Mosaiikkimimmit hommissa

Kuin palapeliä

"Haluttais oppia mosaiikin tekemistä."
"OK"
"Ei löydetty sopivaa kurssia mistään."
"OK"
"Sitten mulle tuli mieleen, että sähän oot tehnyt mosaiikkitöitä."
"OK ja kiva kun tulin mieleen. Ja joo, oonhan mä hurahtanut siihenkin."
"Niin ja sitten ajattelin, että pitäisitkö sä meille kolmelle mosaiikkikurssin?"
"OK, joo toki, sehän olisikin kivaa! Sovitaan vaan aika jollekin kaikille sopivalle viikonlopulle."

Kutakuinkin näin viestiteltiin eläkkeellä olevan työkaverin nykyisen ystävän kanssa joskus syksyllä. Suostuttelua ei tarvittu. Kuten ei yleensäkään, jos joku haluaa ohjausta johonkin kädentaitoon, jonka edes jotenkin osaan. Sovittiin aika ja se oli eilinen lauantai. 

Perjantaina laitoin "kurssikeskuksen" kuntoon.

Kuskasin työpajaani työkaluja ja tarvikkeita.

Omia mosaiikkitöitä malliksi. Monista näistä löytyy blogista ihan oma tarinansa.

WhatsApp ohjausta annoin etukäteen materiaalien hankintaan ja töiden ideointiin. Ja eilen kolme innokasta naista tupsahti pihalle heti aamusta. Vauhdilla ryhdyttiin tuumasta toimeen.

Edettiin vaihevaiheelta.

Jokaisella oli oma idea valmiina ja materiaalit matkassa.

Vanha tarjotin sai uuden pinnan muutamasta kirppislautasesta ja värikkäistä lasimosaiikkipaloista.

Kukkaruukku sai pintaansa erilaisia lasimosaiikin paloja ja värien runsautta.

Rahapuulle tarkoitettu ruukku koristautui rahoilla eri puolilta maailmaa ja lisäväriä lasimosaiikkipaloista.

Open demotyö oli vanha ruukun aluslautanen. Mosaiikkipalat rikotuista kaakelilaatoista.

Ruokataukoon asti oli lautasten rikkomista, töiden sommittelua ja liimausta. Välitunteja ei maltettu pitää. Lounaan aikana liimaukset kuivuivat sopivasti saumausta varten. Pyöreä ruukku sai kuivua kotiin asti.

Saumauslaastista tehtiin vedellä sopiva tahna ja sitä lusikoitiin töiden pintaan.

Levittelyä, kolojen täyttämistä, pintojen hinkkaamista.

Loppusiistiminen jäi kotityöksi.

Aika kului kuin siivillä. Päivästä tuli hyvä mieli niin oppijoilla kuin opellakin.

Samalla tuli testattu uuden työpajan käyttö ryhmän ohjaamisessa. Niin inspiroiva tila ja ihan näkymä rehottavaa pajupuutarhaan.

Tosin ulos ei päivän aikana oikein ehditty katselemaan, aurinko sai paistaa rauhassa! Tänään on ollut räntäsateinen ja tuhruinen sunnuntai. Päivää piristämään järjestin kerityt kasvivärjäyslangat studion hyllyihin. Yhdenlainen mosaiikkityö tuli tästäkin.

Päivän harmaus unohtui silmänräpäyksessä! Värienergialla uuteen viikkoon!

Mosaiikkisukat

 

Neulotut kirjoneulevillikset

Tänään on aika laittaa vuoden 2015 tammikuu pakettiin. 

 Tein kirjoneulesukat kuvaamaan arjen ja mielen mosaiikkipalojen järjestymista.

 

Kuukausi on ollut energistä, tehokasta ja innostavaa uuden rakentamista. 

 Töissä tulevaisuus, työnjaot ja vastuut jäsentyy. 

Kotona käsityöhuone on saanut kaksi uutta pöytää, ison leikkauspöydän ja ompelupöydän.

Kaikki tavarat on vielä hujan hajan, kankaita ja lankoja on ehkä vähän liikaa. 

En tosin myönnä. Aikaa niiden käyttämiseen on vain liian vähän.

Kuvioväriksi raitalankaa. Näyttää sukassa ainakin kaukaa, että olisi enemmänkin eri värisiä lankoja.

Raitalangan etuna on langanpäät vain alussa varressa ja lopussa varpaissa.

Välin sai vaan neuloa. Vauhdilla. Vain 4 pääteltävää langanpäätä.

Helppo kuvio.

Kirjoneuleessa helppous tulee mielestäni kuvioista, 

joissa on vaan 1-3 silmukkaa pitkiä lankahyppyjä.

Ei tarvitse ylimääräistä lankojen nurjalla.

Muuten sukat ovat ihan perussukan ohjeella, joka löytyy vaikka seiskaveikan vyyhden takaa. Varressa on vaan muutama sentti resoria ja sen jälkeen kirjoneuletta.

Naisten koko , 12 silmukkaa puikoilla. 

Puikkoina 3 1/2 numeron Knit Pron kantikkaat cubicsit.

 Käytän sukkiin mieluusti vähän pienempiä puikkoja kuin on langan suositus. 

Tulee riittävän napakat, kun oma käsialani ei ole mikään tiukkis.

 

Sukista ja niihin liittämästäni vuodenalun elämän palalein symboliikasta tuli mielleyhtymä mun mosaiikkipöytiin. Siksi kuvat pöytien päällä. 

Värimaailma ja kuviomuodotkin yhdistää. 

Samalla aloinkin odottamaan kevättä ja tulevan kesän mosasuunnitelmat alkoi pyöriä päässä. 

Pöytiä on jo kolme, nyt jotain muuta uutta palapeliä mietintään.

Pyöreän pöydän tarina viime kesältä on täällä: Pala palalta uudeksi pöydäksi.

Kesä vois tulla jo!

Pala palalta uudeksi pöydäksi

Kattaus neljälle -mosaiikkipöytä laatoista ja lautasista

Yksi kesän 2014 isoista projekteista on valmis. Pyöreä mosaiikkipöytä, joka on edennyt palapalalta kesä-heinäkuussa. Pöydässä on mosaiikkia pöytälevyn lisäksi myös jalustassa. Lopputulos miellyttää omaa silmää ja vastaa tavoitteita. Hyvä mieli ja hurjasti uutta energiaa seuraaviin koitoksiin. Kattaus neljälle -pöytä, olkaa hyvä!

Mistä pöytä sai alkunsa?

90-luvulla Valion jäätelötehtaalla Turengissa oli jäätelöbaari, jossa tehtaalla vieraileville ryhmille esiteltiin jäätelönvalmistusta ja tarjoiltiin tuotannossa olevia jätskejä. Enää ei ole Valion jäätelötehdasta. Jäätelöä Turengissa sentään tehdään edelleen, mutta tehdas on Nestlén omistuksessa. Valiojäätelö on muuttunut mm. Pingviinijäätelöksi.

Käytöstä poistettuja jäätelöbaarin kalusteita on kantautunut kotiimme. Ja vähitellen ne ovat saaneet uuden muodon. Naulakko päätyi pajusta punotuksi jalkalampuksi. Entistä naulakkohirvitystä siitä on vaikea tunnistaa. Jalkalampun tekoon voit tutustua täältä eli 9.6.2013 postauksesta.

Pyöreä lasipintainen pöytä on pitkään ollut varastiossa ja ajatuksissa. Tänä kesänä se sai uuden muodon. Edelleen se on pöytä, mutta mosaiikkinen.

Miten pöytäprojekti eteni?

Pöydän ideoiointi käynnistyi niistä materiaaleista, joita mosaiikkivarastoissani oli. Vanhoja lautasia, yksi vuotava maljakko ja muutama värikäs laatta. Ja myös erilaisia lasimosaiikkeja. Laatat ja lasimosaiikit olen hankkimut Mosaiikkimiljööstä.

Suunnittelu lähti keskustasta, joka oli vähän korkeampi kuin lasipinta. Siihen siis ohuempia lasimosia.

Sektori kerrallaan vasaroin palasiksi yhden lautasen / maljakon ja laatan. Paukuttelen materiaalit pienellä vasaralla paloiksi, en siis leikkaa haluttuun muotoon. Muoto on se, mikä paukuttamalla syntyy. Siis yllätyksiä täynnä. Vasaroin sanomalehden välissä, niin ei tarvitse pitää suojalaseja, kun sirut eivät lentele holtittömasti sinne tänne.

Ruskeat lasipallot raamittivat pöytälevyn. Kattaus neljälle oli pöydän työnimi. Ja myös lopullinen.

Reunaan hyödynsin palojen ehjiä reunoja. Värialueet rakentuivat vyöhykkeillä vaaka- ja pystysuuntaan. Värien tasapainoa ja yhteensopivuutta mietin, mutta hain pintaan voimakkaita kontrasteja ja mielenkiintoa. Rakastan rohkeaa värienkäyttöä.

Ensimmäinen sektori eteni näin:

 

Toisena sektorina tein ensimmäisen vastapuolella olevan alueen. Siihen tuli mukaan myös käytössä kulunutta vanhaa Arabiaa:

Kolmanteen sektoriin pääsi mm. vuotava maljakko ja muuta rihkamakeramiikkaa:

Neljäs sektori ei edennyt jäljellä olevilla materiaaleilla, vaan piti tehdä hankintoja. Myyrälautanen ei mitenkään istunut sommitelmaan. SPR:n kirppikseltä löytyi 50 sentin murokulho ja lautanen. Niistä siis palat viimeiseen sektoriin:

Pöydän jalusta tuntui ikävältä uuden pöytäpinnan kanssa. Siispä ladoin siihen kesämaiseman rantakivineen, puroineen, rypsi- ja viljapeltoineen. Sain hyvin hukattua paksuja lautaspaloja pois. oon niin huono heittämään mitään pois.

Viimeisenä liimasin pöytälevyn reunaan pieniä lasimosaneliöitä.

 Saumausta vaille valmis - siis saumaamaan!

Ruskeaa saumauslaastia oli paljon jäljellä edellisistä töistä, mutta se ei oikein tuntunut kuitenkaan tähän pöytään sopivalta sävyltä. Kävin ostamassa graffitinharmaata paikallisesta Värisilmä liikkeestä. Onneksi kävin, sillä samalla sain kauppiaalta ison satsin värikkäitä ja mielenkiintoisia laattoja tuleviin töihin. Tuosta paikallisesta liikkeestä saa aina mahtavan hyvää palvelua. Onneksi on vielä tällainen erikoisliike meidän kylällä.

Saumaus on melkoista levitystä ja hinkkausta. Nuolijalla levitys, sienellä tarkempaa tasoitusta, rätillä kiillotusta ja terällä reunojen puhdistamista. Lopputyö kuin hammaskiven poistamista, luulisin. Saumauslaastia kolmessa vaiheessa: pöytälevyyn, pöytälevyn reunaan ja jalustaan. Kuravellistä kohti tavoitetta eli siistiä pintaa.

Jalustaan oli laastia hankala levittää nuolijalla, joten käytin sormia. Sillä seurauksella, että keskariin tuli viiltohaava. Ainoa työtapaturma tässä projektissa. Hyvällä pesulla ja laastarilla selvisin.

Lopputulos

Moniväristä mosaiikkipintaa jaksaa tuijotella eri suunnista vaikka kuinka kauan. Aina löytyy uutta katseltavaa. Väriterapiaa vähiteleen tummuvaan syksyyn. Ja mukavia muistoja tekemisestä. Ja onnistumisen ilosta.

Mainio pöytä siitä tuli. Pääsee nyt ihan paraatipaikalle. Tykkään. Iso homma. Palkkiona paljon mielihyvää. Niin prosessista kuin lopputuloksesta sekä myös kestävän kehityksen toteutuksesta.

 

 

Ihana aurinkoinen kesä. Nyt siitä pala tallessa tässä pöydässä.

Tässä vielä linkin kahden edellisen kesän mosaiikkiprojekteihini, näyttää projektit kasvavan vuosi vuodelta:

• http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2012/09/ennen-jalkeen-case-tarjotinpoyta.html
•  http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2012/07/kupit-ja-lautaset-rikki-ja-palat-uuteen.html

Aurinkoista ja värikästä kesänjatkoa!