Villasukkia 2017 syntyville vauvoille

Suomi 100 vuotta - sukkakeräys vauvoille

Tuskin mikään aikaisempi keräys on ollut yhtä innostava kuin tämä. Niin paljon hyvää mieltä, uutta elämää, vauvantuoksua, lämpöä, sinivalkoisia lankoja ja puikkojen kilinää. Keräyksessä on hienoa, että vain värit on määritelty, mutta malli ja langat ovat vapaasti valittavissa. 

Ainakin villasukkakeräys juhlavuonna syntyville -Facebook ryhmän mukaan vaikuttaa siltä, että suomalaiset ovat villiintyneet tekemään neuloen ja virkaten villasukkia ja -tossuja tänä vuonna Suomessa syntyville vauvoille. Vähän veikkaan, että sukkia tulee reilusti yli vuoden tarpeen, mutta eihän sitä voi tietää, kun ei kaikkia tänä vuonna syntyviä ole vielä edes laitettu alulle. Ja toisaalta, syntyy niitä vauvoja vielä ensi vuonnakin eli varmasti kaikki Suomi-sukat pääsevät pieniä varpaita lämmittämään.Toivottavasti siis vauvasukkaintoa ei sammuteta, vaan jokainen saa kantaa sukkansa kekoon oman aikataulunsa mukaisesti.

Omaa osuuttani varten hankin Taito Pirkanmaan valkoista ja tummansinistä Kirjopirkka -neulelankaa ja Taito ry:n sinivalkoista Suomi 100 raitalankaa. Molempia lankoja myydään 100 gramman erissä ja sitä on kerällä (raitalanka) ja vyyhdillä (kirjopirkka) 420 metriä. Puikkosuositus on 2,5 ja materiaali 75% villaa ja 25% polyamidia. Ei mitään pehmoisinta vauvalankaa, mutta valmiiden sukkien kastelu teki sukat pehmeämmiksi kuin miltä ne neulominen jälkeen tuntuivat. Ja ihanan ohuet.

Tein sukkia ajatuksella "mitä mieleen tulee ja puikoilla syntyy" eli kaikki parit ovat erilaisia. Hommasin sukkia varten lyhyet Knit Pron cubiksit kokoa 2,5. Ennen olen pikkusukkia tehnyt normaalipituisilla sukkapuikoilla tai kahta sukkaa yhtäaikaa macig loopilla pitkällä pyöröpuikolla. Lyhyet sukkapuikot ovat kyllä ihan huippu hyvät!

Kaikki sukkaparini ovat siis erilaiset, mutta niissä on pari yhteistä tekijää. Kaikissa on tiimalasikantapää. Olen siihen kovasta ihastunut vauvasukissa, eivät kaipaa vahvistusta ja tiimalasin jälkeen terän kutominen sujuu ilman kavennuksia. Toinen kaikki sukkia yhdistävä tekijä on nauhakavennus. Jotenkin se on vain mun juttu niin lasten kuin aikuistenkin villasukkien kärjessä. Välillä jätän nauhassa kavennusten väliin yhden ja välillä kaksi silmukkaa, useimmiten riippuu sukan koosta. Minulla on kaksi kerää Suomi 100 raitalankaa, joten sain aloitettua aina sukkaparin samasta kohtaa joko valkoista tai sinistä lankaa.

Kokosin tähän lyhyet reseptit valmistuneista viidestä vauvasukkaparista. Ei siis varsinaisia ohjeita, mutta oleellista tiedot.

Palmikkosukat nirkkoreunalla

• Nirkkoreuna valkoista kirjopirkka -lankaa, muuten sukka on Suomi 100 raitalankaa
• 8 silmukkaa puikolla eli yhteensä 32 silmukkaa
• Kaksinkertainen nirkkoreuna, taite yhdistetty neulomalla
• Varsi ja jalkapöytä palmikkojoustinta: 2 silmukan palmikko, välissä 2 silmukkaa nurin, palmikkokierto joka 4. kerros
• Nauhakavennuksessa 1 silmukka kavennusten välissä.
• Jos tekisin sukat uusiksi, lisäisin 4 silmukkaa varteen ja jalkapöytään.
• Huom. Silmukkamäärän pitää olla 4:llä jaollinen palmikkojoustimen vuoksi

Tummansiniset raitasukat

• Tummansinistä Kirjopirkka-lankaa ja Suomi 100 raitalankaa
• 9 silmukkaa puikolla
• Varressa tummansininen resori 2 oikein, 1 nurin joustinta
• Varsi sileää neuletta raidottaen 2 kerrosta raitalankaa, 1 kerros kirjopirkkaa
• Nilkassa ja jakapöydällä 2 oikein, 1 nurin joustinta
• Nauhakavennuksessa 1 silmukka kavennusten välissä
• Huom. Silmukkamäärän pitää olla 3:lla jaollinen joustinneuleen vuoksi

Villasukat rikottua helmineuletta

• Valkoinen ja tummansininen Kirjopirkka -lanka ja Suomi100 raitalanka
• 9 silmukkaa puikolla
• Valkoinen resori ja nilkan joustin 1 oikein, 1 nurin joustinta oikeat silmukat neulottu kiertäen
• Varren ja terän rikottu helmineule valkoisella ja toisena lankana tummansininen kirjopirkka (varren alaosa) ja Suomi 100 raitalanka varren yläosa ja sukan teräosa
• Nauhakavennuksessa 1 silmukka kavennusten välissä

Junasukat

• 9 silmukkaa puikoilla
• Suomi 100 raitalankaa koko sukka
• Nauhakavennuksessa kaksi silmukkaa kavennusten välissä
• Junasukan ohje ja kiehtova tarina löytyvät helposti googlaamalla

Luulin, että junasukkakiintioni täyttyi viime vuonna, kun tein niitä toista kymmentä paria, mutta niin vaan piti tehdä junasukat myös tästä langasta.

Kuusisukat

• 9 silmukkaa puikolla, paitsi kirjoneuleen ajan 10 silmukkaa puikolla,
• Siis 1 silmukka/puikko lisäys ennen kirjoneuletta ja kavennus kirjoneuleen jälkeen (syynä kirjoneuleen mallikerra 10 silmukkaa)
• Lanka Suomi 100 raitalanka varresta kärkeen, tummansininen kirjopirkka -lanka kirjoneuleen kuviolankana
• Kirjoneule -malli Vanhasta punapoiminta -kirjasta
• Varren alussa ja nilkassa 2 oikein, 2 nurin joustinta
• Nauhakavennuksessa kaksi silmukkaan kavennusten välissä

Viimevuonna tosiaan tein paljon vauvasukkia, kun minusta tuli mummo. Oman lapsenlapsen lisäksi sukkia saivat monet muut vauvat lähipiiristä. Oli oikea vauvavuosi, vaikka Suomen tasolla vauvojen määrä jäi harmillisen pieneksi. Olen saanut vauvojen äideiltä positiivista palautetta sukkien ohuudesta ja varren pituudesta. Etenkin junasukat pysyvät hyvin vauvan potkuttelevissa jaloissa.

Nyt vaihdoin välillä sukkaneulomisen 90-vuotissukkiin. Suvun sotaveteraani täyttää maaliskuussa 90-vuotta ja saa omat nimikko Suomisukat näistä samoista Taito -langoista kuin vuoden vauvatkin. Vaihdoin puikot normaalipituisiin hiilikuituihin, ja kylläpä ne tuntuvatkin pitkiltä seipäiltä 15 cm cubiksien jälkeen!

Ohuet sukkalangat ovat tosi riittoisia eli hankkimastani 400 grammasta tulee 90-vuotissukkien jälkeen vielä monet vauvasukat. Ainakin suomenlippuja pitää tehdä vielä myös vauvansukkien varteen. Ja jotkut virkatutkin vauvatöppöset olisi kiva kehitellä sinivalkoisin värein. Minun vauvasukat päätyvät Kanta-Hämeen keskussairaalaan.

Villasukkakeräyksen tarkemmat ohjeet, keräyspisteet ja -vastaavat sekä kuvia ja kommentteja löytyy:

• Facebook-ryhmässä Villasukkakeräys juhlavuonna syntyneille
• Keräyksen www-sivuilla: villasukatvauvoille2017.com

Mukavaa koukuttumista ja puikottumista vauvasukkiin!

Pitkään tehdyt pitkät sukat

 Niin ja pipo myös!

Olen kauan aikaa luvannut tyttärelle pitkät ohuet villasukat. Nämä ovat samalla minun ekat varpaista kärkeen sukat. Totta, vaikka sukkia on tippunut puikoilta kymmeniä ja taas kymmeniä, mutta aina perinteisesti varresta alaspäin. Myös pitkävartiset.

Ensin aloitin nämä sukat sukkapuikoilla yksi sukka kerrallaan. Pääsin kantapäähän ja tuli pitkä tauko. Katselin keskeneräistä ohutta sukankärkeä, jalkapohjaa ja kantapään puolikasta. Tuskaista olisi tehdä toinen just samanlainen, kun mitään tietoja levennyksistä tai kavennuksista ei ollu muistissa tai paperilla. Purkuun meni.

Perehdyin kahden sukan neulomiseen yhtäaikaa pyöröpuikolla netistä ja lehdistä. Näppärää. Aloitin vanhalla vähän liian lyhyellä pyöröpuikolla.

Kantapäiden jälkeen hankin uuden KnitPron pähkinäpuisen pyöröpuikon. Aivan ihanat käyttää. Kyllä vaan puikoissakin on tapahtunut huimaa kehitystä. Aikaisemminhan jo rakastuin saman valmistajan neliskanttisiin sukkapuikkoihin. Niin käsi-sormi-nivel-ystävälliset!

Pohkeen levennykset tein omasta päästä sormituntumalla omaan kinttuun sovittamalla. Pituutta varteen jatkoin ja jatkoin. Sitten päätin lopettaa ja tehdä yläreunassa nirkkoreunan kanssa kaksinkertaisen kujan kuminauhaa varten.

Ai, miksikö varressa on toinenkin nirkkoraita? No ajattelin jo 10 senttiä aikaisemmin lopettaa varren. Oman jalan mukaan. Tyttö tuli kylään ja sovitti sukkaa. Ihan liian lyhyet. Hassusti päättyivät polven päälle. Mallimittaiset koivet kun ovat liki 10 senttiä pidemmät kuin omani. Tytöstä polvi siis pidentynyt ;-)

No, raita sai jäädä varteen ja jatkoin pituutta. Nyt pääsiäisenä sain valmiiksi. Vihdoin. Tammikuussa aloitin. Ei ole sileän neuleen tekeminen mun juttu. Aina pitää olla jotain kuviota tai muuta mielenkiinnon ylläpitäjää, pelkkä värin vaihtuminen liukuen ei motivoi. Mutta asiakas haluasi sileät sukat liukuvärjätystä langasta. Pakko taipua.

Minulle näistä olisi riittänyt mittaa sukkahousuiksi. Haarakiilalla ja housuosalla sukat vaan yhteen. Olisikin kiva tehdä itselle joko sukkahousut tai legginssit. Ensi talveksi - nyt odotan jo ohuempien vetimien käyttöä. Silti omat pitkät sukat palmikoilla, pitseillä yms. pääsee puikoille jo lähiaikoina. Ja tietenkin varpaista kohti kärkeä. Niissä pitää myös opetella joku toisenlainen kantapää kuin tämä perinteinen vahvistettu.

Tätä Novitan Polku -lankaa minulla riittää. Sillä kun halvalla sai, hankin parikymmentä kerää. Pitkiin sukkiin riittää kaksi kerää ja vähän jää lankaa ylikin. Puikoilla 2,5.

Niin ja se pipo. Puuvillainen palmikkopipo tyttärelle viime kesäksi :D Jäi siis kesken. Merseroitua Pirkka-puuvillalankaa. Mallikerrassa 2 silmukkaa nurjaa ja neljä silmukkaa oikeaa. Palmikot asettuvat lomittain 4 silmukan alueisiin, ristikon väli aina 8 kerrosta. Valmistui nyt heti sukkien perään, kun vain päälaki uupui viime vuodelta. Joskus asiat ovat niin pienestä kiinni.

Viivästyskorkona kukka koristeeksi :-) Kukka on muuten samalla mallilla virkattu kuin omien kevätkeijun balleriinojeni koristeina olevat keltavihreät kukat. Niitä tulee nyt kesäkukkia odotellessa eri värein ja meteriaalein ihan itsestään :-)

Excuse -päivitys

Aika on kulunut kuin siivillä

Edellisestä päivityksestä on - hupsista :o - kulunut aikaa jo pari kuukautta. Tässä on ollut loppuvuoden aikana kasakaupalla kaikenlaista mukavaa kiirettä. Mukavaa sen vuoksi, että kiire on painottanut vapaa-aikaan ja kädentaitoasioihin eikä arkipäivien työtöihin. Mukavia kokemuksia, uusia verkostoja ja roppakaupalla ideoita on ollut tämän syksyn teema. On kertynyt kasakaupalla muisteltavaa monenlaisista kädentaitoihin liittyvistä asioista. Tässä postauksessa joitakin highlightejä parilta kuukaudelta.

Lokakuun viimeisenä viikonloppuna oli Hämeenlinnassa Kalevalaisten naisten kekri päivät. Kekrimarkkinoilla oli monenlaisia työpajoja johon sekä kekrin osallistujat että kaupunkilaiset saivat tulla kokeilemaan monenlaisia kädentaitoja ohjatusti. Tyttäreni opasti kusudama -kukkien taittelua vanhojen kirjojen sivuista. Minä ohjasin matonkuteista räsyvirkkausta isoäidinneliöohjeella. Vajaan kolmen tunnin aikana syntyi paljon onnistumisen kokemuksia ja mukavia muistoja kotiin vietäviksi. Meitä ohjaajia ilahdutti vielä parin viikon päästä Kalevalaisten naisten liitolta postissa kiitokseksi ohjauksesta tulleet kalevalakorut.

Räsyvirkkaajia kekrimarkkinoilla 27.10.2012

Valmis pannusalunen räsystä 27.10.2012

Melkein suoraan kekrimarkkinoilta eli seuraavana päivänä alkoi viikon D-vitamiinilataus Playa del Inglesissä. Työroolit narikkaan ja turistina olemista omaan tahtiin. Miehen kanssa käveltiin hiekkarannalla ja kaduilla tolkuton määrä kilometrejä. Ja kun oli aika ottaa rantatuolissa aurinkoa, syntyi samalla sukkapari jos toinenkin joulumyyjäisiin. Bambukoukku ja lankakerät olivat pelastus 6 tunnin lentomatkoilla mennen tullen.

Bambuhameen helmakiharat heiluen kävelyä ympäri Inglesin

Isoäidin villasukkia syntyi kuin huomaamatta rannalla ihmisten menoa seuratessa

Seuraavalla viikolla loman jälkeen tuli Suuresta Käsityölehdestä iloinen yllätys sähköpostiin. Lehden 
verkkosivuille lähettämääni patalappuvalokuvaa oli tykätty niin kovasti, että voitin patalappukuvakisan ja sain itselleni Delseyn matkalaukun. Patalappukuvani on Suuren Käsityölehden numerossa 11-12/2012. Patalappujen kuvat ja ohjeet löytyvät blogini vanhemmista päivityksistä:
http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2012/08/patalappuja-patalappuja-patalappuja.html ja http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2012/07/patalappu-siita-tuli-ja-jampteilla.html .

11 virkattua patalappua orrella kesällä 2012

lentolaukun kokoinen harmaa Delsey

Heti seuraavana viikonloppuna oli vihdoin kauan odottamani kehruukurssi Villavyyhti -kaupan tiloissa Helsingin Vallilassa http://www.villavyyhti.fi/kurssit/v-rttin-kehruun-alkeet . Jenni, entinen oppilaani, piti hyvän yhden päivän kurssin värttinällä kehruusta. Kurssimaksuun sisältyi värttinä, joten kehruuta voi jatkaa omin avuin kotona. Hankin ennen kurssia myös uuden suomalaisen kirjan Kehrääjän käsikirja (Tuuli Salmelan kirjoittama). Päivä oli niin intensiivistä kehräämistä, että kameraa en kassista ehtinyt esille ottamaan. Ehkä keväällä on aikaa mennä Jennin rukillakehräämisen kurssille. Kehruuseen valmistautumisesta olen blogannut alkusyksystä: http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2012/10/villalla-fiilistelya.html .

Värttinät, kuva Villavyyhden verkkosivuilta (em. linkki)

Osallistuminen Suomen sukkamestarikisaan elokuussa ei tuottanut tulosta, mutta ihan kelpo sukat Reinoista tuli. Marraskuussa Reino-sukat olivat Suomen sukkamestarikisan villasukkapuussa Suomen kädentaitomessuilla Tampereella. En messuille itse ehtinyt tänä vuonna, mutta hyvä ystävä bongasi Reinot Tampereelta ja otti sieltä hyviä kuvia minulle. Reinoista olen tehnyt blogiin ihan oman päivityksenkin: http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2012/10/reinosukat.html .

Sukkapuu Suomen kädentaitomessuilla 2012

  

Reino-sukat sukkapuussa keskellä kuvaa

Marraskuun 18.päivänä pakkashuuruiset puetut puuni jaettiin kuvana ranskalaisen File Tag Ville -Facebook sivuilla https://www.facebook.com/filetagville. Vielä lumisempia kuvia puista sai joulukuun alussa, jolloin pysyvä lumi tuli myös Hämeenseen. Neulegraffitit jaksaa innostaa aina vaan :-)

Puetut puut 18.11.2012 lumihuurussa. Tämä kuva levittäytyi myös maailmalle

Puetut puut tieltä kuvattuina joulukuun alussa - Pablokin ihailee <3

Marraskuu oli valmistautumista Naisten Joulumessuille Wanhaan Satamaan Helsinkiin. Vuoden 2012 Naisten joulumessut Wanhassa Satamassa olivat 82. naisten joulumessut, lisätietoja tapahtumasta: http://www.naistenjoulumessut.fi/ . Hyväksi osoittautui pöydän testirakentaminen keittiöömme vajaa pari viikkoa ennen messuja. Yhdessä kolmen ohjaustoiminnan artenomi (AMK) opiskelijan kanssa yhteinen 5 myyntipäivän keikka oli hyvä kokemus käsityötuotteiden myynnin iloista ja haasteista. Kuinka erottua massiivisesta tarjonnasta? Kuinka hinnoitella tuotteet oikein? Kuinka myydä aktiivisesti tyrkyttämättä tuotteita asiakkaille? Sadan kilometrin matkat yhdistettyinä 8 tunnin messupäiviin sekä osaston rakentamiseen ja purkamiseen oli kuitenkin fyysisesti rankka setti, vaikka neljän hengen tiimissä työvuorojen ja vastuiden jakaminen toimi hyvin. Kokonaisuus jäi kyllä vahvasti plussalle, kun summaa sekä myynnin, vanhojen kavereiden tapaamisen, mukavat ja tuotteita kehuvat asiakkaat kuin myös uudet tuttavat ja verkostot, joita messuilla syntyi. Tuli myös ajatuksia tuotteista, joita käsityömessuilla ja markkinoilla ei juurikaan ole ja joille voisi olla tilausta.

Messupöytää rakentamassa 4.12.2012, Wanha Satama

 

Naisten joulumessut 5.-9.12.2012 Wanha Satama

Joulukuun alussa päättyi suomalainen neulegraffitikisa. Osallistuin siihen tolppatytöllä, jonka tavoitteena on luoda sekä työkavereilleni että itselleni hyvää mieltä työpaikan pysäköintialueella. Lämpötolppaan kävin graffitin kiinnittämässä iltapimeällä juuri ennen lumen tuloa Hämeenlinnaan. Tolppatyttö jaksaa hymyilla joka aamu ja ilta ja hänen sydän on kohdallaan. Kisan tulokset selviävät tammikuussa. En pistäisi pahakseni, vaikka palkintona oleva viikon matka tulisi Turenkiin.

Tolppatyttö kiinnitysiltana joulukuun alussa 2012

Tolppatyttö itsenäisyyspäivän aikaan lumupeitteessä

Joulukuun puolivälistä Jouluun olikin sitten hyvin aikaa valmistella oman perheen Joulua ja joululahjoja. Myymättä jääneet tuotteet pelastivat osan lahjahankinnoista, mutta tarpeelliset tumput ja sukat ehdin vielä hyvin tekemään iltaisin sekä juna- ja automatkoilla ennen aattoa.

Sydäntumput ystävälle <3

Hyvän joulun toivotuksia <3

Jo ennen uutta vuotta lupaan palata kulunutta syksyä aktiivisemmin blogin äärelle! 

Puolivalmiita tuotoksia aiheista on valmiina puolentusinaa.

Sydämellistä loppuvuotta kaikille <3

Sydäntumput ystävälle <3

Reinosukat

 

Kirjoneulesukat Reino -tossujen innoittamina 

Kirjoneulevillasukkieni ideointi käynnistyi pohdinnalla: Mikä ihmisillä on jalassa, etenkin miehillä. Varsin paljon Crocseja – aitoja ja halppiskopioita. Ja sitten Reinoja, Reinoja, Reinoja. Kaikenikäisillä ja myös naisilla.

Reino –tossut ovat tosi suomalaiset ja tällä hetkellä taas tosi suosittuja. Samoin Seitsemän Veljestä –villalanka, perusvillasukkalanka Nalle -langan oheilla. Joka ruokakaupasta ja marketista saatavilla.

Lisää kuvateksti

Visio Reino –sukista alkoi syntyä verkkokalvolle. Kirjoneulekuvion suunnittelu vaati kudotun Reino-kuosin yksinkertaistamista, moneen kertaan yksinkertaistamista. Johtavana ajatuksena oli pitää ruudullisuuden koko Reino-kangasta vastaavana. Ei suurentamista, vaikka siten kuvio-osia olisi saanut lisää, vaan karsimista, karsimista. Ja vielä kerran karsimista.

4-värinen Reinokuosi

Yksivärisiä Seitsemän veljestä -lankoja täydensi loistavasti uusi ruskea Tweed -sävy. Reinosukat kävivät keskeneräisinä myös Naantalin kylpylässä. Tyttökaverin sirossa jalassa 46 kokoinen Reinosukka heilui viehkosti, kun valmistauduttiin iltajuhliin. Liekö Reilun kaupan kuoharilla ollut osuutta asiassa.

Meillä on kotona 1.8.2012 viisi vuotta täyttänyt marsupoika, jonka nimi on Einari. Einari muutti viisi vuotta sitten Ideaparkin Faunattaresta meille Jalmarin kanssa. Einari on trikolori rusettimarsu. Einari meinasi saada nimekseen Reino, koska värit muistuttavat Reino-tossua. Myös marsun koko pienestä aikuiseksi menee hyvin Reino -tossujen skaalassa, noin 35 - 46 koot elinkaaren aikana.

Einari-marsu, 5 v.

Einari eli Eikka tykkää salaatista, voikukista, apiloista, persiljasta jne. Samoin tykkäsi Jalmari. Jalmari on ruskea sileäkarvainen marsupoika. Tai oli, sillä Jalmari meni menneenä kesänä Juhannuksen alla syömään apilaa ja voikukkaa marsujen taivaaseen. Einari jatkaa meidän komentamista keittiössä ja vaatii ruokaa lähes jokaisella jääkaapin avaamisella.

Einari ja Jalmari salaatilla

Einari apila-aterialla

Reino -tossut ei syö salaattia. Eikä Einari ei suostunut millään houkuttelulla tulemaan samaan kuvaan Reinojen ja salaatin kanssa.

Reinot ja salaatti

Takaisin Reinosukkiin.

Reinosukkien prototyyppi valmistui elokuussa ja osallistuin niillä Novitan ja Suuri Käsityö -lehden Sukkamestari -kilpailuun. Tai ainakin oli tarkoitus osallistua. Lopulta taisi käydä kuitenkin niin, että sukat eivät ehtineet aikataulussa Novitalle. Edellä mainittu Naantalin reissu vaikutti osaltaan sukkien valmistumisen viivästymiseen. Ensimmäiset Reinosukat menevät kuitenkin hyväntekeväisyyteen Novitan ja Suuren Käsityölehden kautta. 

Reinosukat - suunnitellut ja neulonut Pirjo

Reinosukat edestä

Reinosukat sivusta

Omasta mielestä onnistuin aika hyvin vangitsemaan Reino -kuosin henkeä kirjoneulemalliin. Seitsemän Veljestä -lanka on vähän turhan tuhtia kirjoneulesukkiin, tosin miesten kokoisiin sukkiin loppupeleissä ihan passeli. Ohuemmalla langalla kuvioaiheeseen olisi saanut vähän enemmän Reino -kuosin elementtejä mukaan. Mutta nyt mentiin kilpailuohjeita noudattaen.

Reinosukat Reino -tossuissa

Toivottavasti minun Reinosukat päätyvät hyväntekeväisyyslahjoituksena jonkun tosi Reinon jalkaan! Reino -tossujen kanssa tai niitä ilman.

Kilpailussa palkittiin ihan hienoja ja taitavasti toteutettuja kirjoneulesukkia. Täältä voit niitä katsella. Minun suosikit noista ovat toiseksi tulleet Kettu -sukat.

Toiset Reinosukat ovat puikoilla ja ne saa joululahjaksi joku lähipiirin Reino.