Pääasioita ja peräti lapasetkin

Tämän sain jo aikaa sitten Tellulta - kiitos! Vaikka en kyllä tiedä, onko minusta inspiraation lähteeksi, kun ohjeista neulon ja nekin yleensä väärin... ;)

Tämän haluan jakaa (jälleen) eteenpäin kaikille neulebloggaajille! Ilman teitä en olisi ikinä oppinut neulomaan.

'''''

Viime päivinä on valmistunut pieniä töitä - lohduttavat vähän neuletakkiepisodin jälkeen. :) (Kiitos kilteistä kommenteista!) Bloggaaminen - tai paremminkin valokuvien ottaminen - vain on jäänyt, eivätkä nämäkään mitään taidetta suorastaan ole.

Minun päänmuotooni pipot eivät istu, joten pidän myssyistä. Uudesta Ullasta bongasinkin aivan viehättävän, jonka neuloin Rialta Sukkasato-kiitoksena saamistani Maijoista. Tein siis itselleni pääkappaleen, kuten Ria ehdottikin! Vielä jäi pari kerää, joista tod näk syntyy jossakin vaiheessa itselle tumput.

Ohje: Rinsessamyssy Ullasta
Lanka: Gjestal Maija, 100 g
Puikot: 3,5 mm (miksi KnitPickseissä ei ole 3 mm irtopäitä??)

Seuraava pipo syntyi lahjakoppaan, mutta tykästyin malliin niin, ettei tiedä vaikka tekisin itsellenikin...

Ohje: 120 silmukkaa, 8 mallikertaa Aileista, sitten kaksinkertaisella langalla sileää neuletta kunnes pipon koko korkeus 10 cm, sen jälkeen kavennukset kuten Cousteaussa
Lanka: Pehorka Derevenskaja ja Novita Kolibri, yht. 80 g
Puikot: 3,5 mm

Syksyllä tein Samille Cousteau-pipon Nallesta. Kuulemma sillä pärjää pikkupakkasella, joten siltä varalta, että talvi joskus tulisi, haimme Fionasta pari kerää Marks&Kattensin Naturaa - pipon omistaja valitsi langan, ja ihanan langan valitsikin!!

Ohje: Typyn Jacques Cousteau -pipo
Lanka: Gjestal Natura, 100 g
Puikot: 3,5 mm

Ja sitten vihdoin ja viimein peräti toiset lapaseni Lapaskuun Tumpputupaan... Tosin kaksi paria oli tavoitteenakin. :) Tällä kertaa neuloin Ailit ihan ohjeen mukaan. Lahjakoppaan nämäkin.

Ohje: Ailin lapaset
Lanka: Seiskaveikkaa kahdessa harmaassa sävyssä yht. 80 g
Puikot: 3,5 mm

****
Huomenna lähden taas koulutusreissulle Helsinkiin. Tällä kertaa tiedossa on kivaa, sillä tapaan Joulumuorin yllätys -vaihdon parini Pian ja säästämme postikuluja vaihtamalla paketteja ihan kasvotusten. Mukavaa! Matkaneuleeksi lähtee se Novitan "taikaliivi", jota on viheliäinen neuloa - siis on oltava paikassa, jossa ei ole vaihtoehtoja... ;) Lohdutuksena olen sentään ladannut joulumusiikkia mp3-soittimeeni.

Ihanaa adventtia kaikille! Maanantaista 1.12. alkaen voitte käydä lukemassa päivittäin kirjoittamaani joulukalenterisatua Joulumaa-blogista.

"Ei toista ole sellaista"

Aina välillä alan kuvitella, että osaan tehdä käsitöitä. Seuraan hienosti jopa ulkomaankielisiä ohjeita, nautin työn jäljestä ja saan kehuja.

Ja sitten aina välillä tipahdan maan pinnalle. Olen edelleen oikeasti se käsityöluokan hitain ja huonoin.

Tangled Yoke Cardigan on ollut haaveissa pitkään, itse asiassa sen takia halusinkin viime syksyn IK:n. Vähän tekeminen jännitti, kun en oikein tajunnut miten tuo palmikko syntyy ja miten ylipäänsä neulotaan raglan alhaalta ylöspäin.

Lähtiessäni viimeksi Helsinkiin koulutukseen otin vartalo-osan puikoille, koska sen tekemistä sanottiin tylsäksi. Ja olihan tuo tylsää, aivan sopivaa juna- ja hotellineulomista. Sovelsin ohjetta sen verran, että jätin kaikki vartalomuotoilut pois, koska olisin joutunut laskemaan niiden sijainnit kokonaan uusiksi 142-senttiselle vartalolleni - eikä minulla ole mitään vyötäröä... Muutenkin vähän sovelsin, tein resoria sen verran kuin itseä huvitti jne.

Hihat, nuo kammotuksen paikat, sen sijaan valmistuivat ihmeen helposti. Tosin varmaan ensi kerran eläissäni tein tasona jotain, minkä olisi voinut tehdä pyörönä - mutta halusin tehdä hihat yhtä aikaa, ja solmiutuvalla alpakalla ei taikalenkki sujunut. Neuloin siis ne tasona.

Ja sitten pitikin nikotella.

Hihojen ja vartalon yhdistäminen englanninkielisen ohjeen perusteella meni yli maisterin ymmärryksen. Se oli se kohta, jossa kysyin Samilta, noudatanko järjen vai lehden ääntä - ja noudatin järkeä. Miksi joku neuloisi raglanin näin vaikeasti, kun sen voi tehdä ylhäältä alaspäin? Voinko muokata Vihervaarasta oman version??

Ja niin tultiin palmikkoon. Voi autuutta. Yleensä neulon palmikkoja mielelläni, koska kaaviota ja neuletta vertaamalla on helppo nähdä, meneekö homma oikein.

Vaan ei nyt. En tajunnut koko aikana enkä tajua vieläkään, miten palmikkokaavio toimi. Vaikka minulla oli takuulla oikea silmukkamäärä lähtiäpäältä, niin palmikon aikana se täsmäsi ehkä parilla-kolmella rivillä - muuten silmukoita oli aina liikaa tai liian vähän. Minkäänlaista kuviota ei muodostunut, ei ainakaan sellaista, joka olisi edes etäisesti muistuttanut lehden kuvaa.

Mutta en purkanut. Halusin vain työstä eroon ja arvelin, ettei se purkamalla miksikään muuttuisi, kun en siis edelleenkään tajunnut palmikkokaaviosta mitään.

Kun olin päässyt kaulukseen asti ja minun piti taittaa kaitale ja kiinnittää se kauluksen reunaan kolmen puikon päättelyllä, laskin tarkasti silmukat. Mutta siitä huolimatta ne eivät täsmänneet lopussa ja kaulus veti kieroon - ilmeisesti olin laskenut keskellä kaulusta kaksi silmukkaa yhdeksi ja kuitenkin neuloessa poiminut ne erillään tms...

Joko tästä tai palmikon silmukkamäärätakuista johtuen napitus takin yläosassa vinnaa vasemmalle.

Lopulta pääsin ompelemaan Polinkasta tilaamiani nappeja - joista osan joutuin ompelemaan kolme kertaa, kun nappilista pullotti ja pönkötti. Raa'asti vain kuumaa höyryä sille... Siltikään kaapu ei istu, vaan nappien kohta vetää aivan kuin takki olisi liian pieni.

Viheliäinen neule. Vei kaiken uskon ja luottamuksen omiin kykyihini ja siihen, että osaisin ikinä enää neuloa mitään. (Aloitin tämän jälkeen sitä liiviä, mallia nro 2, syksyn Novitasta, enkä osaa edes neuloa sen puolipatenttia vai mitä se on - neulon kaksi riviä ja puran yhden. Näin sitä pidetään käretöön työn touhussa.)

Malli: Tangled Yoke Cardigan, IK syksy 2007, koko 42
Lanka: Drops Alpaca, 350 g
Puikot: 4 mm
Muuta: Kun viimein sain tämän kaamean luntun ylleni, Sami ilmoitti että hänestä se on kiva. Niin minustakin. Tykkään tästä, vaikka se kääntyy kieroon ja on täynnä virheitä eikä sitä takuulla kukaan edes tunnista Tangled Yokeksi. Mutta makuuhuoneemme seinällä on Herättäjä-Yhdistyksen kalenteri, ja erään kuun kuvassa ihmisillä oli yllään Siioninvirsi-T-paitoja. Niitä siteeraten Sami totesi: "Ei toista ole sellaista". Niinpä. Kenelläkään koko maailmassa ei ole sellaista Tangled Yokea kuin minulla... :D Töissä joku sanoi, että takistani - lähinnä sen väristä kai - tulee hyvälle mielelle. Paras saamani kohteliaisuus ikinä.

Kuvat otettiin eilen Vanhan Paukun joulumessuilla Lapualla käydessämme. Jostakin syystä ihmiset tuijottivat, kun keikistelin Alajoki-salin kuusen edustalla ja Sami näppäili kuvia. Eivätkö ne lue blogeja tai jotain?? :D

Loppuun positiivisuutta ja kiitokset punaselle, joka muisti Sukkasadon emoa... Sievin ikinä näkemäni minisukka rintapieleen laitettavaksi!

Yllätys

Jo Sukkasadon alussa Ria kyseli, miten emoa voisi tempauksesta kiittää. Annoin ymmärtää ettei mitenkään - enhän minä sitä "rahan vuoksi" tee!

Sadon ollessa loppusuoralla Ria uudisti kysymyksen ja ilmoitti, että kursailu ei nyt sovi. Niinpä kerroin, että tykkään keltaisesta väristä ja suklaasta.

Ja tänään sain tämän.

Arvatkaa kiljuinko, kun avasin ihanaa taidekuvioitua pakkausta! Neljä kerää Maijaa, levy Fazerin Omar-suklaata, pussillinen kullankeltaisia Sinellin helmiä (katselin helmiä omia silmukkamerkkikokeiluja varten ihan hiljakkoin mutta jätin ostamatta) ja kaunis kortti, jossa Ria vihjaa langalle sopivia myssy- ja sormikasohjeita löytyvän vaikkapa Jatan blogista...

Iiks. Olen sanaton. Taidan hiipiä johonkin nurkkaan silittelemään Maijaa...

Hiljaiseloa

Sukkasato on vihdoin osaltani ohi, arvonnat suoritin tänään. Olipa siinä kaikkineen valtavasti puuhaa, mutta ihmisten ihanat kommentit ja sähköpostiviestit lämmittivät. Kyllä te olette kilttejä!

Ja kiitos myös ihanista arvontapostauskommenteista. Osallistua saa siis perjantaihin saakka.

Muuten on väsy, viikonlopun häähumun lauettua uupumus iski kuin miljoona volttia. Yhdet lapaset Tumpputupaan olisivat valmiina, mutta kukaan ei jaksa niitä päätellä eikä kuvata. Toiset pitäisi vielä tehdä pukinkonttiin... Lähinnä olen jaksanut tikuta aivotonta Tangled Yoke -neuletakkia. Saa nähdä miten käy, kun pääsen palmikkoon asti. Muutenkin jänskättää, kun en ikinä aiemmin ole tehnyt raglania alhaalta ylöspäin!

Fionan nettikaupasta tuolla aiemmin jo mainitsinkin. Pyysin Sannalta logon laittaakseni sen mainokseksi tuohon sivupalkkiin. Aina pitää suosia paikallista (tai no, paikallinen olisi tuossa alakerrassa, mutta sanokaamme että tutuinta :).

Arvonta!

Tajusin säheltäneeni Sukkasadon loppuarvonnan kanssa. En muuten, mutta olen koko ajan julistanut, miten suoritan arvonnan seuraavassa neuletapaamisessa Fionassa ensi keskiviikkona. Muuten hyvä - mutta ensi keskiviikkona olen työhön liittyvässä kokouksessa klo 17 alkaen, enkä missään Seinäjoella!! :( Kyllä harmittaa kun taas jää neuletapaaminen väliin.

Sama tuo, arpoa voin toki ilman neuletapaamistakin, mutta nyt menetin juhlallisuuspisteet... (Toisaalta eilen meidän perheessä oli ihanaa juhlaa riittämiin!)

Lohdutuksena järjestän pitkästä aikaa oman arvonnan täällä Kerällä. Kun tilasin Jujusta Mary Oljen kirjan Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä, tilasin niitä kaksittain. Toinen arvotaan nyt.


Jos haluat osallistua arvontaan, jätä tähän postaukseen kommentti viimeistään ensi perjantaina 14.11.! Jätä kommenttiin nimimerkkisi ja joko sähköposti- tai blogiosoitteesi sekä kerro siinä, mikä postaus Kerällä-blogissa kautta aikain on jäänyt parhaiten mieleesi. Se on voinut jäädä mieleen joko hyvässä tai pahassa, mutta minua ihan vain huvittaa selvittää, olenko kyennyt ikimuistoisiin suorituksiin. :)

Kaupunkituomisia

Helsingistä on palattu. Itse koulutukseen liittyviä juttuja voitte kurkkia Tuumooksista, täällä kerron siitä vapaa-ajasta! :)

Keskiviikkona olin Helsingissä niin myöhään, että sulkeuduin tyytyväisenä hotelliin. Mutta torstaina koulutus loppui viideltä ja lähdin sen jälkeen reippaasti suunnistamaan Menitaan, jonka olin katsonut olevan kuuteen auki - huolimatta säästä, joka käänsi sateenvarjon nurinniskoin.

On ehkä väärin sanoa, että Menita oli minulle pieni pettymys. Syy oli varmaan itsessäni. Olenhan ostanut parin viime kuukauden aikana runsaasti lankaa, ja minua alkaa ahdistaa jos sitä on ihan määrättömästi, sillä haluan välillä neuloa sitä poiskin. Lisäksi tuntui hullulta lähteä kantamaan Helsingistä villatakkilankoja, jotka olisivat täyttäneet koko laukun.

Menitan valikoima on valtava, mutta - niin on myös Fionan ja Tapion! Olen siis vain oppinut liian hyvälle, kun Pohjanmaalla kaikki on suurta... ;) Noroa olisin ostanut, mutta sitä ei ollut (en tosin kysynyt, mutta ainakaan en nähnyt sitä).

Koska kuitenkin pyörin kaupassa lähes tunnin ja minulta kysyttiin jo pari kertaa ystävällisesti, tarvitsenko apua, ostin jotain. Saa nauraa.

Lähdin sitten Helsinkiin ostamaan Novitaa... Mutku ostin Tapiolta vähän naftisti Isoveljeä (aion siitä Dropsin palmikkotakkia) ja nämä nyt osuivat hollille. Grignascon VIP ja Dropsin uusi KidSilk ovat huiveja varten - vaikken edes tiedä, saako kerästä huivia. Tehdään sitten pieni!

Poistuessani Menitasta en lähtenytkään heti takaisin hotelliin, vaan lähdin Korkeavuorenkatua ylöspäin - ajattelin, että käydään sitten vaikka Espalla tai jossain. Ei ollut mitään muistikuvaa, että sillä kadulla olisi mitään muuta mielenkiintoista, kunnes näin kyltin...

Ja eiköhän Hobboks ollutkin auki seitsemään! Seuraavan nautinnollisen tunnin vietin siellä ihmetellen. Tosin syksyn kirjapaketin jälkeen en löytänyt paljonkaan sellaista, mitä olisin himoinnut, mutta nämähän noin niinku kuuluu omistaa:

Ellen keksi näille käyttöä, myyn nämä vaikka Huudossa. Kuvat on sitten otettu hotellihuoneen sängyllä, mikä antanee niihin tiettyä glamouria... ;D Eivätkä käynnit hukkaan menneet muutenkaan, olenhan nyt itse henk koht piipahtanut kahdessa kaupassa, joissa myös neuleromaanini päähenkilö käy... (Toinen kustantaja muuten kehotti lähettämään käsikirjoituksen, katsotaan koska saan sen tulostettua ja tuleeko sieltä sitten samanlainen tuomio arkisuudesta kuin ensimmäiseltä.)

Pakko kertoa vielä anekdootti kotimatkalta. Minähän olen pieni ja heikkovoimainen ihminen, joka elämänsä aikana on matkustanut paljon työ- ym. asioissa ja raahannut monta kertaa lähes itsensä kokoista laukkua ylös ja alas asemien ja junien portaita. Yhden kerran elämässäni muistan, että vieras ihminen olisi tarjonnut minulle apua laukkuni kanssa - joko minua ei yleensä edes huomata, tai sitten ajatellaan että pärjään kyllä lopun matkaa kun olen tähänkin asti pärjännyt.

Kun eilen Helsingissä menin junaan ikkunapaikalleni, viereisellä paikalla oli jo nainen. Nähdessään, että asettelin trolliani istuimeni jalkatilaan, hän tarjoutui nostamaan sen ylös hyllylle. Sanoin ei kiitos, koska enhän minä saisi sitä Seinäjoella hyllyltä alas (nainen oli jäämässä pois jo Tampereella) ja että olin kyllä tottunut ja että lyhyistä sääristä on hyötyä jne. Olisi pitänyt arvata: kun ihminen on näin ystävällinen, niin tietysti hän seuraavaksi istuutuu paikalleen, ottaa esiin Novitan sinisen käsityöpussin ja kaivaa esiin lapasneuleen... Vahinko vain, ettei hän tuntunut välittävän puhekaverista, sillä esiin ottamani Tangled Yoke -takin teelmes ei herättänyt mitään reaktiota. Mutta siinä me istuimme vierekkäin ja tikkusimme!

****
Tangled Yoke eteni reissussa ihan hyvin, joskin eilen junassa väsytti niin että syvennyin suurimmaksi osaksi matkaa dekkariin. Mutta Noro-sukat valmistuivat tänään, kuvia tulee myöhemmin. Ja LiisaP:lle ja muille edellisen postauksen kankaista kiinnostuneille tiedoksi: kankaat olen siis tilannut Kangas-Mallasta, musta-harmaa on tätä ja ruskea (se on tosissaan ihanan suklaanruskeaa, vaikka kaupan kuvassa näyttääkin lähinnä harmaalta) tätä.

Kankaat ovat huovutettuja, eli helmaa tai vyötäröä ei tarvitse mitenkään päärmätä. Ne eivät ole hirveän paksuja, mutta sen sijaan ne joustavat. Ompelin jo molemmista hameet, mutta molempiin joudun tekemään sisäänottoja vyötärölle, etteivät tipahtaisi - ja minulla on sentään leveä lantio!! :D

****

Tänään alkoi Lapaskuu, ja minä olin saanut kutsun Tumpputupaan. Helmikselle kiitos huolenpidosta, kutsu tuli jo toistamiseen, kun ensimmäisen version tullessa olin Helsingissä enkä päässyt nettiin!

Katsotaan nyt, saanko aikaan mitään yläkäpälänlämmittimiä. Sukkasadossa on bloggausaikaa vielä huomisiltaan asti, kokonaissaldo meni jo viime sunnuntaina yli 1000 alakäpälänlämmittimen, ja nyt jännittää mikä on lopputulos. Lopun suurarvonta seuraa sitten puolentoista viikon päästä, arvontoihin on aikaa ilmoittautua ensi viikko. Aika rankka tempaus oli emännälle, mutta onneksi oma osuuteni ilmeisesti meni kohtuullisesti.

****

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä kiitos Matleenalle, joka muisti minua tällä:


Tiedättehän te, mitä minä tälle teen? Tietenkin haluan antaa sen eteenpäin (vaikka säännöt eivät sellaista sallisikaan) kaikille ihanille neulebloggaajille!

Omenanvihreää syysmyrskyyn

Viikolla startitis tahtoi pahasti vaivata. Mutta sitten olin reipas: muistin, että olen yli kuukausi sitten aloittanut tätä, ja niinpä päätin sinnitellä sen loppuun.

Malli: Norah Gaughanin Turbulence U-Neck Pullover kirjasta Knitting Nature
Lanka: Drops Alpaca, 275 g
Puikot: Resorissa 3,5 mm, muualla 4 mm

Varsinaiset viralliset kuvat otettiin eilen Kauhavan Kangas-Aitan käsityöklubissa, jonne päädyin ensimmäisen kerran puoleen vuoteen...




Tämä oli kiva neuloa ohuesta langasta huolimatta, palmikon teko oli jopa hauskaa - mutta hihat!! Miten hihojen teko voi olla niin tuskallista? Taikalenkillä en yrittänytkään kun pelkäsin lankojen solmuuntumista, mutta tajusin sentään neuloa hihat tasona yhtä aikaa samalla pyöröllä. Syy tasoneulontaan on tässä:


Kuvassa neuleen vasen puoli on neulottu pyörönä (kuten tein paidan kainaloihin asti), oikea tasona. Lievää suurempi ero käsialan tasaisuudessa! Onneksi on höyryrauta... Mutta tykkään tuloksesta. Alpaca on ihanaa lankaa.

Otin Käsityöklubiin sinniteltäväksi nämä kantapäättömät unisukat. Miten "siirtyvän resorin" neulominen voi olla niin tuskallista? Mieluummin tekisin vaikka miesten sukat kokoa 50 kuin toiset tällaiset... Mutta lahjakoriin menevät ja toivottavasti saaja tykkää.

Malli: Kantapäätön unisukka, 60, 6n, 6 krs
Lanka: Austerman Step n. 70 g
Puikot: 3 mm

Ja Palaga muisti patsaalla...


Tempaus on lähtöisin täältä ja kiertää blogimaailmaa. Lämpöinen kiitos! Vaan tiedättehän, että minä aina jaan tämän kaikille teille... :) Ilman teitä ei tätäkään blogia olisi. (Juu tiedän, tämä sama teksti tulee Tuumooksien puolelle, mutta kun asia on sama!)

Vyötäröstä alaspäin

Olen tänä syksynä todennut, että jos haluaa pysyä lämpimänä, kannattaa pukeutua mieluummin paksuihin sukkiksiin ja hameeseen kuin farkkuihin. Itse suosin Lindexin neulesukkiksia, jotka istuvat paksuihin lyhyisiin sääriini kuin hansikas.

Käsityömessuviikonlopun perjantaina myös Jokipiin Pellavalla oli oma tempauksensa, Pellavaa ja soppaa -päivä. Sinne siis sännättiin töiden jälkeen. Mukaan lähti kaupasta ihanaisia tarjousliinoja, mutta erityisesti minua kiinnosti palalaari. Ajattelin kokeilla, josko pellavafroteepalasta syntyisi hame.

Vaan kävi niin, että pellavafroteepalojen sijasta tarrasin todella suureen pellavakankaan palaan. Joku ehkä osaisi sanoa, mitä kudosta ja mihin tarkoitukseen se oli tehty, lievää sekundaa - törröttäviä langanpätkiä - mutta 11 € kilohinta ilahdutti. Palasta syntyi hame.

Tästä te ette nyt näe tuota kankaan pintaa, mutta se on siis musta-harmaaruutukuvioista. Hiukan joustavaa, oikein kivaa. Leikkasin hameen lempparifarkkuhameeni mukaan, mutta ilmeisesti jotenkin pöljästi, koska jouduin kaventamaan (!!) tätä kahdesti (!!!!). Vieläkin vyötäröltä on iso, onneksi minulla on leveä lantio. :) Sivussa vetskari.

Ompeluinnostus on muutenkin puhjennut. Huomattuani käsityömessuilta ostamani the hameen varsin ihanaisen lämpimäksi ajattelin hankkia villakangasta itselle ja ommella sille kavereita. Jalasjärvellä ei ole kangaskauppaa, joten turvauduin netin ihmemaahan. Kertokaapa minulle hyviä nettikangaskauppoja - itse kun en niitä paljonkaan löytänyt, vaikka kävin läpi kaupat.comin käsityöosaston! Joko myytiin vaippakankaita tai ulkoilukankaita tai tilkkukankaita, mutta isoa valikoimaa ei tahtonut löytyä. Viimein päädyin tilaamaan erinäisiä juttuja Kangas-Mallasta, niistä lisää sitten kunhan saapuvat. (Millä sen Vileenin saa pois olkapäältä? Ja eihän kankaisiin voi tulla samanlaista himoa kuin lankoihin??)

Mutta ihan vähän lankojakin olen tuhonnut, tässä taas heinäpaali Sukkasatoon. Varmaan vuosi sitten tilasin Ilulta hänen värjäämäänsä lankaa, jossa on merinoa (65 %), bambua (20 %) ja silkkiä (15 %). Langalle oli monenlaisia suunnitelmia, mutta taas liika ihailu voitti: eihän tuosta malta...

Kun Kangaskasa sitten julkaisi Terho-sukkien ohjeen, tarrasin lankaan ja puikkoihin. Ja olin pettynyt. Ihanaiseksi ajattelemani lanka muistutti todella kovaa, merseroitua, joustamatonta puuvillaa - no, tavallaan joustamatontahan on esim. Novitan Bambu-lankakin. Mutta Terhon malli on kiva, sukat neuloin ja toivon, että lahjansaajan jalassa nämä ovat miellyttävät. Lankaa jäi sen verran, että voisin tekaista vielä itsellenikin sukkaset.

Malli: Kangaskasan Terho-sukat
Lanka: Handu Handdyed, nimeä en enää muista... 60 g kokoon 38
Puikot: 3 mm

Ensi viikolla olen pari päivää työreissulla - tai oikeammin opiskelemassa - Helsingissä. Kauhea stressi miettiä, mitä neulottavaa ottaa mukaan junamatkoille ja pitkiin hotelli-iltoihin... :)

Puolet petäjäistä ja puolet silkkiä

Kaksi petäjää vierekkäin... :) Saalista Sukkasadon Heinälatoon ja sitä kautta lahjakätköön.

Malli: Petäjä Ullasta
Lanka: harmaa 7veikka 120 g ja vihreä Nalle 70 g
Puikot: 4 mm ja 3,5 mm

Eilen tein varsinaisen kerimisoperaation ja mm. messuilta ostamani sarisilkki pääsi kerälle - ja samaa tietä puikoille. Clapotiksesta tuli vähän nysä, koska arvioin toisen kerän metrimäärän liian optimistisesti. Mutta eiköhän tämä hartioita lämmitä silti. Tosin tästä lähtee nöyhtää vähän kuin entisen viitasta...

Malli: Kate Gilbertin Clapotis (suomenkielinen ohje täältä)
Lanka: sarisilkki (intialaisten sari-vaatteiden neulomisessa ylijäänyt silkki kehrätään langaksi) 200 g
Puikot: 6 mm

Edelleenkään kamera ei osaa vangita silkkiä oikein...

Pakko näyttää tämä: ne vironvillat kerittyinä. Värit näkyvät vielä upeammin kuin vyyhdellä.

Harsopellavaseikkailuistani kiinnostuneille tiedoksi, että heitin sekä jakkuni että jäljellä olevat kankaat pyykkiin. Ulos tuli tykkyä, huomattavasti vähemmän (toivon ma) nöyhtäävää tavaraa.

Sipiltä (linkki korjattu oikeaksi! :) olen saanut hyviä ompeluvinkkejä, kiitos niistä! Hame on vielä tekemättä, mutta tänään ompelin jotakin, jota toivon mukaan esittelen täällä piakkoin - kunhan vain malli ei näytä siltä kuin olisi koko viikonlopun rötkötellyt onnellisena kotona kauheissa ryntteissä ja tukka kampaamatta. ;)

Pari pientä

Kiitos kiitos hamekehuista! Olen edelleen in lööv ja tietysti tänään hame oli töissä yllä (se on muuten lämmin!). Tosin tässä on sama ongelma kuin kaikissa vuoritetuissa hameissa - minä liu'un. Kun ihminen on 142-senttinen, hän istuu työtuolillaan kuin viisivuotias jalat ilmassa. Vaikka työnantajani onkin satsannut kohdallani erinomaisen laadukkaaseen jalkatukeen, niin liukkaan vuorin vuoksi joudun koko ajan kiskomaan itseäni tuolilla taaksepäin... Toivon mukaan hameen takaosa ei kulu tämän vuoksi! :D

Keväällä hankin niin monen muun lailla uusintapainoksen Eeva Haaviston kirjasta Sata kansanomaista kuviokudinmallia - en vähiten siksi, että suunnilleen puolet kirjan malleista on Jalasjärveltä. :)

Kirjoneule ei ole ominta alaani, mutta kuvittelin sentään selkeiden kaavioiden mukaan pärjääväni. Noh... Haaviston lapasethan ovat ensinnäkin isoja (keskustelua on käyty eri palstoilla siitä, ovatko nämä perinteiset mallit ns. päällilapasia, joiden alle on puettu toiset tumput, vai miksi niiden koko on hehtaari), joten jouduin sumplimaan silmukkamäärissä.

Toiseksi uusintapainos on faksimile, mikä tarkoittaa, että vanhan kirjan sivut on valokuvattu ja painettu kirjaan sellaisenaan. Tällöin kaavioiden ruudukko on tullut näkyviin hyvin heikosti. Työkaverillani on ihan alkuperäinen Haavisto 40-luvulta, ja se on paitsi hiukan isompi, jolloin kaavio mahtuu sivulle suurempana, myös huomattavasti selkeämpi. Onko kenelläkään muulla ollut ongelmia laskea, montako silmukkaa mitäkin väriä pitäisi neuloa?

Tietysti vielä otin ensimmäiseksi malliksi nämä "imiääsenleheret", joita ei voi helpoimmiksi sanoa... Niinpä lapaset venyivät heinäkuulta lokakuulle, vaikka yritin kuljettaa näitä neuletapaamiessakin "pakkoneuleena". Mutta nyt ovat valmiit ja todennäköisesti päätyvät lahjakoppaan - ellei tuo kärjen erimuotoisuus ala häiritä niin paljon, että otan nämä itselle käyttöön.

Malli: Jalasjärvi 81 Eeva Haaviston kirjasta Sata kansanomaista kuviokudinmallia
Lanka: Tummanruskea on jotakin aitosuomalaista pässinpökkimää, vaaleanruskea venäläistä Moscow Yarn Companyn Lizaa - nimesinkin nämä neuletapaamisissa "YYA-lapasiksi". Yht. 50 g
Puikot: 2 mm bambut
Muuta: Kun kerran en osaa kirjoneuletta, niin miksiköhän aloitin jo seuraavat haavistot...

Käsityömessuilta hankin lauantaina KnitPicksin 2,5 mm sukkapuikot, joita piti heti päästä testaamaan. Hansikkaista ja huivista jäi yli sopiva kerä La Alpacaa, ja kun jostakin luin alpakanvillan olevan lampaanvillaakin lämpimämpää, neuloin itselleni ohuet mutta lämpimät pakkassukat. Lanka riitti niin täsmälleen, että ehkä metri-puolitoista jäi yli.

Malli: Perus, vahvistettu kantapää ja nauhakavennus
Lanka: La Alpaca 50 g
Puikot: 2,5 mm KnitPicksit ja Prymit (pelkäsin langan loppuvan ja neuloin siksi molempia sukkia yhtä aikaa)

Tänään ruokatunnilla löysin postin seasta paksun kirjekuoren. Ihmeissäni sitä pyörittelin, kun en käsialaakaan tuntenut - nykypäivänä saa niin harvoin oikeaa kirje- ja korttipostia, että oppii kyllä käsialat! Avasin kuoren ja löysin kauniin kortin ja pussillisen kuivattua piparminttua!! Joulumuorin Yllätys -vaihdon parini Pia oli nyt jo muistanut minua!

Lämmin kiitos sinulle Pia, olet kyllä ollut sinäkin mielessäni - ja taidan pian lähetellä muutaman tungettelevan kysymyksen noin niinkuin tulevaa tarvetta silmällä pitäen... ;) Mutta illalla maistan piparminttuteetä!

Vasen jalka ei tiedä mitä oikea tekee...

Kun viimeksi olin neuletapaamisessa Fionassa, innostuin ostamaan kerän Regian uutta Design Line Kaffe Fassett -lankaa. Olen niin tottunut siihen, että saan itselleni kerästä sukat ja kahdetkin, etten tajunnut 50 g kuusisäikeistä lankaa olevan riittämätön määrä yksiinkään sukkiini...

Vasen sukka ja oikea lavan puoliväliin on siis Fassettia, loput epämääräisiä, väreihin yhtäänkään sointuvia Nallen jämiä. Näin sitä käy kun Kaisa yrittää olla design-ihminen, vasen sukka on risainia ja oikea sitä mitä kaapista löytyy... :)

Lanka: Regia Design Line Kaffe Fassett, 50 g ja Nalle-jämiä n. 10 g
Puikot: 3 mm
Malli: Äärimmäinen perus, koko 34
Muuta: Näistä perussukista tahtoo olla vajausta, niin että käyttöön menevät.

Ja nämä kuuluvat tietysti sekä Sukkasadon Heinälatoon (huomatkaa aiheeseen sointuva liina sukkien alla!) että Project Spectrumiin.

Vihdoin...

Tämän vuoden Sukkasadon alkaessa en ottanut mitään paineita omista sukitteluista - ajattelin, että lähinnä pyrin hoitamaan emon roolini kunnialla. Mutta kyllähän sitä alkaa hermostua, kun kaikki kantavat Hillokellariin ja Heinälatoon toinen toistaan upeampia luomuksia ja itse ei saa mitään äntiin...

Nyt onneksi on minullakin esiteltävää omassa alablogissani eli Heinäladossa.

Malli: Taikalenkki ja tiimalasikantapää
Lanka: Lanagrossa Meilenwelt Colortweed, blogiarpajaisvoitto Liinulta, n. 50 g, koko 34
Puikot: 150 cm 2,5 mm pyöröt
Muuta: Taikalenkki ei ainakaan nopeuta sukkien tekemistä... Joten taidan palata vanhaan systeemiin ja säästää uuden tekniikkani hihoihin. Tiimalasikantapään ohjetta en jaksanut kerrata, joten virheitä tuli, enkä muutenkaan oikein siitä pidä - liian matala. Mutta tulipa opeteltua. Otin toiseen sukkaan langan kerän sisältä ja toisen päältä, joten sain vastapariset raidat! Varressa 48 ja lavassa 40 silmukkaa.

Malli: Petäjä uusimmasta Ullasta
Lanka: Grafiitinharmaata Seiskaveikkaa noin 100 g, koko 42
Puikot: 4 mm bambut
Muuta: Nämä menevät pukinpussiin. Petäjä on mainio ohje, en ollut malttaa lopettaa näiden neulomista! Tosin otin vain mallikerran ohjeesta ja muuten neuloin omasta päästäni. 48 silmukkaa.

Eilen Lapualla autoin äitiä selvittämään toimimattoman ompelukoneen salaisuutta. Kaivaessani ompelukonepöydän kaapista ohjekirjaa löysin varsinaisen nostalgiapaukun. Kuka muu tunnustaa omakseen?


Kirja lähti mukaan, kun sen välissä oli myös peruskaava-arkki. Aika siisti tuo on, olin sairauden vuoksi poissa koulusta koko seiskaluokan syksyn ja jouduin kammoamiini käsitöihinkin siis lähinnä vasta joulun jälkeen. Sukkaa ehdin sentään neulomaan. Novita ei siis vielä ollut Novita talvella 1988!


Sukkasato on ollut tosi tuottoisa, pian alan laskea kolmannen viikon saldoja.

Lyhyet erikoiset

• IK ilmaantui toissapäivänä minua ilahduttamaan. Uusi neulelehti on aina mukava selata läpi, vaikkei sieltä tällä(kään) kerralla mikään ohje hypännyt silmille. Ehkä joskus taas... Tällä hetkellä poden ideaähkyä enkä kaipaakaan enää lisää virikkeitä.
  
  
• Mutta tällä en tietenkään tarkoita sitä, etteikö tämän syksyn VK kelpaisi!! Kävin kysymässä sitä Jalasjärven Ärrältä, jossa kauppias selasi Lehtipisteen luetteloa - eikä löytänyt koko VK:ta! Aika outoa, kun kuitenkin Lehtipisteen sivuilla se toki on.
  
  No, ajattelin, että minä olen sitten Blogistanian ainoa joka ei saa tehdä Vihervaaraa - kunnes Heleena (jos sinulla olisi se blogi, linkittäisin tähän isosti!) ilmoitti löytäneensä niitä Seinäjoelta kaksin kappalein ja kysyi, varaako toisen minulle. Arvatkaa mitä vastasin... hihihihihi... :D Kyllä ihmiset ovat kivoja!
  
  
• Flunssa on kiusannut koko viikon. Yhtenä yönä en saanut nukuttua, vaan/koska (valitse sopivin) suunnittelin omaa neulemallia - ja neuloinkin sitä klo 01-02.30... Ei mitään maailmaamullistavaa, mutta minulle on iso juttu suunnitella jotakin itse. Katsotaan, mahtuuko päälle! :)
  
  
• Sukkasatoon ehtii ilmoittautua huomiseen asti! Sukittelijoita on ilmaantunut lähemmäs 200, uskomatonta. Ja Ravelry-ryhmässäkin on jo monen monta jäsentä. Ja erittäin moni ilmoittaa osallistuvansa nyt ensimmäiseen yhteisneulontatempaukseensa. Kauhean kivaa, jos Sukkasato on onnistunut madaltamaan kynnyksen!
  
  
• Paitsi flunssa, myös työ on vienyt voimia tällä viikolla. Mutta huomenna tiedossa ensimmäinen kunnon palkka (heinäkuussahan olin 2 viikkoa palkattomalla vapaalla)! Sen kunniaksi aikomus tehdä lauantaina kotiseuturetki naapurikuntaan, mm. Tapion kauppaan...
  
  

Muistelmia

Puuh, olen koko aamupäivän vääntänyt Blogger-ohjetta Sukkasatoon, ja äsken loin jo pari alablogia. Saa nähdä riittävätkö ne...

Tämän otin jo Marilta Tuumooksiin (lisäsin muuten blogieni listan tuonne sivupalkkiin kun tajusin, että Tuumooksissa mainostan niitä kyllä, mutta täällä en!), nyt poimin sen SeijaP:ltä tänne. Saa vastata! :)

Olitpa uusi tai vanha kommentaattori niin haluaisin kuulla sinusta! =) Ketkä blogiani lukevatkaan?

1. Jätä kommentteihin muisto minusta. Ei sillä väliä oletko tuntenut kauan vai vasta lyhyen aikaa - ihan mitä vain muistat. Ja vaikka elävässä elämässä ei ehkä oltaisikaan tavattu niin kommentoi silti =) .

2. Ja sitten kopioi tämä omaan blogiisi ja katso kuinka monella on muistoja sinusta.

Jo 53...

...ilmoittautunutta Sukkasadossa. Iiks!