Näytetään tekstit, joissa on tunniste asunnottomuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste asunnottomuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Lontoo - kaunista sotkua



Kävimme miehen kanssa viikonloppupiipahduksella Lontoossa .  Tiedostavat ja trendikkäät matkailijat siirtyvät yhä enemmän  slow travel -tyyppiseen turhista aikatauluista, suorittamisesta  ja nähtävyyslistoista riisuttuun matkailuun, jossa jo siirtymät ovat olennainen osa matkaa.  Lentäen tehty  lyhytlomailu ei hitaaseen turismiin kuulu.  

Mutta kun oma motiivi oli nimenomaan saada helpotusta Lontoon kaipaukseen, eikä niinkään päästä  minne-vaan-lomamatkalle, niin tällä(kin) kertaa matkailtiin siis omalle ikäluokallemme tyypilliseen ja ekologisesti aika kestämättömään tapaan lentäen. Omatunto kyllä kolkuttaa melkoisesti; olisi korkea aika muuttaa kestävän ja ilmastoystävällisemmän matkailun suosiminen omassakin elämässä sanoista teoksi. Mikähän olisi laskettavissa kohtuukäytöksi lentomatkustamisessa? Olisiko korkeintaan yksi lentäen tehty matka vuodessa sitä? Siihen minun kyllä pitäisi kyetä sitoutumaan.



Perillä Lontoossa sentään huomasin meidän noudattavan pitkälti hitaan matkailun periaatteita.  Turistijutut on Lontoossa meidän osalta nähty ja koettu jo aikoja sitten, joten ihan vaan olemiselle jää aikaa. Kävelyä, lukemista, kahviloita, puistoja, katuruokaa ja evästaukoja. Yksi harvoista matkapäivistä taisi kulua pelkästään erilaisia seinämaalauksia ja -tekstejä katsellen.



Pieni Lintu -blogin tämänviikkoisen MakroTex valokuvaushaasteen aihesana on SOTKUINEN.  Kun ennen matkaa näin aiheen, ajattelin kuvata Lontoon varjopuolia. Kyllä Lontoossa sotkua riittää; likaa, hurjalla vauhdilla lisääntyvää asunnottomuutta, toimimatonta jätehuoltoa ja kulutuksen kummallisuuksia.   Yhteiskunnallinen polarisoituminen näkyy katukuvassa, jos vähänkään vaivautuu katsomaan ympärilleen. Pelkästään viime vuonna kadulla asuvien määrä kasvoi Lontoossa yli 15 prosenttia. Tätä ei voi olla Lontoossa huomaamatta, vaikka miten kulkisi turistikuplassa.



Kotona harvat kuvat katsastettuani huomasin kuitenkin kuvanneeni Lontoon sotkuisuutta kauneimmillaan, en kauheimmillaan. Kaunista sotkua vai  sotkuista kauneutta, ehkä sekä että?  Seinäkuvat on kuvattu pääosin Whitechapelin ja  Shoredichin alueella. Mukana on katutaidetta mm. Nathan Bowenilta, joka (luullakseni) on yksi Lontoon katutaiteen isoista nimistä juuri nyt.


Tästä  linkistä pääset Pieni Lintu blogiin katsomaan, miten muut haasteeseen osallistujat ovat aihetta käsitelleet.



Alla olevista linkeistä löytyy puolestaan lisää Lontoon elämää ja katutaidetta Vintagentin silmin:


torstai 17. tammikuuta 2019

Vakuutuskaupoilla ja muita elämän omituisuuksia



Olen joskus ennenkin ihmetellyt ihan ääneen suomalaisen finanssialan yritysten kummallista kaksinaismoraalia,  ohutta omatuntoa ja puuttuvaa yhteiskuntavastuuta.  Pari vuotta sitten törmäsin ilmiöön, jossa muutamat suuret pankit kiemurtelivat avaamasta pankkitiliä (saatikka verkkopankkitunnuksia)  henkilölle, jolla ei ollut vakituista asuntoa (täällä siitä enemmän tarinaa).

Luottolaitoslaki takaa kaikille suomalaisille oikeuden peruspankkipalveluihin, eli pankkitiliin tiskillä asioiden, mutta puuttuvan kotiosoitteen takia ei tämäkään perusoikeus ole itsestään selvä kaikille.  Verkkopankkitunnuksia ei oikeus peruspankkipalveluihin edes kata, mikä on melkoinen epäkohta nykyajassa. Kyllä nyky-yhteiskunnassa aktiivinen toimijuus edellyttää monasti juuri verkkopankkitunnusten käyttöä.  Lainsäätäjät hoi, verkkopankkitunnukset  tulisi mitä pikemmin määritellä osaksi peruspankkipalveluja !

No, eilen tyrmistyin eräästä isojen vakuutusyhtiöiden vakiintuneesta toimintatavasta. Pitkä tarina lyhyesti; alanvaihdon yhteydessä vaihdoin myös ammattiliittoa. Perheemme henki- ja tapaturmavakuutukset oli otettu edellisen ammattiliiton jäsenetuna, joten ne piti neuvotella uusiksi.  



Tarjouksen tehdäkseen tarvitsi IF vakuutusyhtiö minulta luvan luottotietojeni tarkistamiseen. Annoin luvan, mutta jäin miettimään, että miksi luottotiedot tarkistetaan. Minulle vastattiin, että vapaaehtoisia vakuutuksia ei myönnetä henkilölle, jolla on luottotiedoissaan häiriömerkintä . Silloin ainoastaan lakisääteisten vakuutusten ottaminen onnistuu.  IF vakuutusyhtiö tuntui ainakin noudattavan käytäntöä tiukasti, edes tarjousta en olisi saanut, jos luottotiedoissani olisi ollut häiriötä. Eikä minkäänlaisesta tilannekohtaisesta tarkastelusta ollut puhetta. Piste.


Vakuutusyhtiön myyjä kysyi, että onko asia ongelma minulle. Ei ole,  minulle. Olen (joskus ehkä  rimaa hipoen) onnistunut pitämään luottotietoni kunnossa ja olen siis oikeutettu vakuuttamaan henkikultani. Saan maksaa vakuutusyhtiölleni autovakuutusta, kotivakuutusta, henki- ja tapaturmavakuutusta. Olen niin onnekas, että saan myös matkustaessani maksaa  itselleni mielenrauhaa matkavakuutuksen  muodossa. Kiitos vaan tästä kaikesta.

Yhtä onnekkaita eivät ole lähes 400.000 muuta suomalaista. Takuusäätiön tilastojen mukaan lähes 10 prosentilla aktiivisista aikuisista kuluttajista on tälläkin hetkellä maksuhäiriömerkintä.  Heille asia voi olla isokin ongelma. Erityisen kovalta käytäntö tuntuu kotivakuutuksen kohdalla. Useimmat vuokranantajat edellyttävät vuokralaiselta voimassaolevaa kotivakuutusta.  Jos et sellaista maksuhäiriömerkinnän takia saa, jää vuokrasopimuskin mitä suuremmalla todennäköisyydellä tekemättä.  Siinä sitä siis tuupataan syrjäytymiselle lisävauhtia yhteiskunnan suunnalta oikein reilulla kädellä.


Hölmöintä tässä vallitsevassa käytännössä on, että liiketoiminnan kannalta asiahan olisi hoidettavissa ihan yksinkertaisesti. Ymmärtääkseni suurin osa vakuutuksista maksetaan jo nyt etukäteen, eikö?  Mikä siis on se liiketoiminnan riski, jos kerran maksu peritään asiakkaalta ennen  vakuutuskauden alkua? Kun kerran on kyse vapaaehtoisista vakuutuksista, on vakuutuksen katkaiseminenkin mahdollista  per heti, jos vakuutusmaksu jää maksamatta.  

Anteeksi nyt vaan vakuutusyhtiöt, mutta minusta tämänlainen käytäntö on ihan silkkaa kiusaamista. Eikö löydy taitoa ja tahtoa luoda parempia käytäntöjä, vai eikö köyhä asiakas vaan kiinnosta?  Eikö maksuhäiriöisellä ihmisellä ole oletusarvoisesti vakuutettavaa omaisuutta?  Vai onko pessimismi niin erottamaton osa vakuutustoimintaa, että se vaikuttaa tässäkin asiassa; kerran maksuhäiriöinen > aina epätoivottu asiakas.  

 €€€

Kuvituksena tällä kertaa kummasteluja viime viikonloppuiselta kauppakeskuskäynniltä.  En oikein tiedä mitä ajatella yhteisiä kauppakeskuskävelyistä? Ettäkö kävellään yhdessä pitkin ostarin käytäviä 45 minuutin ajan, apua, kuulostaa minun korviini painajaiselta.

Entäpä kansainvälisen hampurilaisketjun  matikka- ja oikeinkirjoitusosaamisen taso?  Kuusi nugettia + yksi  dippikastike  maksaa 4,40. Ostamalla kaksi kertaa neljän  nugetin annoksen,  saat kahdeksan nugettia ja kaksi dippikastiketta 4 eurolla. Ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka maksaa, vai miten sanonta menikään….  Niin ja karamelli taipuu karamelli, karamellin, karamellia……  

..terveisin niuho ja ärsyyntynyt kielipoliisi.



perjantai 23. marraskuuta 2018

Makeaa mahan täydeltä?



Terveisiä jouluisesta Lontoosta. Tällä kertaa oltiin jalkapallomatkalla. Muuten sitten otettiinkin ihan iisisti eli istuttiin kahviloissa ja pubeissa, syötiin pikaruokaa ja nautittiin kaikentasoisesta kulttuurista.




Mietitkö muuten lahjaa jollekulle,  jolla on jo kaikkea? Miten olisi oma käsintehty  face lollipop? Mitä ei Lontoosta löytyisi...  Kuvassa on tikkariin ikuistettuna (jos oikein tunnistan) Would I lie to you – ohjelman juontaja Rob Brydon.  Brittiviihdettä parhaimmillaan.



Yksi lempipuuhiani Lontoossa on erilaisten seinäkirjoitusten ja -maalausten bongaileminen. Itäisen Lontoon Shoreditch on alueena siihen varsin erinomainen. Yhtään Banksya en ole kuitenkaan onnistunut bongaamaan.... tai mistäs sen tietää, ehkä olenkin.  

Osallistun tällä postauksella Pieni Lintu -blogin KARKKI makrotex-haasteeseen, siksi kameralle tallentui tämäkin seinäteksti:



Oikeasti omia Lontoo-tunnelmia olisi tällä kertaa kuvannut paremmin viereinen ajatus;  Who ever inherits the world is fucked

Olen tähän asti aina Lontoossa käydessäni tullut sieltä takaisin (ainakin jollainlailla) `voimaantuneena` , mutta tällä kertaa Lontoo laittoi uskon ihmiskuntaa kohtaan koetukselle.  , Lika, liikenneruuhkat, kulutuskiihko, kaikenlainen kierrätyksen puute, käsittämätön jätehuolto, sosiaalinen eriarvoisuus … epäkohtia ei tarvitse erityisesti katseellaan etsiä, vaan näkyvät ja tuntuvat ihan vaikka pysyisi vain ns. paremmilla turistialueilla.

Lontoossa on tällä vuosikymmenellä panostettu paljon kodittomuuden ja asunnottomuuden vähentämiseen.  Vuonna 2012 Lontoon katukuvasta onnistuttiin siivoamaan kadulla asuvat tai kerjäävät kodittomat hetkellisesti lähes näkymättömiin.  Toimenpiteet taisivat kuitenkin olla pelkkää kulissia, koska erityisesti tänä vuonna kadulla asuvien määrä tuntuu lisääntyneen hurjasti.




PS. Oliko se tänään kun vietetään kansainvälistä  Älä  OSTA !!!!!  mitään  -päivää?

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Onko perustuslakia muutettu ?

Valokuva Harri Ahola. Helsingin Kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Suomen perustuslaki sanoo ihmisten olevan lain edessä yhdenvertaisia (4§).  Se tarkoittaa, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Jokaisella Suomen kansalaisella on perustuslain  määrittämänä oikeus elämään ja turvallisuuteen eikä ketään saa kohdella ihmisarvoa loukkaavasti (7§).  Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaaminen on julkisen vallan tehtävä (22§).

.
.
.
.
.
.

Nämä perustuslain pykälät eivät ole voimassa jos olet alkoholisti tai päihderiippuvainen ja yhteiskunnan silmissä tuottamaton yksilö tai suoranainen kuluerä.

??
Onko tämänlainen lisäys tehty perustuslakiin vai miten on perusteltavissa, että ryyppyporukassa tapahtuneet pahoinpitelyt ja henkirikokset jätetään poliisin toimesta kerta toisensa jälkeen tutkimatta? Viittaan tässä Kontiolahden sarjahukuttajana uutisoituun tapaukseen, jossa vuosien ajan syytetyn läheisyydessä sattuneet henkeä ja turvallisuutta uhanneet tapahtumat jätettiin kerta toisensa jälkeen sen suuremmitta tutkimatta. 

Valokuvaaja Simo Rista. Helsingin Kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Oikeustapauksen syyttäjä sanoo syytetyn lähipiirissä alkoholia paljon käyttävien  ihmisten olleen alistuneessa asemassa, joutuneen taloudelliseen riippuvuussuhteeseen vastaajasta ja päätyneen noidankehään pääsemättä halustaan huolimatta pois. Nämä henkilöt yrittivät eri yhteyksissä kertoa tapahtumien oikeasta kulusta viranomaisille, mutta heitä ei kuultu tai haluttu uskoa. Tai ehkä vielä pahempaa, uskottiin ja tajuttiin mutta ei p**n vertaa välitetty . Ei ennen kuin sattumien summa kasvoi liian suureksi, jotta tapahtumia olisi voinut enää jättää tarkemmin tutkimatta. 

Valokuvaaja Eeva Rista. Helsingin Kaupunginmuseon kuva-arkisto

Miten näiden ihmisten kohdalla on toteutunut perustuslain määrittämä julkisen vallan turvaava tehtävä? Onko perustuslaki kaikille sama?


Kuvien käyttöoikeudet; Helsingin Kaupunginmuseon  kuva-arkisto lisenssillä CC BY 4.0  

tiistai 3. tammikuuta 2017

Tahdon elokuviin... katukatti Bob


Nyt ei kyllä mene yhtään yksiin minun ja elokuvien teatterilevityksistä Suomessa  vastaavien yritysten  maailmat. Viime vuonna tähän aikaan Suffragette –elokuvalle ei ensin meinannut millään löytyä teatterijakelijaa. 

Nyt vastaavassa tilanteessa taitaa olla Katukatti Bob –elokuva.  Kirjan perusteella (täällä enemmän kirjasta)  filmatisoitu  `A street cat named Bob ` -elokuva sai ensi-iltansa briteissä viime marraskuussa.  Finnkino on nyt omilla facebook –sivuillaan  vastannut kyselijöille, että elokuvalle ei tällä hetkellä ole sovittuna ensi-iltaa teatterilevityksenä.  Luultavasti pikkaisen huonot kävijäluvut briteissä ovat saaneet elokuvajakelijat kallistumaan DVD/Blue ray –jakelun kannalle. Harmi, olisin mieluusti uppoutunut Lontoon katukuvaan pariksi tunniksi leffateatterimiljöössä.

Luin Big Issue -lehden arvostelun elokuvasta ja nähtävästi filmatisoinnissa on (ainakin edes) pyritty tekemään oikeutta James Bowenin pyrkimyksille  entisenä päihteidenkäyttäjänä muuttaa elämänsä suuntaa.  

Luke Treadaway  tuntuu ainakin ulkoisesti hyvälle valinnalle esittämään James Bowenia. Bobia elokuvassa esittää kahdeksan eri kissaa, yhtenä niistä ihka oikea Bob.


Ohessa muutama ennakkopala elokuvasta:





Elokuvajulisteen kuvalähde:
 https://en.wikipedia.org/w/index.php?curid=50857528. Julkistu Fair use -lisenssillä. 

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Ei osoitetta > ei pankkitiliä?

Olisiko pankkimaailman aika päivittää esikuviaan?

Minulla on vielä muistissa aika jolloin me kaikki tässä yhteiskunnassa osallistuimme tukitoimiin, joilla  pelastettiin pankkeja oman holtittoman liiketoimintansa seurauksilta.  Samanaikaisesti pankit surutta kyykyttivät omia asiakkaitaan; nyhtivät irti luotonsaajilta mitä saivat ja siinä samalla ajoivat pelastuskelpoisiakin yrityksiä ja yksityishenkilöitä konkurssiin ja velkakierteeseen. Mitään suuren suurta muutosta ajattelutavassa en ole pankkimaailmassa havainnut näiden aikojen jälkeenkään. Kaikesta finanssialan lisääntyneestä valvonnasta huolimatta suhtaudun siis edelleen kovasti skeptisesti pankkimaailman moraaliin.

Ja näköjään syystä.

Suomessa on voimassa luottolaitoslaki, jonka perusteella asiakkaalla on oikeus peruspankkipalveluihin. Peruspankkipalveluihin katsotaan siis käyttötili ja maksukortti, ei edes verkkopankkitunnuksia. `Talletuspankki saa kieltäytyä tavanomaisen talletustilin avaamisesta ja tilin käyttöön tarkoitetun välineen myöntämisestä taikka maksupalvelua koskevan toimeksiannon hoitamisesta vain, jos kieltäytymiselle on painava peruste. Perusteen tulee liittyä asiakkaaseen tai hänen aiempaan käyttäytymiseensä taikka siihen, ettei asiakassuhteelle ilmeisesti ole todellista tarvetta. Kieltäytymisen peruste on ilmoitettava asiakkaalle.` (Tämä on suora sitaatti lakitekstistä).

Nähtävästi jotkut isot pankit tulkitsevat painavaksi perusteeksi sen, että asiakkaalla ei ole asuntoa vaan poste restante osoite. Ja vaikka saisi peruspankkipalvelut on pankilla oikeus kieltäytyä antamasta niiden käyttöön verkkopankkitunnuksia.  Itse en osaa edes kuvitella miten hankalaa elämä ja viranomaisten kanssa asioiminen olisikaan ilman mahdollisuutta tunnistautua pankkitunnuksilla. Vaan monelle suomalaiselle se on täyttä todellisuutta.

Samaan aikaan erään ison oranssin pääkonttorin viestintäosastolla on sorvattu arvot, jonka mukaan kyseinen pankki on  `ihmistä varten, ja aito välittäminen ihmisistä - niin asiakkaista kuin työyhteisön jäsenistä - on lähtökohta toiminnalle. Meitä on helppo ja miellyttävä lähestyä, meillä ihminen kohdataan arvokkaana ja tasavertaisena yksilönä. Ihmisen arvostus näkyy kaikessa toiminnassa. Toimimme esimerkillisenä ja eettisesti vastuullisena yrityksenä.`


 Voi yhden kerran, aina ei arvot ja käytäntö kohtaa.
 

torstai 15. lokakuuta 2015

Osoite tuntematon


Ympäri Suomea vietetään ensi lauantaina asunnottomien yötä. 17.lokakuuta on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen työn teemapäivä kaikkialla maailmassa.  Riitta Granfeltin lause; ”sosiaalityö yhteispoliittisena toimintana ei ole paljonkaan arvoista, ellei sen tekijöillä ole rohkeutta asettua niiden ihmisten puolelle, jotka eivät voi puolustaa elämisoikeuttaan suorituksilla, selviytymisellä tai kunniallisella elämäntavalla” sopii asunnottomuuden pohdintaan ihan erityisen hyvin. Usein pysyvä asunnottomuus syntyy, kun ihminen ei pysty pitämään puoliaan, ehkä ei enää lopulta haluakaan.





Maskuliinisuuden taakka


Kuva Flickr.com


Suomen noin 8000 asunnottomasta vain joka viides on nainen. Sukupuolierot asunnottomuuden määrässä ja laadussa ovat selvät, mutta mistä löytää syyt? Onko miesten vaikeampi solmia sosiaalisia suhteita ja siksi päätyä helpommin asunnottomaksi. Tuottavatko miehisen maailman arvot ja paineet enemmän ääriratkaisuja yhteiskunnan huipulle ja pohjalle. Onko miehen naista vaikeampaa osoittaa heikkoutta ja vastaanottaa apua. Miehen tapa reagoida pettymyksiin ja kriiseihin on helposti kaksijakoinen. Joko ahdistusta puretaan toimintaan, usein esimerkiksi työhön, tai sitten ahdistusta hoidetaan päihteillä.

Kuva Flickr.com


Saattaisiko sukupuolierojen määrällisenä selittäjänä olla siis naisen parempi keskimääräinen kyky hakea apua itselleen. Esimerkiksi masennusta diagnosoidaan naisilla enemmän kuin miehillä. Alkoholisteista tuntuu miehiä taasen olevan suuri enemmistö. Ymmärtääkö nainen hakea apua kun mies vastaavassa tilanteessa peittää avuntarvettaan päihteillä. Ja onko asunnottomuus naiselle vieläkin raaempaa kuin miehelle? Ainakin väkivallan uhka on asunnottomalla naisella suurempi. Usein naisilla asunnottomuus johtaa myös prostituutioon.

Kuva Flickr.com


Entä mitä vaikuttaa ns. maskuliinisuuden taakka? Meneekö mieheltä perheen tai työnmenetyksen myötä koko elämän pohja kun naiselle vastaavassa tilanteessa jää vielä jotain mille rakentaa uutta minuuttansa. Naisiin kohdistuu perheessä ja yhteiskunnassa erilaisia odotuksia kuin miehiin. Sukupuolten erilaiset maailmat ja niiden vaikutus sosiaalisiin tilanteisiin ja ongelmiin on tosiasia, joka heijastuu monien muidenkin sosiaalisten ongelmien kohdalla.

Kuva Flickr.com


Asunnoton vai koditon


Jossain kehityksen vaiheessa Suomessa käytettävä termi on muuttunut kodittomasta asunnottomaksi. Onko kyseessä ihan sama asia, ja jos eroja on, niin kumpi pahempi? Asunnottomalle kodin määrittely voi poiketa omassa kodissa asuvien tavasta määrittää koti. Riittääkö oma nimi ovessa tai asuminen matalan kynnyksen asuntolassa ilman sen suurempia asumisen rajoitteita?  Asunto ensin –periaatteen mukaan toimittaessa henkilölle tulee tarjota mahdollisuus pysyvään, vakituiseen asuntoon ilman kuntoutuksen tai hoidon vaadetta. Päihteiden käytön salliville, matalan kynnyksen asuntoloille on nykyisessä ilmastoympäristössä vaikea löytää paikkaa, saati ymmärrystä tai suvaitsevuutta naapurustolta. Syrjäytymisen kasvot ovat monella tapaa aika ilkeän näköiset, sanoo sininauhasäätiön johtaja Aarne Kiviniemi. Asunto ensin –periaatteen mukaiselle asumiselle vaihtoehto kuitenkin lienee useimmiten katuasunnottomuus.

Kuva Flickr.com


Kodittomuudesta puhumisen muuttuminen asunnottomuudeksi vie ehkä näkökulmaa enemmän rakenteellisiin asioihin. Mutta asunnottomuudessa ei fokus kai voi olla kuitenkaan pelkissä seinissä, vaan johonkin kuulumisessa ja elämän mielekkyydessä. Haetaanko asunnottomuus –termin käytöllä eräänlaista objektiivisuutta, helpompaa mitattavuutta ja tilastoitavuutta. Kodittomuus kun on vahvasti subjektiivisempi ilmiö. Termin valinnassa on kyse myös eettisestä valinnasta; riittääkö panokseksi se, että annetaan ihmiselle katto ja seinät, vai pitääkö huolehtia myös siitä että niiden sisäpuolella voi tuntea olevansa kotonaan.

Kuva Flickr.com


Poste restante –arkea


Vuonna 1987 päihdehuoltolain korvatessa irtolaislain asunnottomuuden käsittelyssä siirryttiin puhumaan huonotapaisuuden sijaan huono-osaisuudesta. Lain henki muuttui; toimenpiteiden kohdetta ei laissa nähdä enää pelkkänä viranomaisten huolto-objektina. Asunnottomuus ei ole enää syy pakkosijoittamiselle; poste restante –noutoposti riittää osoitteeksi. Fyysinen osoite tarvitaan kuitenkin monessa käytännön elämään vaikuttavassa asiassa.  Ilman sitä on käytännössä moni asia mahdoton. Haitta ulottuu myös esimerkiksi viranomaisasiointiin ja erilaisten sopimusten solmimiseen. Verkko-ostokset ja nettikaupat ovat viimeistään osoitteen puuttuessa saavuttamattomissa.

Kuva Flickr.com


Riskit ja suoja


Asunnottomuuden riskiä lisäävät sosiaaliset tekijät, jotka voivat syrjäyttää ihmisen asuntomarkkinoilta. Toisaalta riskitekijöitä ovat perheen ja verkostojen puuttuminen. Kolmantena riskitekijänä nähdään henkilökohtainen haavoittuvuus eli altistuminen syrjäytymisuhalle. Perheen ja verkostojen merkityksestä asunnottomuuteen ei tutkimustietoa juuri ole, mutta erään haastattelututkimuksen mukaan juuri erilaiset perhesuhteisiin liittyvät ongelmat koettiin suurimmaksi syyksi asunnottomuuteen, työn puute tuli vasta toisella sijalla, oma päihteidenkäyttö vasta näiden syiden jälkeen. Olisiko niin, että asunnottomat näkevät päihteidenkäytön seurauksena, ulkopuoliset syynä.

Kuva Flickr.com

Asennevammat?


Minkälainen asenneilmasto on Suomessa asunnottomia kohtaan vallalla? Keskustelupalstojen erittäin selkeä viesti on, että asunnottomuus on useimmiten oma valinta ja pohjaltakin pystyy kyllä omin avuin nousemaan jos vain haluaa. Alkoholi ja asunnottomuus tunnutaan aina liittävän yhteen; alkoholi syynä ja asunnottomuus seurauksena; harvemmin nähdään, että syy-seuraus- yhteyden painopiste voi usein kulkea toisinpäin.

Kuva Flickr.com

Useimmilla on paikka, jonne ovat menossa, kaikilla ei....