Kahteen kertaan tuunattuna....

...Ikeakin käy

Kun Ikea tuli Suomeen, sen myymäläkonsepti kiinnosti kovastikin. Houkutuksia tuli kannettuna kotiinkin, mutta vähitellen monet niistä ovat muuttuneet kirppiksen kautta takaisin euroiksi.

Ikean Melodi-lamppu

 Kahteen kertaan tuunattu lamppu on alkuaan Ikean tuote. Melodi - kattovalaisin, halkaisija 38 cm.

Tytär tuunasi sen serveteillä ja decoupage-lakalla valkoisesta lampusta vihreäksi. Useimmiten servettikoristelua tehdään leikkaamalla servetistä kuvioita ja liimaamalla niitä taustalle. Tässä on käytetty yksivärisiä servettejä ja kuviot tulee siitä, kun paperikerrokset ovat kaksinkertaisena. Mielenkiintoinen toteutus. Tykkään, etenkin, kun itse teen helposti aina symmetrisiä toteutuksia.

Muuton yhteydessä lampulle ei ollut enää sijaa hänen uudessa kodissa. Se siis muutti vanhempien kotiin, ainakin toistaiseksi. Vihreähän meille kelpaa hyvin, joten tervetuloa.

Reuna kuitenkin vähän mietitytti. Siitä siis puuttui tuo pitsi.

Kesämekon tuunausta suunnitellessani katselin Villiä virkkausta - kirjasta kolmioita, mutta päädyin kuitenkin mekossa neliön käyttöön. Villiä virkkausta kirjan tiedot on tuolla kesämekkoboggauksessa.

Kärhö <3

Koskaan en ole kolmioita virkkaillut, joten ne jäivät kaivelemaan mieltä. Kun lampun tuunaaminen tuli kesätyölistalla vastaan, oli kolmiot must. Samaan aikaan telkkarista on mennyt ihana sarja "Lomamatkalla 70-luvulla" ja tuolle vuosikymmenelle kuului paikkakuntaviirit. Ne oli myös kolmioita. Vaihtoehtoisesti olisin voinut tehdä jonkin reunapitsin, mutta sainhan sen koottua myös noista kolmioista.

Kährö <3

Ei kun tutustumaan virkattuihin kolmioihin. Ekan virkkuun jälkeen päätin, että samasta mallista tulee aina myös toinen versio, jossa värit päinvastoin. Minulla oli käytössä kerrattua Bockensin pellavalankaa ja siitä kahta vihreän värisävyä.

Kaikki 20 palaa

Valitsin ensin vain kolme kolmiota, mutta virkkuun edetessä otin parin valmistuttua aina uuden mallin työnalle. Vähän muikkasin mallien värijärjestystä ja kaikkiin tein viimeiselle kerrokselle kulmiin pienet nirkot.

1. kolmiopari (kirjan kuvio 81, s. 122)

2. kolmiopari (kirjan kuvio 70, s. 109)

3. kolmiopari (kirjan kuvio 56, s. 96)

Lampun reunan ympärysmitta on 120 cm, ja siihen tarvitsin ekan mittauksen mukaan 20 kolmiota. Lopulta minulla oli 10 erilaista kolmiota. Tai oikeesti 9 erilaista, kun yhdestä tein värijärjestystä muuttaen kaksi erilaista versiota. Ja lopulta 18 kolmiota riitti just sopivasti ympärykseen. Jäi siis 2 kolmiota yli varastoon tulevia työstöjä varten.

4. kolmiopari (kirjan kuvio 82, s. 123)

5. kolmiopari = sama kuin 4. mutta eri värijärjestys (kirjan kuvio 82, s. 123)

6. kolmiopari (kirjan kuvio 59, s. 99 mukaellen)

7. kolmiopari = jäi lopulta yli eli käyttämättä (kuvio 87, s. 128 mukaellen)

8. kolmiopari (kirjan kuvio 78, s. 118 mukaellen)

9. kolmiopari (kirjan kuvio 62, s. 102)

Lopulta viimeksi valittu kolmio (kolmiopari 10) olikin yksi lemppareista. Sen ideaa pitää kyllä jatkokehitellä ja käyttää myös jossain muussa virkkuutuotteessa. Idea on noissa kulmissa, joissa vikalla kerroksella pitkät ketjusilmukkalenkit virkataan silmukoiksi. Hauska idea.

10. kolmiopari (kirjan kuvio 60, s. 100 mukaellen)

Pylväillä kolmiot järjestyksen sommittelun jälkeen yhteen pötköksi ja renkaaksi. Palat vuorotellen tummempaan ja vaaleampaan vihreään päätyen.

Välillä kesäyönä tunnelmoiden

Kaikki 18 palaa pötkössä ja ympyränä

Ja toisella kerroksella kevennystä reunaan. Yksi pylväs, 1 kjs, 1 pylväs, 3 kjs:n nirkko -toistuu. Seuraavissa kuvissa palat pötkössä 3 palaa/kuva viimeistelyn ja höyrytyksen jälkeen.

Lampun kolmiot

Lampun kolmiot

Lampun kolmiot

Lampun kolmiot

Lampun kolmiot

Lampun kolmiot

Kaksi puoleinen teippi lampunvarjostimen reunaan.

Ja virkattu kolmiorengas kiinni lampun reunaan.

Tähän pitsi kiinni

Mitta on sopiva

Dadaa - lamppu valmis

 Ja lamppu kattoon, kun asentaja ehtii ;-)

Tuunaus ja toinen, niin Ikeakin pelittää mun väri-, muoto- ja tyylimaailmassa  ;-)

Kuvaukset pihalla, mutta sijoituspaikka sisällä. Joko keittiöön tai takkahuoneeseen.

 

Ja ne kaksi ylimääräistä kolmiota lähtivät tänään nuorison mukana kohti Joensuuta ja Ilosaarirokkia ja sinne tehtävää neulegraffitia. Yhdessä muutaman isoäidinneliön kanssa ;-) Perästä kuuluu!

PS. Muistathan ilmoittaa kässäpussisi näyttelyyn! Aikaa on vielä runsaasti. Ilmoittautumisia on alkanut tulemaan!

Muutama askel muodonmuutokseen

Jalkalamppu - kanttarelli - jalkalamppu - kanttarelli

Idea tuli talvella, toteutus oli keväällä, käyttöön tuli kesän korvalla, blogiin pääsi kesällä.

Kauniisti valaisee. Enemmän tunnelmavaloa kuin työvaloa.

 

Valmista punontapintaa jaksaa ihailla - joka suunnasta, monta kertaa.

Kauempaa ja lähempää.

 

Alta, päältä ja sivulta. 

 

 Reunan päättely kuin korinlaita.

 

Lampun yläpään / hatun / varjostimen muoto tuli pajujen paksuuden ja punojan tarkkuuden / epätarkkuuden mukaan.

Tuoreen pajun vihreyttä.

Sävyjen kirjoa.

 

Pinnan rouheutta.

Punojan kevätpiha.

Varjostinosa leveni ylöspäin.

Työn eteneminen palkitsee monin tavoin.

Levittämistä, levittämistä.

Kahdella pajulla lampunvarresta ylöspäin.

Lisäloimet viritettynä punomista varten.

Varren värejä

Lisää värejä ja vartta

Vartta aina vaan

Vartta riitti ja riitti

Kevätkelien myötä punoja siirtyi pihalle hommiin.

 

Pakkaskeleillä aloitin punomisen sisällä, aurinkopäiviä odotellen.

Punontapajujen värikirjo on mahtavaa

Punonta eteni 

Sopivan rytmin ja järjestyksen löytäminen vei ensin aikansa.

Täältä lähdettiin, pohjalta, lattian tasosta, kipuamaan kohti taivasta.

 

Apupoika vieraili välillä ja oli vähän epäluuloinen

 

Pajujen valintaa. Punaiset kanukat saivat kuitenkin jäädä pois, muihin punontoihin.

Lampun runko valmiina punontaan.

Välineet maalauksen jälkeen. Vähän möykkyistä maalia, kun sekaisin vesi- ja liuotinliukoista.

Maalipinta on vihreä, möykkyinen. No piiloon jää kokonaan.

Maalin jouduin sekoittamaan keltaisesta ja sinisestä.

  

Kaupasta haettu suklaanruskea olikin sinistä.

 

Niin ja vesiohenteista, vaikka menin hakemaan liuotinohenteista. 

Kaksi mokaa samassa purkissa, ostajan ja maalin purkittajan.

Alunperin pastellivärinen naulakko.

Käytännöllisyyttä heikentämässä naulakon päissä marmorilätkät.

90-luvulla Valion jäälelötehtaan jäätelöbaarin kalustukseen kuulunut turhake. 

Ajatui meille, kun ilmaseen sai. 

Vähän meni aikaa muodonmuutokseen.

Lopputulos on sen väärtti.

 ps. naulakoita on myös toinen. Siis lisää tuunausta tiedossa - joskus, kun uusi idea valmis toteutukseen!