Se on vaan huonekalu..

Facebookin kierrätys- ja tuunauspalstoilla käydään säännöllisin välein aika kovasanaistakin keskustelua puisten huonekalujen ylenpalttisesta maalaamisesta. Erityisesti valkoinen maali tuntuu olevan joillekin punainen vaate. Kun esittelet valkoisella maalilla käsitellyn huonekalun saat aivan varmasti kehuja ja tykkäyksiä. Melko varmasti saat myös kommentin jossa suorasanaisesti ilmaistaan kyseisen huonekalun olevan nyt täydellisesti pilatun. Supertrendikkäällä kalkkimaalilla maalaaminen tuntuu parhaillaan olevan vastaavanlainen juttu eli asia, josta ollaan myös jyrkästi montaa mieltä.

Itse olen sitä mieltä, että omille huonekaluilleen voi tehdä ihan mitä lystää eikä lupaa tarvitse pyydellä keneltäkään. Hitsit, ne ovat vain huonekaluja ja jos tilkalla maalia kalusteelle tulee jatkoaikaa, niin antaa mennä vaan!  Ja  jos lopputulos alkaa nyppiä, niin sitten vaan tuunataan uudestaan... 

Paljon huonompi vaihtoehtohan on, että kaikenlaiset mummolan kaapistot ja perintöpöydät heivataan eteenpäin, kun ne eivät enää omaa silmää miellytä tai muuhun tyyliin istu. Se on riskinä jos niihin ei uskalleta kajota kun pelätään kalusteen arvon alenemaa tai `ajan patinan` hukkaamista.

Katumusharjoitus

En ole valkoisen maalin ja shabby chic –sisustustyylin kaikkein ylin ystävä, mutta kyllä vaan täältäkin taloudesta löytyy yhtä jos toista valkoisella maalilla tuunattua kalustetta.  Yksi sellainen on yöpöytänä toiminut koulukaluston vanha lokerikko. Sen kaunis puupinta tuli äkkipäissään jo vuosia sitten sutaistua valkoiseksi. Hätäiseen tehty maalaus on harmittanut jo pitkään, joten nyt oli aika testata olisiko lokerikko enää pelastettavissa tai muuten uudistettavissa.

 

Tämmöinen on joskus tullut tuunattua, miksi ihmeessä..

Taisin olla ensimmäistä kertaa poistamassa maalia sellaiselta pinnalta, jossa ei auta antaa vaan hiomakoneen soida. Geelimäistä maalinpoistoainetta oli kuitenkin helppo käyttää, kunhan unohtaa suositukset n. 15-30 minuutin vaikutusajasta. Vasta yli tunnin muhimisajan jälkeen alkoi maali kunnolla irrota. Geeliä piti myös raatsia käyttää reilusti, mihinkä sitä säästämäänkään, en aio vastaavaa katumusharjoitusta  minkään muun tuunaamani kalusteen kanssa tehdä.

 

Sisuksista tuli laiskalla sekoittamisella kivasti `shabby black`

Lokerikkojen putsaaminen oli kuitenkin kertakaikkisen liikaa, pelkkä ajatuskin uuvutti. Ne saivat siis uuden maalipinnan. `Tavallinen` musta ei houkuttanut, joten sekoitin joukkoon tilkan valkoista maalia. Jätin ihan tahallani värit kunnolla sekoittamatta, jolloin pintaan tuli kiva raitaefekti. Raidat näkyy vain ihan läheltä katsottuna.

Lokerikko päätyy seuraavan kalustevalssin yhteydessä ruokailuhuoneeseen, mutta saa nyt toistaiseksi vielä jatkaa yöpöytänä.  Pöydän päällä on viikonlopun peräkonttikirppikseltä löytynyt pöytävalo. Sen verran raakaa puuhaa tuo maalinpoisto oli, että toivottavasti tämänlaisia virhearviointeja ei kovin usein tapahdu.