski tai Espan toinen lankarulla. Ja sitten ovat vielä kahvilakioskit, joissa järjestetään erilaisia tapahtumia ja jotka ovat muuttuneet kaupunginosiensa eräänlaisiksi yhteisiksi olohuoneiksi. Kaikilla on oma paikkansa kaupunkikuvassa, mutta erityisesti viimeistä lajia olisi mukava saada tyhjinä oleviin kioskeihin esimerkiksi Katanokalle, Paavalin kirkolle taikka Kansallismuseon puistikkoon Etu-Töölöön.

Lankarullakioskit
Kasarmitorin kioski
Kaksi Pohjoisen Esplanadin kioskia
Ruskeasuon kioski

Kaarevaikkunaiset lippakioskit
Mika Waltarin aukio / Elite Etu-Töölössä
Kaisaniemen puisto
Otto-Iivari Meurmanin puisto Käpylässä

Soikea lippakioski
Hietalahden tori

Suoraseinäiset lippakioskit
Nordenskiöldin/Topeliuksenkadun liikenneympyrä Taka-Töölössä
Kansallismuseon puisto
Kauppakorkeakoulut
Lapinlahden puistikko
Eiran puistikko
Vuorimiehen puistikko
Johanneksen kirkko
Katajanokka
Liisan puistikko
Pitkäsilta
Karhupuisto
Helsinginkatu
Paavalin kirkko
Arabia
Käpylä
Maunula/Suursuon ostoskeskus (poistettu)
Laajalahden aukio Munkkiniemen puistotiellä

Lippakioskikartta


View Lippakioskikartta in a larger map