Lemonator: The Waltz (2001 CD)

Lemonator: The Waltz (2001 CD), artwork Klaus Suhonen,
Cover photo Lasse Kurki, band foto Nina Nordin

Olin todennäköisesti jo etukäteen hieman kyllästynyt Lemonatorin  (mielestäni) yksipuoliseen soundiin, kun aikoinaan ostin The Walz-levyn ja siksi nyt ihmettelenkin miksi kyseessä oleva pitkäsoitto hyllyssä on? Kuitenkin kaikilla levyillä jonkinlainen osto-/ hankintaidea on ollut ja siksi ne saavat tasapuolisen soimisen mahdollisuuden. Ja ei tämä aivan metsään voi mennä.

 

Luokittelen Lemonatorin sähköisen soundin siihen samaan muottiin, joka sai aikoinaan myymään kaikki Poverty Stinksin levyt pois. Lemonator on toki pykälää terävämpi ja pidemmälle viety, mutta pohja tuntuu samalta. Lisäksi Lemonatorista tulee liikaa mieleen Sunrise Avenue; bändi johon kiinnostusta ei riitä sitten senkään vertaa. Mielummin olisin The Walz-levyn perusteella nähnyt ja kuullut Lemonatorin Avenuen tilalla Euroopan areenoilla.

Ei levy huone ole, päinvastoin. Se vain menee tuulen mukana ohitse omasta musiikkivirrasta. Em. California on kelpo hitti vastaavien sarjassa ja I don´t Want to Live Forever kelpaisi eittämättä mille tahansa stadionluokan bändille. You`re Left, I`m Right toimii. 

Lemonator: The Waltz (2001 CD), artwork Klaus Suhonen,
Cover photo Lasse Kurki, band foto Nina Nordin

Oma ongelmani kiteytynee lähinnä esim. sinänsä kelvollisen Once I Killed a Boy With a Girl tai periaatteessa jonkun muun tasapaksumman biisin rangassa. Ne tuntuvat häilyvän jossain oman ja vieraan rajalla. Liian usein tulee mieleen muu kuin Lemonator - Pulp, REM, Weeping Willows, Kent, Sunrise Avenue jne.. Valtavan hienoja vertauksia, mutta... Keltaisen paidan syndrooma on leimannut Lemonatorin iloiseksi ja pirteän pirskahtavaksi bändiksi ja nyt pitäisi vetäistä kaiho vaihde päälle. Ei se ihan napsauttamalla lähde. 

Tyylikkäimmissä biiseissä, kuten You Stole My Heart ei jaksa innostua. Tuntuu jotenkin, että biisi on tehty tuollaiseksi, koska niin sen kuuluu mennä. Niin ovat sen muutkin tehneet. Tähän olisin halunnut tuikkauksen.  

Potentiaali on valtava - ollut. Lemonator olisi kaikella terävyydellä voinut olla Suomen musiikkikartaston yksi kirkkain keihäänkärki, kansallisen museon kaapin paikka. Lauluäänet toimivat, kuinka kappalelista on rakennettu, kaikki hapitus on kohdallaan mitä pakettiin kuuluu. Bändi näyttää ja kuulostaa bändiltä. Piru teitä. Naapurin tytöstä vain täytyy päästää irti. 

Kuuntelin biisin ennen juoksua. Menin sekaisin. Juoksin cooperin yhteentoista minuuttiin, mutta tulos oli henkilökohtainen ennätykseni. Piru, että hiki kirveli silmiä. En nähnyt Casioniani. Juoksin kovaa, kun kovempaa en päässyt. Juoksin huminan mukaan. Takakaarteessa koivunlehtien ja etukaarteen lopussa haavan lehtien huminan mukaan. Nyt minulla humisee. Tytöt katsovat.