Elliot Smith: Elliot Smith ( Kill rock stars, 1995 CD )

Elliot Smith: Elliot Smith ( Kill rock stars, 1995 ), cover
photos J.J.Gusa, inset photo by Neil

Yhdysvaltalainen Elliot Smith vilahti jossain radio-ohjelmassa, kehuttaen häntä musiikkimaailman yhdeksi suurista kadoksissa olevista timanteista; herkkää, rauhallista, melankolista poppia. Taisi näytekin tulla levyltä XO, vuodelta 1998. Ihastuin kuulemaani sillä seuraumuksella, että päätin tilata Elliot Smithin toisen pitkäsoiton Elliot Smith (Kill rock stars, 1995). Elliot Smithiin, artistiin, yhdistetään sellaisia suuria vaikutteita, kuten Neil Young, Elvis Costello ja Bob Dylan. Elliot Smith- levyä, verrataan mm American Music Clubin, Mark Laneganin, Belle And Sebastianin, Cat Powerin tuotantoon. 2004 ja 2007 Smith rankattiin Independed albumi listalla levyillä New Moon ja From A Basement on the Hill ykkösiksi. 2003 Elliot Smith kuoli teräaseen aiheuttamaan haavaan, jota pidetään mahdollisesti itsemurhana. Hän oli syntynyt 1969.

Näillä tiedoilla pidän ristiriitaisena sitä mielikuvaa, joka itsellä on Elliot Smithistä yhden levyn perusteella. Vaikutteet, sekä artistina, että levyjen vertailuna muihin samankaltaisiin, saisi täyttämään levyhyllyn viimeisetkin rakoset Elliot Smithillä. Nyt on käymässä toisin päin, kun olen kuunnellut Elliots Smith- levyä. Tämä on ollut jo pidempi projekti. Olen yrittänyt saada kuuntelukerroilla kiinni siitä herkkyydestä ja hienoudesta, mutta aina se kääntyy merkeiksi, jolloin huomaan kyllästyneeni. Näin ei käy esim American Music Clubin tai em. orkesterin laulajan Mark Eitzelin kohdalla, johon Elliot Smithiä myös verrataan. Mikä mättää? Lähdin vielä kerran analyyttisesti kuuntelemaan Elliot Smith- levyä.

Elliot Smith: Elliot Smith ( Kill rock stars, 1995)

Needle in the hay on kuin akustinen Nirvana, mutta vailla uhon ja pelon jännitettä. Kappale alkaa kuin elokuva, johon hypätään vasta ensimmäisen mainoskatkon jälkeen. Se antaa odotuttaa, eikä oikein koskaan saa tuulta siipien alle. Ei edes niin paljon, että päästäisiin alkurullaukseen. Christian Brothers tekee palkeen töitä ja tampaa aavistuksen flegmaattiseen yleisilmeeseen happirakoa. Sointukuvio on reipas kuin levyn takakannen kukkapuska. Mukava nuuhkia. Clementine yrittää vielä piristää melkein kepeänä singer songwriterina, mutta kepeys on vain harhaa. Aurinko on harmaa. Tuhkapilveä. Tähän on vaikea lähteä mukaan millään tunnekentällä. Southern Belle nousee uhmakkaampana "riehumaan" kesken poutaisen päivän. Elliot Smith käy päälle lauluin ja soitoin, niin että molemmille korville tulee. Hiipivää hulluutta. Näppärä. Single Filen kohdalla ongelmat alkavat ja toistuva kuvio puuduttaa. Tulee tunne, että CD-soitin pyörittää yhtä ja samaa kappaletta. Kiduttamisen määrite lähenee, pää puristuu greipin sisään, eikä saa happea edes korvilla. Coming Up Roses piristää hetkellisesti, mutta Satellite, Alphabet Town ja St. Ides Heaven nyrjäyttävät mullat päälle, niin ettei edes rikkasvit pääse kasvamaan. Good to Go tapailee lupaavalla alulla, mutta siinäkin idea karkaa. Levyn loppu on vain taistelua ajan kanssa. Mitään uutta kokemusta ei enää tule. Viimeisetkin naulat on naputettu. 

Elliot Smith: Elliot Smith
 ( Kill rock stars, 1995 ), cover
photos J.J.Gusa, inset photo
by Neil

Levyn eduksi voi todeta sen, että tyylin miellyttäessä, levy pysyy linjassaan eikä lipsu sivupoluille. Läpi levyn äänen ja musiikin taso ei juurikaan suuremmin värähtele, vaan pysyy tasaisen harmaan miellyttävänä, miltei hönkimisenä, kitaran säestäessä hentoisena. Mutta siinäpä se; mittaa levyllä on 37:25, mutta sitäkään ei meinaa jaksaa, kun kappaleet ovat kaikki tasaisia ja värittömiä kuin tekohampaat. Ei hippamusiikkia, ei autoilumusiikkia, ei edes taustamusiikkia. "Virallisesti" Elliot Smith musiikki luokitellaan alternative/indie/pop/rock- tyyliksi, mutta myös esim. folkrockiksi. Angstinen teini saattaisi kapinoida syvällisesti Elliot Smithin musiikilla. Harmi levyn harmaus, sillä paukkuja artistilla persoonallisella äänellä ja säveltämistaidoilla olisi ollut. Näin muokatuilla eväillä ei levyhyllystä tilaa kuitenkaan löydy. Ei mahda.

*-tähti (asteikko 1-3 tähteä)   


lähde: www.allmusic.com