Näytetään tekstit, joissa on tunniste Naakkamestari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Naakkamestari. Näytä kaikki tekstit

4.5.2023

Naakkamestari ilmestyi unkariksi!

Sain tällä viikolla iloisen viestin unkarilaiselta kustantajaltani: A Csókamester eli Naakkamestari on tullut painosta. 

Ja miten komealta se näyttääkään!



Käännös on Renáta Balázsin, kansi Zsolt Beden käsialaa.

Naakkamestari on ensimmäinen romaanini, joka on käännetty toiselle kielelle, joten hetki on erityinen. Tuntuu huikealta, että Ennin seikkailu 1900-luvun alun Tampereella on aivan uusien yleisöjen saavutettavissa.

Sain myös kutsun Budapestin kansainvälisille kirjafestareille ensi syksynä kirjan tiimoilta. Siitä lisää sitten myöhemmin.

Köszönöm Főnix Könyvműhely!

22.3.2019

Naakkamestarista 2. painos!




Viimein on koittanut aika, että Naakkamestaria omakseen haikaileva voi sen itselleen hankkia! Nimittäin toinen painos jo pitkään loppuunmyydystä kirjasta on tilattavissa NYT.

Siirry tilaamaan: http://tiny.cc/2bsb4y

Naakkamestari sai kunnian olla mukana näyttävästi myös Lukuklaani-hankkeessa. Kirjapakettia on yhä saatavilla, joten yläkoulujen opet, tilatkaa ilmaisia kirjoja kun vielä voitte --> https://lukuklaani.fi/fi/ylakoulu/kirjapaketit/

Eikä tässä vielä kaikki!

Ursiini-trilogian tunnelmaan pääsette tsekkaamalla ihka uuden kirjatrailerin For YA -kanavalta.

5.1.2018

Hämäränsäteet (Ursiini #2)

"Hämäränsäteet näkyvät kirkkaimmin silloin, kun jokin tumma varjo, kuten musta pilvi, antaa niille taustan. Se muodostaa parhaan kontrastin säteiden loisteelle." 
- Luonnon ihmeet, Heidorn & Whitelaw


Tästä se lähti. Hämäränsäteiden nimi. Oivallus siitä, mistä tarinassa on kyse.


Ja nyt, rakkaat lukijat, saan julkistaa kannen! Se on Julia Savtchenkon hurmaavaa käsialaa.

Hämäränsäteet on itsenäinen jatko-osa Naakkamestarille. Se sijoittuu Imatralle loppuvuoteen 1903. Naakkamestarissa tutuiksi tulleet Säde ja Anttoni saapuvat Valtionhotellille suorittamaan tärkeää tehtävää. Luvassa on vauhtia, vakoilua ja vaaratilanteita - tuttuun tapaan paikallishistorialla ryyditettynä.

Kirja ilmestyy Robustokselta toukokuussa 2018.

14.12.2017

Loppuunmyytyjä ja uusia tulevia

Monta kertaa olen aloittanut kirjoittamaan blogiin, mutta päättänyt sitten olla kirjoittamatta. On ollut tunne, että toistaisin vain samaa samaa samaa, eli että kirjoitan. Keskeneräisistä projekteista ei ole ollut halua tai tarvetta kertoa seikkaperäisemmin ja kaikki paukut olen käyttänyt tämän vuoden toisen ei kun kolmannen käsikirjoituksen loppuun saattamiseen.

Kolmannen?! Tsiisus. Ei ihme, jos sanoja ei riitä tänne.

Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että on jotain UUTTA kerrottavaa. Nimittäin ensinnäkin Naakkamestari on myyty loppuun. Sitä ei saa enää tukuista, vain kustantajalla ja muutamalla kaupalla, jotka sitä ovat tulleet hyllyynsä hankkineeksi, sitä saattaa vielä olla. Tiedossani olevat kaupat: Tulenkantajien kirjakauppa, Tampere; Aavetaajuus, Helsinki; Kirjan talon Pop-up-kauppa, Turku.

Kustantajan verkkokaupasta voi vielä koettaa tilata.

On myös niin, että Mifongin mahti on finaalissa. Vähiin käyvät ennen kuin loppuvat!

Lisäpainoksista varmasti keskustellaan, mutta koska kirjoja ilmestyy kaiken kaikkiaan niin paljon ja varastointi maksaa, olen varautunut siihen, että se ei välttämättä onnistu. Jos siis törmäätte näihin kaupassa tai divarissa, napatkaa itsellenne, sillä se voi olla viimeinen tilaisuus.

***

Toinen iso juttu tälle viikolle on tämä: Ursiinitrilogian toinen osa, Hämäränsäteet, on valmis! Siis "valmis" niin kuin ensimmäinen versio on valmis. Tarinalla on alku, keskikohta ja loppu. Kirjalla rakenne. Henkilöhahmojen nahkoissa on jälleen tullut asusteltua. Seuraavaksi vuorossa on editointia ja editoinnin jälkeen stilisointia ja... Niin. Kannen pääsen toivottavasti julkistamaan pian!

Kansista tulikin mieleeni, että Osuuskumman kevätkatalogi on ilmestynyt. Täten voin julkistaa ensi keväänä tulevaksi kaksi käännösantologiaa, toinen ruotsiksi ja toinen ranskaksi, ja niistä kummassakin on meikäläiseltä novelli.

Trollguld och andra berättelser, var så god:



Quand je ne regarde pas:


***

Vaikka niin voisi luulla ja kuvitella, tämän vuoden kirjoittamiset eivät olleet tässä: Vuoden lopussa on vielä yksi deadline, jota ei sovi ylittää. Joulunakin on siis tiedossa töitä.

1.12.2017

Naakat




Minulla on ikävä naakkoja. Uusi asuinpaikka on liian kaukana keskustasta niiden talviparville. Niinpä ilo on suuri, jos satun asioimaan keskustassa niin että kohtaan ne. Tulee kotoisa olo.

Naakkamestarin kirjoittamisen jälkeen en ole nähnyt naakkoja samalla tavalla kuin ennen.

Eivät kuulemma ole lukijatkaan.

29.11.2017

Erilainen työpäivä

Tänään minulla oli hieman erilainen kirjailijan työpäivä.

Vierailin Tampereen yliopistolla monialaisen "Kaupunki kertomuksena" -kurssin päätöksen kunniaksi. Opiskelijat olivat lukeneet Naakkamestarin ja tehneet siitä analyyseja erilaisista näkökulmista, esimerkiksi paikasta ja Tampereen tunnistettavuudesta tai vaikkapa vähemmistön ja syrjinnän kautta. Kävimme läpi analyyseja, vastailin kysymyksiin, kerroin mistä idea lähti ja kuinka tarina syntyi. Keskustelu oli hyvin vilkasta ja monipuolista.

Tällaiset kohtaamiset ovat kirjailijan työn yksi parhaimpia puolia: kun todella pääsee näkemään ja kuulemaan laajasti lukijoiden tulkintoja ja luonnehdintoja kirjasta. Naakkamestari tuntuu olevan tähän erityisen hedelmällinen. Yhä edelleen hämmästyn välillä itsekin, kuinka monta tasoa siitä on löydettävissä. Vaikka keskustelua riitti useiksi tunneiksi, kotimatkalla mieleeni tuli vielä monta osa-aluetta, jota emme käsitelleet ollenkaan. Naakkamestari on pienoisromaani -- miten sinne voi mahtua tämä kaikki?

Oli huikeaa kuunnella eri opiskelijaryhmien analyyseja samoistakin näkökulmista, sillä kävi ilmi, että tulkinnat saattoivat erota. Hyrisin tyytyväisenä, sillä juuri tätä minä monessa haen: asiat eivät ole yksinkertaisia ja mustavalkoisia, totuus (tai sen tulkinta) riippuu katsojasta. Naakkamestarin vaihtoehtohistoriasta ja steampunk-elementeistä oli pidetty kovin. Ennin tarina oli kouraissut todella.

Ilokseni sain kertoa heille, että jatkoa on tulossa!



Tässä pieni aihelista siitä, mistä kaikesta juttelimme:

- naakat ja parviäly
- ihmisen ja eläimen erot
- iso data, tiedonkeruu
- tekoäly
- huutolaisuus, lapsityövoima
- (koulu)kiusaaminen
- (tehdas)työläisten osa
- vähemmistöt (uskonto, etnisyys, vamma)
- teknologia (väline vs. itseisarvo)
- propaganda
- vakoileminen (pyhittääkö tarkoitus keinot? Voiko väitettyyn hyväntahtoisuuteen uskoa?)
- Tampereen historia ja maantieteelliset piirteet
- Otava, Pohjantähti
- suomalainen mytologia
- luonnonuskonnot, shamanismi, sieluoppi
- valtahierarkiat, niiden vaikutus yksilötasolla, pienissä yhteisöissä ja suuremmissa
- rajat ja niiden hämärtäminen/hämärtyminen
- perheen, heimon ja yhteenkuuluvuuden merkitys ihmiselle (etenkin lapselle)
- historiallisten sanomalehtiartikkelien olemassaolon syyt rakenteen kannalta
- kertojan valinta ja sen merkittävyys
- steampunk genrenä
- intertekstuaaliset viittaukset (esim. balladimaisuus vrt. Suden morsian)

***

Tämä oli hyvä päivä. Olo on kiitollinen ja innostunut. Tuntuu, että sillä on merkitystä, että kirjoitan.

18.11.2016

Kirjailija arvioiden lukijana

Tiedän, että otsikon aihe herättää monenlaisia tuntemuksia. On heitä, jotka vahvasti ovat sitä mieltä, ettei kirjailija saa osallistua keskusteluun, jota hänen kirjoittamansa teos herättää. Hän ei etenkään saa vastata kritiikkiin (vaikka asiatiedoissa olisi mitä virheitä), saati loukkaantua siitä. Monessa tilanteessa näin uskovat ovat oikeassa. Lukijalla on täysi oikeus tehdä kirjasta oma tulkintansa. Kirjailija ei sitä voi sanella, eikä siihen puuttua, mutta kyllä minun mielestäni teoksesta voidaan keskustella -- jopa niin, että kirjailija on osallisena siinä.

Mitäpä muuta kirjailijahaastattelut ovat? Miten muuten lukija saisi tietää kirjan synnystä tai prosessin vaiheista? Yksi minulle hedelmällisimpiä kokemuksia on ollut kutsu lukupiiriin: Niin monia näkökulmia! Niin monipuolista keskustelua!

Avainasemassa mielestäni on kunnioitus: Kunnioitetaan sitä, jos joku ei halua osallistua sekä sitä, jos joku haluaa. Niin kirjailija kuin lukija.

***

En kuulu niihin kirjailijoihin, jotka jättävät arviot kirjastaan lukematta. Olen aivan liian utelias tietämään, miten luomani tarina rakentuu lukijoiden päässä. Minua todella kiinnostaa, mitkä ovat asioita, jotka he nostavat pääkohtina esille, miten he tulkitsevat valitsemiani sanoja, kohtauksia tai luomiani henkilöhahmoja; millaisia yhteyksiä ja merkityksiä he löytävät tekstistä. Hyvin usein on niin, että myös minä löydän jotain uutta tarinasta. Toisinaan en tunnista tarinaani lainkaan, mikä sekin on mielenkiintoista.

Tarina on kommunikaatiota. Kirjailijan päästä paperille, paperilta lukijan päähän. Ajatusten, kuvien ja tunteiden siirtämistä. Vau! On aivan valtaisan hienoa päästä lukemaan arvioita ja lukutunnelmia, jotka näin nettiaikana ovat minunlaisilleni pienemmillekin nimille tarjolla ja erityisessä arvossa. (Sanomalehtikritiikkejä ei ole tullut tietooni vielä yhden yhtä, ja voi olla ettei niitä tulekaan. Nuorten spefi ei ole se, mistä ensimmäisenä riennetään kirjoittamaan, valitettavasti.)

Naakkamestari on ollut monella tapaa tähän mennessä kunnianhimoisin tarinani. Ensinnäkin se oli raskas kirjoittaa päähenkilönsä Ennin vuoksi. Toiseksi tein mittavan taustatyön Tampereen historiasta voidakseni luoda uskottavan vaihtoehtohistorian, ja siihen päälle tuli sitten vielä haastava duuni luonnontieteiden puolelta, kun loin sulkatallennusjärjestelmän ja karttamallinnuksen. (Näistä tulen kirjoittamaan tulevaisuudessa tarkemmin.) Onkin ollut ilahduttavaa huomata, että jo tähän mennessä lukijat ovat nostaneet esille oikeastaan kaikki itselleni tärkeät aiheet ja teemat, ja tehneet hyvin tarkkoja havaintoja ja tulkintoja kirjasta.

Katsotaanpa!

***

Muoto ja rakenne

"Koska kirja on hyvin klassinen pienoisromaani, se rakentuu vahvasti ideansa ja tarinansa ympärille. [...] Se onkin varsin tyylipuhdas esimerkki siitä, millaiseen kerrontaan pienoisromaanin muoto ja pituus sopivat." - Miina Hakonen, Risingshadow

"Harmitti, että Ennin tarina oli niin lyhyt. Toisaalta kirjan loppupuolella ymmärsin, että se oli Ennin tarina. Se ei olisi voinut jatkua pidempään." - Reta, Todella vaiheessa

"Meresmaa on hyödyntänyt hauskasti Aamulehteä vuosisadan vaihteesta, muokkaillut ja sepittänyt lehtitekstejä. Reilut sata vuotta vanha sanomalehtikieli nostaa hymyn huulille." - Ofelia, Ofelia Outolintu


Ydintarina

"Avauksessa toistuvat klassisen orpotarinan kulissit, mutta se toimii Naakkamestarissa yllättävän hyvin. Kun kyse on vaihtoehtohistoriasta, tutut lähtökohdat antavat enemmän tehoa niille asioille, jotka ovat toisin." - Miina Hakonen, Risingshadow

"Kirja kuulosti minusta aika kliseiseltä tuhkimotarinalta; rampa orpotyttö ilman ystäviä työskentelee perheelle, jossa häntä inhotaan avoimesti, yhtenä päivänä tyttö löytää eläimen ja siitä alkaa seikkailu. Tuttua huttua, jonka Meresmaa vie onneksi hieman erilaisemmille urille kuin asetelmasta saattaisi kuvitella, mutta tarinassa on silti jonkinlaista tuhkimomaisuutta." - Ethell Red, Kansientakaiset maailmat


Teemat

"Työläisten oikeudet, eriarvoisuus ja sodan sekä väkivallan uhka kirjoitetaan Naakkamestarissa esiin vaihtoehtohistorian kautta, tavallisten ihmisten ja ursiinien välisenä skismana. Ursiinit ovat kielletty kansanryhmä, joilla on oma uskontonsa, jota syrjitään, epäillään sekä syystä että syyttä terroriteoista ja vallankumouksen suunnittelusta… niin, ehkäpä tästä voi lukea jotain niin historiasta kuin nykypäivästäkin." - Reetta Saine, IBBY Finland

"Kirjassa minua kiinnostivat eritoten ursiinit, jotka ovat halveksittu vähemmistö, jonka oikeuksia pyritään kaventamaan yhteiskuntarauhan säilymiseksi. Eniten kränää ursiinien ja valtaväestön keskuudessa aiheuttaa uskonto, mikä oli kirjassa mielenkiintoista, sillä lastenkirjoissa puhutaan harvoin uskonnoista (vaikka niistä pitäisi puhua) ja vielä harvemmin niin, että kristinuskoa kuvattaisiin sortavana."  - Ethell Red, Kansientakaiset maailmat


Lopetus

"Se herättää positiivisessa mielessä ristiriitaisia tunteita: ainakin minua se karmi, vaikka oli ikään kuin onnellinen. Olisinko ollut valmis samaan kuin Enni? Oliko tyttö rohkea vai uhrautuiko hän? Tarinan loppu jää pyörimään mieleen ja mietittämään. Se saa kylmät väreet menemään selkäpiitä pitkin varmasti vielä pitkään kirjan lukemisen jälkeen." - Ofelia, Ofelia Outolintu

"Kirjan lopusta minulle jäi ristiriitaiset fiilikset, toisaalta se oli onnellinen loppu Ennille, mutta minusta oli surullista, että hän piti kohtaloaan onnellisena, sillä minua se vain ahdisti." - Ethell Red, Kansientakaiset maailmat



Kohderyhmä

"Tuplaluokitus nuorten ja aikuisten kirjoihin on juuri oikea." - Reetta Saine, IBBY Finland

"Yhteiskunnallisten aiheiden kuten syrjinnän käsittely lastenkirjoissa olisi tärkeää, mutta harvoin sitä uskalletaan tehdä. Aiheen käsittely tekee kirjasta kiinnostavan myös kohderyhmää vanhemmalle lukijalle." - Ethell Red, Kansientakaiset maailmat

"Naakkamestari sopii erinomaisesti sekä lapsille että aikuisille – se on kirja, joka ei aliarvioi lukijoitaan, mutta ei myöskään pröystäile hienoilla termeillä. Ylipäätään Naakkamestari on erinomainen opaskirja suomalaisen steampunkin maailmaan tutustuvalle." - Miina Hakonen, Risingshadow

***

Arviot löytyvät täydellisessä mitassaan:

Reetta Saine, IBBY Finland
Reta, Todella vaiheessa
Ofelia Outolintu
Miina Hakonen, Risingshadow
Ethell Red, Kansientakaiset maailmat


24.10.2016

Messuohjelmani Helsingissä

Minut tapaa tuttuun tapaan Helsingin kirjamessuilla!

Pe 28.10.

klo 19.15-20.00
KirjaKallio

Käsikirjoitus on valmis -- mistä julkaisija?

Iso kustantamo, pikkukustantamo, osuuskunta, omakustanne, netissä julkaiseminen – kirjoittajalle on tarjolla nykyään lukuisia vaihtoehtoja julkaista, mutta miten valita se oikea? Kirjailijat Juha Jyrkäs, J.S. Meresmaa ja Tuomas Saloranta kertovat, keskustelun vetäjänä Vesa Sisättö.


La 29.10.

klo 12.30-13.00
Takauma

Steampunkin kirjalliset maisemat

Steampunk on nouseva kirjallinen suuntaus Suomessakin. Millaisista elementeistä kotimainen höyrypunk rakentuu? Miten se eroaa fantasiasta ja scifistä? Keskustelemassa J.S. Meresmaa, Anni Nupponen ja Magdalena Hai, haastattelijana Paula Havaste.


Su 30.10.

klo 11.00-11.30
KirjaKallio

Naakkamestari

klo 12.00-12.15
Robustoksen, Osuuskumman ja Aarnin osasto 6g108

Naakkamestari

***

Nähdään Helsingissä!

(c) Minna Jerrman

29.9.2016

Turku! Kirjamessut! Marraskesi!

Niin, nämähän tosiaan alkavat huomenna. Kääk!

Ohjelmani:

Perjantai 30.9.

16.40-17.00 Kuisti, B-halli
Robustoksen Jouni Lehtinen haastattelee Naakkamestarin tiimoilta.

17.00-17.25 Kuisti, B-halli
Kotiseututuntemuksen ja paikallishistorian hyödyntäminen vaihtoehtohistoriassa. Haastattelussa Samuli Antilan kanssa, haastattelijana Artemis Kelosaari.

Lauantai 1.10.

13.00-13.45
TSFS:n ja Tutkan osastolla Kaffeeklatschilla. Tervetuloa moikkaamaan tai juttusille!

14.15 Turun seudun äidinkielen opettajien osasto

Haastateltavana Mifongin kadottamasta.

16.00-16.30 Nuorisokirjailijoiden osasto A17

Kirjailijatreffeillä.

***

Näiden lisäksi minut voi bongata myös Osuuskumman myyntipöydän takaa aamupäivisin lauantaina ja sunnuntaina. Olemme Robustoksen ja Aarnin kanssa yhteisellä osastolla (A9!) edellisvuoden tapaan.

Sopivasti messuille ilmestyy myös uusin antologia, jossa olen mukana. Marraskesi tarjoaa tarinoita iholta ja sen alta. Kirjaa saa messuilta, ja sen voi ostaa jo netistä.




Nähdään Turussa!

21.9.2016

Arvioita

Päiviäni ovat ilahduttaneet lukuisat arviot!



IBBY Finlandissa Naakkamestaria luonnehdittiin muun muassa seuraavasti:

"Historiallisena romaanina alkanut tarina kehii ympärilleen fantastisia ja vaihtoehtoisia elementtejä sitä enemmän, mitä pidemmälle kertomuksessa päästään. Tampereen menneisyys alkaa näyttäytyä kaksoisvalotuksessa, mitä tukevat ajankohdan Aamulehdistä innoituksensa saaneet pikku-uutiset, ilmoitukset ja kaskut. Mukana on riittävästi todellista historiaa avatakseen lukijan mielen häiritsevään ”mitä jos” -olotilaan, tarpeeksi villiä steam punk-teknologiaa ja fantasiaa antaa mielikuvituksen lentää. Suureen osaan nousevat silti ihmisten väliset suhteet, vallankäyttö, xenofobia, pelko – lopulta lunastus ja uhri. Pienoisromaani on ehkä pieni sivumäärältään, mutta suuri aiheiltaan ja käsittelytavaltaan." - Reetta Saine



Aviisissa Keskilinnan ritareista kirjoitetaan:

"Seksikohtaukset ovat hyvin kirjoitettuja ja homoerotiikan ystäville se tarjoaa muutakin kuin pelkkää ajanvietettä." -Rimma Erkko

Risingshadow'lla Keskilinnan ritarien erotiikasta ollaan samoilla linjoilla:

"Meresmaa osoittaa hallitsevansa lajityyppinsä ja hahmonsa loistavasti, vaikka erotiikka on kirjallisuudenlajina sieltä vaikeimmasta päästä." - Taru Hyvönen



Pähkinäkukkulan Marjaana on hypännyt Mifonki-sarjan kyytiin ja lukenut viimeksi Mifongin ajan:

"Mifonki-sarja sopii fantasian ja seikkailun ystäville. Tarina on sopivan keveä ja jännittävä, jopa viihteellinen. Ei kuitenkaan huonossa mielessä, ainoastaan hyvässä."

***

Näistä tulee kyllä niin hyvä mieli! Mikäs sen ilahduttavampaa kuin kirja, joka kuluu lukijoiden käsissä.

26.8.2016

Työväenkirjallisuuden päivä 27.8.

Tampere on kyllä mukava paikka kirjallisuudenystävälle muun muassa siitä syystä, että täällä tapahtuu paljon kaikenlaista.

Huomenna on vuorossa Työväenkirjallisuuden päivä Werstaalla.

Tähtivieraana on Johanna Sinisalo, ja ohjelmasta löytyy runsain mitoin nimekkäitä ja kiinnostavia kirjailijoita. Muun muassa nuortenkirjojen dystopiabuumista on heti aamusta puhumassa Emmi Itäranta, Salla Simukka ja Siiri Enoranta. Aamulehti teki oivan jutun otsikolla
"Nuortenkirja myy maailmalla – Miksi sitä kohdellaan Suomessa alempiarvoisena kirjallisuutena?"


Pirkkalaiskirjailijat ovat tapahtumassa mukana myyntipöydällä ja ohjelmaslotilla Työväentalon lavalla. Siellä olen siis minäkin, haastattelemassa Anni Nupposta ja kertomassa Naakkamestarista 16.45-17.45 välillä.

Myös kirjojani on ostettavissa Pirkkalaiskirjailijoiden pöydästä.

Tervetuloa kuuntelemaan ja viihtymään!

22.8.2016

Naakkamestari Keljon Prismaan

Kiitos Pasi Luhtaniemen työn, S-ryhmän rohkeuden, kustantajani ennakkoluulottomuuden ja lukijoiden äänestyksen Suomi lukee -sivustolla, Naakkamestari lehahtaa myyntiin Jyväskylään Lukutorniin!

Olen vilpitttömän iloinen myös siitä, että Osuuskumman kirjat ovat hyvin edustettuina. Törmään jatkuvasti siihen, ettei laaja spefin lukijakunta edes tiedä, mitä kaikkea kotimaasta olisi saatavilla, koska niin paljon jää katveeseen kustantamon ponnisteluista huolimatta.

Kuvakaappaus äänestyksen tuloksista h-hetkellä, TOP-13.

Lisää pilottihankkeesta voi lukea Suomi lukee -sivustolta.

On todella kova juttu ja hieno tavoite, että Suomen laajasta kirjatarjonnasta olisi enemmän ostajien saatavilla ihan fyysisesti. Perinteisiin kirjakauppoihin on vaikea päästä.

Miten näkymätön kirja löytäisi lukijan?

Lukutorni nousee syyskuun alussa Keljon Prismaan. Käykäähän ostoksilla!

6.8.2016

Jos taitaisin naakkojen kielen

(c) V. Rintala

Torstai-iltana käväisin lukemassa otteita Naakkamestarista ja heti seuraavana päivänä blogeihin oli ilmestynyt arvioita: tämä esiintymisbisneshän on nopeavaikutteista kuin delviläismyrkky!

No, ehkä syy-seuraus -suhde ei mennyt ihan näin, mutta viikko on ollut joka tapauksessa antoisa. On ihana nähdä työn kantavan hedelmää. Kirjailijana olen sitä laatua, jolle yleisö on tärkeä. Lukijat ovat tärkeitä. En näe mielekkyyttä kirjoittaa pöytälaatikkoon, sillä kertomani tarinat on tarkoitettu maailmalle. Ne ovat toisten aivoruokaa, tarkoitettu iloksi, ravistajiksi ja lohduttajiksi.

Naakkamestaria on luettu

1) Morren maailmassa. Tämä oli erityisen jännittävää, sillä urani alussa Morren arviot Mifongin perinnöstä ja Mifongin ajasta olivat tärkeitä ja ilahduttavia. Myöhemmistä osista arvioita ei ole kuulunut siitä ymmärrettävästä syystä, että Morre siirtyi kulissien taakse toimitushommiin. Oli mahtava lukea, että onnistuin yllättämään kustinikin! (Ja että minulla on tunnistettava ääni.)

2) Todella vaiheessa -blogissa.

"Kirjan lumo tulee juuri siitä, ettei tiedä juuri mitään ja lukiessa kaikki sitten selviää. Meresmaa on kirjoittanut kauniisti ja harkituin sanoin tarinan, joka on paikoin rankka, paikoin toiveikas ja paikoin hyvin haikea. Pieneen kirjaan on mahtunut kokonainen elävä vaihtoehtohistoria."

Kiitos, Reta!

***

Naakat ovat lumonneet minut. Olen herkistynyt kuuntelemaan niitä kaupungilla liikkuessani. Eilen töistä palatessani kiireisellä Hämeenkadulla bussien, ihmisten ja kojujen keskellä, piilossa lehmusten vehreydessä oli käynnissä kiivas naakkojen sananvaihto. Ei rähäkkä, ei niin kuin harakoilla. Ei poikaskärttämistä, tämä oli aikuista puhetta.

Kun vain oppisin kielen...

P.S. Naakkamestari on nostona myös Usvazinen pääkirjoituksessa, jossa suositellaan uusinta, erinomaiseksi havaittua suomispefiä. Jos teille ei tämä mainio verkkolehti ole tuttu, kannattaa tsekata!

3.8.2016

Tapahtumien yössä


Stockan puolen Suomalaisessa kirjakaupassa esiintyy upea Pirkkalaiskirjailijoiden kavalkadi. Luen Naakkamestarista  näytteen klo 19.00. Tervetuloa kuuntelemaan ja kirjaostoksille!



3.7.2016

Loistava lauantai

Hyvä emo löytyy näiden kansien välistä.
(c) J.S. Meresmaa
Finncon-lauantai täyttyi ohjelmista, keskusteluista, ystävistä, yllätyksistä ja jännityksestä... sekä tolkuttomasta väsymyksestä, joka iski iltapäivästä.

Asioita, joista iloitsin kovasti:

1) Haastatteluhetki Shimo Suntilan kanssa. Naakkamestari on kuulemma Ihan Oikeaa Scifiä, mikä tuli minulle mukavana yllätyksenä, koska olen kuvitellut, etten ikinä pystyisi kirjoittamaan Oikeaa Scifiä. Olenkin nimittänyt Naakkamestaria tieteisfantasiaksi (tälle on edelleen perustelut), mutta nähtävästi siitä voi puhua myös puhtaasti tieteiskirjana.

2) Anne Leinosen kunniavierasesitelmä. Anne piti todella hienon puheen, joka toivottavasti nähdään myös tekstinä tulevaisuudessa. Annen enkelit -tempaus nosti kyyneleet silmiin.

3) Sushilounas ystäväkollegan kanssa. Ruoka tuli todella sopivaan rakoon, eikä seura olisi voinut olla parempaa. <3

4) Atorox-sijoitus. Hyvä emo keräsi ääniä sen verran, että ylsi 4. sijalle! Atorox-palkinnon sai Magdalena Hai novellillaan Kaunis Ululian. Onnea!

Koko Top 10 -lista näytti tältä:

1. Magdalena Hai: Kaunis Ululian (Kristallimeri. Osuuskumma)
2. Oskari Rantala: Didin historiat (Portti 4/14)
3. Tuukka Tenhunen: Ugrilainen tapaus (Spin 4/14)
4. J. S. Meresmaa: Hyvä emo (Käärmeenliekit. Osuuskumma)
5. Anne Leinonen: Tilastollisesti syyllinen (Pienen rasian jumala. Atena)
6. Jussi Katajala: Pohjoistuulen tuolla puolen (Kristallimeri. Osuuskumma)
7. Janos Honkonen: Itse ilma syttyi tuleen (Käärmeenliekit. Osuuskumma)
8. Jussi Katajala: Korkea kiertorata (Korpin silmät kaiken näkevät. Osuuskumma)
9. Magdalena Hai: Vainaansuo (Rocknomicon. Osuuskumma)
10. Heikki Nevala: Rungot kuin siivekkäät käärmeet (Käärmeenliekit. Osuuskumma)

 5) Signeeraukset. Olen ollut ihan häkeltynyt, miten moni on tullut pyytämään signeerauksia Naakkamestariin ja Keskilinnan ritareihin. Lämmittää kuulkaa sydäntä! Kirjailijalle on hieno hetki nähdä ihan konkreettisesti se, että oma kirja löytää lukijoiden luokse. Silloin tarina elää. Kiitos teille!

6) Iltabileet Telakalla. Seura, naamiaisten palkintojenjako, filkit... Say no more.

***

Tänään sunnuntaina geimit jatkuvat! Pyörin paikalla jälleen koko päivän, joten saa nykäistä hihasta ja moikata. Iltapäivällä on vuorossa mielenkiintoinen ohjelmanumero "Romanttista fantasiaa vai fantastista romantiikkaa?", jossa minä, Maria Carole ja esikoiskirjailijat Liliana Lento ja Elina Pitkäkangas juttelemme Matti Järvisen johdolla otsikonmukaisista asioista. Tervetuloa kuuntelemaan!

15:00-16:00 Luentosali D10b

Romanttista fantasiaa vai fantastista romantiikkaa? 

J.S. Meresmaa, Maria Carole, Liliana Lento, Elina Pitkäkangas, Matti Järvinen (pj.)
 
Mitä annettavaa romantiikalla on fantasiakirjallisuudelle? Tai fantasialla romanttiselle kirjallisuudelle?
Lajeja taitavasti yhdistelevät kirjailijat valottavat suhdettaan niihin ja kertovat, mikä romantiikan ja fantasian yhdistämisessä viehättää. Miten vältetään kliseiden karikot? Kuinka luodaan hahmoista kiinnostavia? Millä keinoilla luodaan ihmissuhteisiin jännitettä?
Varoitus: Keskustelu voi aiheuttaa pysyvää haittaa romantiikkaan liitetyille ennakkoluuloille.

1.7.2016

Uteliaan mielen juhlakattaus eli Finncon

(c) J.S. Meresmaa

Tänään. Tänään se alkaa.

Ellet ole vielä käynyt Finnconissa, jos Finncon on sinulle "mikä-häh", nyt on oiva tilaisuus korjata asia! Ja koska Finncon on tänä vuonna maailman parhaassa kaupungissa (Liioittelenko? Omasta mielestäni en.), on vähintään kaksi syytä käydä siellä. Täällä.

Juttuhan on niin, että ainakaan ohjelmavalikoimasta se ei kiinni jää. Kaikille löytyy jotakin, jos utelias mieli asuttaa pääkoppaa ja kroppaa. Sitten vielä sekin, että Finncon on ILMAINEN. Et tarvitse rahaa päästäksesi seuraamaan ohjelmaa. Ajatella. Edes Suomen suurimmat kirjamessut eivät kykene samaan.

Koko ohjelma löytyy täältä.

Osuuskumman tärpit löydät täältä.

Meikäläisen humppakierros on tämänmoinen.

Tulkaa ja rakastukaa!

20.6.2016

Vuoden lyhyin yö

Sitä voisi luulla, että tämä likka lomailee, kun ei mitään kuulu.

Väärin. Olisikin lomaa. Painan kesän töissä -- tänään tuli tehtyä kaksitoistatuntinen päivä -- ja viikonloput kirjoitan -- paitsi silloin kun on Finncon. Mifongin kadottama alkaa olla hyvässä kuosissa syksyn julkaisua varten, vaikka stilisointia se vielä vaatiikin. Stilisointia ja uuden kartan!

Monenmoisia projekteja kuplii arjen alla. Hitaasti etenevät, kun aikaa on käytössä kovin niukalti juuri nyt, mutta joka päivä sydämessä tuikahtaa. Tämä sana, tämä tunnelma, tämä maisema, tämä dialogi. Palasia tarinasta.

Niin että eipä tässä oikeastaan ole valittamista. Kesästä saa nauttia työmatkoillakin, kun bussia odotellessa keskittyy kuuntelemaan lintukonsertteja, ja mansikoita ja kirsikoita ja herneitä voi ostaa torikojusta kotiin palatessa. Kun riittää valoa, riittää virtaa. Tiedostan, että käyn melkoisilla ylikierroksilla, mutta toisaalta on tästä ennenkin selvitty.

Ensi yö on vuoden lyhyin yö. Mitäpä sitä liikoja nukkumaan!

Nuokkuja. (c) J.S. Meresmaa

***

Naakkamestarikin liihottelee maailmalla ja kerää kauniita sanoja. Kas tässä muutama otanta arvioista:

"Naakkamestari on Robustoksen pienoisromaani kilpailun voittajateos. Kirjan voittoa en ihmettele lainkaan, on se kokonaisuudessaan niin kiehtova ja mielenkiintoinen teos. Naakkamestari yhdistelee kaiken, mitä kaipaan hyvältä pienoisromaanilta: se on sivumäärältään pieni mutta kuitenkin aiheiltaan suuri romaani, joka on kielellisesti todella hienoa luettavaa." 
- Lukutoukka-Krista, Suomi lukee -sivusto

"Tiheätunnelmainen tarina, jossa on surumielinen vivahde. Kerronta on napakkaa, tarina kulkee eteenpäin juuri oikeassa suhteessa miljöökuvauksen rinnalla." 
- Anni Nupponen, Goodreads
***

Tällä hetkellä pursuan kirjoitettavaa, mutta erityisesti sykähdyttää se, että keväällä ilmestynyttä steampunk-novelliani käännetään espanjaksi. Espanjaksi!

Kääntäjän kanssa on ollut mieletöntä tehdä yhteistyötä, sillä kaikenlaista termiä, tapakulttuuria ja vivahde-eroa on mietittävä, kun kieli muuntuu toiseen. Omaa tekstiään ja tarinaansa joutuu ajattelemaan aivan uusilla tavoilla -- ja toisaalta sen myös saa nähdä uudenlaisena. Niin tuttuna ja kuitenkin omanlaisenaan.

Hyvät uutiset (niitä on monenlaisia, mutta kaikkia ei voi kertoa!) ja etenevät projektit kannustavat. Töitä on tehtävä paljon, mutta tämä on nyt sitä elämää, jonka olen itselleni luonut.

Mitä siitä, jos vähän väsyttää.

12.6.2016

Muutoksia

Juuri nyt syön ohrapuuroa kauhalla suoraan kattilasta, oikoluen novellia ja totean, että ulkona on kaunis päivä.

Kaunis päivä on sisälläkin, sillä eilen luin keskiyöhön sattumalöytöä divarista, (Colin Greenlandin Harmin tiellä -romaania, jonka kansi houkutteli) ja aamulla heräsin näkyyn, joka johti romaanisynopsiksen kirjoittamiseen.

Romaanisynopsiksen.

Ja juuri kun luulin, että en romaanisynopsiksia harrasta. Näköjään tähän ei voi vaikuttaa. Muusat tekevät mitä muusat tekevät. Niin on olo taas kuin riivatulla. Milloin ehdin kirjoittaa kaiken? Haluan kirjoittaa kaiken. Haluan myös selvitä hengissä, koska pian olen rana rupta. Halkean.

***

Tämä vuosi on ollut syvenevän ymmärryksen vuosi. Paperilla minusta tuli kirjailija 2012, mutta sisäinen muutos on tapahtunut paljon hitaammin. Työläisen mentaliteettiin kasvaneen ei olekaan ihan yksinkertaista vastata kirjailijan kutsumukseen. Ymmärtää olevansa taiteilija. Antaa itselleen lupa luoda ja asettua tarinankertojan nahkoihin ilman, että niitä täytyisi välillä riisua pois. Hyväksyä epävarmuus kaikessa, niin omassa osaamisessa kuin toimeentulossa. Minun työni on tärkeää. Se täytyy uskaltaa sanoa ääneen. On tärkeää kertoa tarinoita.

Juuri mikään tässä ammatissa ei kuitenkaan ole helppoa. Voi olla helppoa ajatella, että nyt se seuraa unelmaansa, mutta kirjailijuus on ollut unelma minulle vain pienen hetken, jos ajattelee kaikkia vuosia, joita olen elänyt. Kirjailijuus on kutsumus ja ammatti, ja siitä on muodostunut minulle tapa elää. Elän ja hengitän tarinoita. Toivon, että ne elättäisivät minut, sillä kuulen oven sulkeutuvan takanani.

Tämän kesän jälkeen tulevaisuudessa ei ole muuta varmaa kuin se, että kirjoitan.

***

On myös kauniiden sanojen päivä. Iloinen uutinen sähköpostissa. Naakkamestarin lukenut kollega, joka kiittää siitä, että kirjoitin Ennin tarinan.

Epäröinyt askel vetreytyy jälleen. Uupunut selkä suoristuu.

Minun työni on tärkeää.

2.6.2016

Naakkamestari on ilmestynyt!

Naakkamestari on tullut painosta!

Voi, miten ihana pieni kirja, joka tuoksuu aivan erilaiselta kuin aikaisemmat kirjani. Naakkamestareita tuli kotiini tavallista isompi laatikko, sillä niin ilahduttavan moni oli tilannut sen ennakkoon signeerattuna. Vien ne postiin vielä tänään, joten piakkoin ne kopsahtavat postiluukuistanne!




Tähän hellepäivään tuli nyt satumaisen paljon iloa ja valoa! Naakkamestarin saa nopeimmin itselleen tällä hetkellä siten, että tilaa sen suoraan Lukutoukan kirjakaupasta.


29.5.2016

Kaipasiko ilmalaivanne mekaanikkoa?

Otimme porukalla pienet kuvaussessiot tuossa männä viikolla. Muistatte ehkä marraskuisen kauhusirkuskuvauksen? No, kollega Anni Nupponen ja kuvavelho Outi Puhakka tempaisivat toisen kuvauspäivän, tällä kertaa meille niin rakkaalla steampunk-teemalla.

Oli aika Erinomaisten Kummajaisten Klubin kokoontua!

Meikälikan oli vaikea päättää, olisinko hieno leidi, hullu tiedenainen vai konerasvaa poskessaan ähräävä mekaanikko. Valitsin jälkimmäisen, koska kotikaupunki on kuitenkin enemmän työläisten kuin herrasväen, ja koska Naakkamestari on ehtaa työläissteampunkia.

Tässä muutama maistiainen, Outin kotisivuilta löytyy lisää herkullisia kuvia!






Kiitos kaikille erinomaisille kummajaisille ja erityisesti Outille!