Väriterapiaa ja uusia lankoja tiimityönä
Mesiangervoa, lupiinia, sipulinkuoria, krappia, kokenilliä, indigoa. Purettamiseen ja sävyttämiseen tarvittavia kemikaaleja. Liki kahdeksan kiloa lankaa. Litratolkulla vettä. Polttopuita, patoja, tulipesiä, saaveja ja vateja. Neljä innokasta värjäriä. Kaunis kesäpäivä ja värjäämiseen erinomainen paikka järven rannalla.
Meillä oli siis tämän kesän kasvivärjäyspäivä tällä viikolla. Viime vuonna oli ns. peruskurssi ja Suomen luonnon kasveja ja niistä väriä lankoihin. Tälle vuodelle sovittiin jatkokurssi ja pääteemaksi siniset värit. Lisäksi punaisia, violetteja ja toki myös keltaisia ja vihreitä.
Hyvä syy päättää blogin kuukauden mittainen kesäloma ja kertoa sanoin ja kuvin tuosta ihanasta kasvivärjäyspäivästä ja sen tuotoksista. Viime kesän värjäyspäivään voit tutustua täältä: Lankojen kasvivärjäystä. Ja viimevuoden omat värini ja reseptit löytyvät täältä: Reseptit talteen.
Tänä kesänä minulla oli viime kesää enemmän erilaisia villa ja villasilkkilankoja. Touhusin niiden kanssa etukäteen ja tein tarkat lankakartat värjäystä varten.
Värjäyspäivänä sitten sekoilin oman näppäryyteni kanssa, joten katsotaan saanko lankakartat kuntoon. Vielä en ole kokeillut, olen vaan halailua ja silitellyt ihania värejäni.
Viime kesänä kirjoitin niin perusteellisesti värjäyksestämme, joten nyt vähän tiivistetympi kattaus. Tosin minun kirjoitukset taitaa aina olla ennemmin pitkiä kuin lyhyitä.
Väriainetta keitimme lupiineista ja mesiangervoista. Samanaikaisesti puretimme molempia liemiä varten lankoja. Lupiinilangat alunalla ja viinikivellä, mesiangervolangat alunalla.
Sipulinkuorien kanssa laitoimme puretusaineet (aluna ja viinikivi) ja langat heti samaan pataan kuumenemaan.
Krappi ja kokenilli oli laitettu likoamaan jo edellisellä päivänä. Nyt niistä keitettiin väriliemi. Krappi ei saa nousta missään vaiheessa prosessia yli 80 asteeseen, sillä muuten se menettää punaisen värinsä.
Lisäksi laitettiin purettumaan langat omiin patoihin sekä krappia että kokenillia varten. Krappilangat puretettiin alunalla ja viinikivellä yhdessä lupiinilankojen kanssa, kokenillilangat pelkällä alunalla yhdessä mesiangervolankojen kanssa. Valmiiseen väriliemeen sitten puretetut langat.
Aamupäivä meni liemien keittelyyn ja lankojen purettamiseen.
Lupiinit ja mesiangervot siivilöitiin pois liemestä, kun olivat kiehunut noin tunnin. Langat joukkoon, 45 min 80 asteessa ja sen jälkeen sävyn vaihto. Mesiangervossa verilipeäsuolalla ja viinihapolla turkoosin vihreäksi. Lupiinissa värin vaihtaminen tinakloridilla keltaiseksi.
Sipulinkuorista otettiin lankoihin varsinainen väri ja yksi jälkiväri. Samoin krapista ja kokenillista. Sen jälkeen yhdistettiin sipulinkuori-, krappi- ja kokenilliliemet. Liemeen puretusaineet (aluna) ja langat. Ja siitä sekoitusväri lankoihin.
Tällä kertaa meillä oli kahden sukupolven klapihakkaajia, tässä tyylinäytteet.
Ja klapi poikineen päivän aikana kuluikin.
Iltapäivällä paneuduimme myös indigoon. Sen prosessi onkin ihan erilainen kuin muun kasvivärjäyksen. En ole koskaan ennen värjännyt indigolla, joten oli tosi hienoa opetella jotain ihan uutta.Lisäksi lankojen sinisen sävyt olivat huumaavia. Minäkin jo tykkään sinisestä. Yleensä sitä olen karttanut, mutta nämä indigon sävyt ovat ihan huippuja.
Indigolla värjääminen lyhyesti
Vesi lämmitetään 30 asteeseen. Siihen sekoitetaan indigojauhe, joka ei vielä liukene veteen.
Lämpötila nostetaan 40 asteeseen. Liemeen virpilöidään vauhdikkaasti ja ilmavasti soodaa, jolloin liemi hapettuu.
Ja kyllä me vispilöitiinkiin. Ihan porukalla ja ainakin 10 minuuttia.
Lämpötila nostetaan 50 asteeseen. Tämän jälkeen käyttöön käsi-, silmä- ja hengityssuojaimet. Liemeen lisätään natriumditioniittia varovasti sekoittaen. Huom. vispilää ei saa nostaa liemestä, jotta siihen ei mene happea. Liemi pelkistyy leukomuotoon eli muuttuu vesiliukoiseksi. Liemen väri muuttuu keltaisen vihreäksi.
Lämpötila nostetaan 60 asteeseen. Liemi pidetään 50-60 asteessa koko värjäyksen ajan. Lanka varovastui liemeen. Annetaan olla 5-20 minuuttia riippuen värin voimakkuudesta. 20 minuuttia on maksimi aika, jonka indogo luovuttaa väriä. Sitten langat nostetaan varovasti padan reunaa myöten pois liemestä. Pitää siis varoa, ettei liemeen pääse happea, jotta se säilyy käyttökelpoisena. Langat muuttuvat sinisiksi vasta ilmassa, kun ne reagoivat hapen kanssa. Lankoja hapetetaan ennen pesua ja huuhtelua. Toiseksi viimeiseen huuhteluveteen lisätään etikkaa, joka neutraloi langan ph-arvon.
Indigoliemi luovuttaa väri moneen kertaan. Me värjäsimme siinä noin 5 jäälkiväriä, jotka olivat kaikki vielä voimakkaita sinisiä. Liemeen jäi edelleen väriä, mutta mieltä loppuivat langat. Kokeilimme myös ensin keltaisiksi värjättyjen lankojen värjäämistä indigoliemessä ja niistä saimme hienoja vihreitä lankoja. Tätä sekoittamista pitää ensi kesätä testailla lisää.
Pyykkinarut täyttyivät viime vuoden tapaan langoistamme. Nyt saimme vaan aika paljon eri laisia värejä, kun indigo ja kokenilli olivat uusina väriaineina käytössämme.
Tänä kesänä on hehkutettu aikuisten värjäyskirjoja. Ihan hieno juttu, mutta ainakin minä värjään mieluummin lankoja ja edelleen lankoja tuotteiksi neuloen, virkaten ja kutoen. Jokaiselle jotakin, hyvä että on vaihtoehtoja löytää tekemistä käsille ja mielenrauhaa ajatuksille.
Tänään otin lankani narulta pois, kun olivat hyvin jo kuivaneet. sitten olin "piknikillä" lankojeni kanssa.
Alustana meillä oli 80-luvulla värjätyistä langoista 90-luvulla virkattu peitto - Tetris-peitto nimeltään. Sen kunnostustarina löytyy toissa kesältä blogistani. Tämä on nyt yhtä lankojen silittelyä ja ihailua. Vielä, kun ehtisi ja raskisi nämä käyttääkin!
Kiitos ihanasta värjäyspäivästä Terhikki -opelle sekä kanssaoppilaille Susannalle ja Tuulialle!
