Jaaha, joku käykin nyt yliväsyneenä ylikierroksilla ja touhuaa kuin pieni eläin. Siispä teille kuvia messuostoksista! Älkää vain kysykö, mistä pöydästä ne ovat, sillä suurimmasta osasta en muista. Mutta tässä kuitenkin vähän raporttia. Näiden lisäksi ostimme Samin kanssa kynttilöitä ja keramiikkaa.
Ensimmäisenä ei tule ostos, vaan lahja - erittäin arvokas lahja. Tämän nukkekodin neulekorin ja pitsiliinan (se on punaisen paperipussin päällä, jotta kuvio näkyisi paremmin) sain siis eilen tuntemattomalta ystävältä. Kiitos sinulle vielä kerran! Näistä tulee nukkekodin aarteet (kuvittelen jo mielessäni, miltä tuo pitsi näyttää mahonginvärisen pöydän päällä...).
Nukkekodit olivat yksi messujen teema, ja niitä pöytiä piti tietenkin kiertää. Pettynyt olin siihen, että kaikki myivät valmista, eikä tarvikkeita saanut mistään - muutaman palan listaa ostin eräästä pöydästä. Samasta löytyivät myös nämä: hahtuvakoppa, lettupannu ja kaulauslauta eli pohjalaisittain
kailooskoippura, jotka kaikki sopivat 1900-luvun alkua elävän nukkekotini palvelusväen puolelle.
Eräältä osastolta ostin neljän hengen lautaset ja aterimet. Tiedän, että aterimia voi tehdä itse tuikkukupista, mutta päätin kuitenkin investoida näihin.
Mutta melkein parhaan ostoksen tein ihan omalla osastollamme. Pahoittelen epäsiveää kuvaa! ;) Rakas tikkuajaystävä
Heleena oli löytänyt nukkisosastolta muutaman Ari-nuken, joita olen etsinyt omaan nukkekotiini niiden "epästandardiin" taloon sopivan koon vuoksi. Minultahan on puuttunut palvelijatar, ja nyt Heleenalla oli kädessään naispuolinen Ari-nukke - jonka hän myi minulle samalla hinnalla kuin oli ostanutkin!! Ja voin sanoa, että se hinta oli jotakin muuta kuin Huuto.netin huikeat hinnat... ;) Kunhan ehdin pukea ja siistiä tämän tytön, hänestä tulee erinomainen palvelijatar!
Helmeilytarvikkeita ostin paristakin paikasta: helmiä, korunyöriä, joustavaa nyöriä ja neuloja.
Näin käy, kun yrittää kuvata jotakin sievää kaatosateisena iltana keittiön pöydällä... Mutta siis Savipaja Eevamaijan pöydästä neljä keraamista kukkanappia sekä kaksi keraamista sydäntä, joista tulee korvakorut.
Jo eilen ihailin näitä huopakukkia ystävien eli
Wanhan Markin pöydässä, mutta olin liian väsynyt keskittymään niihin, vaikka Liisa-Cristiinan kanssa ihan ääressä juttelinkin. Tänään menimme yhdessä Samin kanssa väkeä tervehtimään. Kun pohdin, minkä näistä kolmesta ostaisin, Sami tokaisi: "Ota kaikki!" Tämän jälkeen myyjä pyöristi loppusummaa alaspäin, "kun sulla on niin mukava mies". ;) Näissä on kiinnitysneula valmiina takana.
Ja sitten ostin pellavaa. Nämä olisi tietysti pitänyt kuvata ylläni, mutta koettakaa nyt saada selvä tuosta. Vasemmalla
Riimingan tunika, jollaista olen kuolannut jo vuoden. Se on rypyssä, koska ostin sen perjantaina ja olen keekoillut se yllä messuilla kaksi päivää.
Oikeanpuoleinen taas on
Ullakon aarteita. Tunikamekkoon on yhdistetty vanhaa
koltinkertaa eli patjankuorta (vihreäksi värjätty osuus) ja viipurilaista pellavaa (violetti osuus). Ullakon aarteet siis tehdään osittain vanhoista materiaaleista - "jos sulla on vaikka vanha pellavalakana, vie se sinne, niin ne värjäävät ja ompelevat sellaiseksi kuin haluat", selitti
Vaiskai. Lämpimästi suosittelen tätä isokyröläistä yritystä!
Ullakon aarteita ovat myös nämä "herkulliset" saippuat.
Tämänvuotiset messut olivat siinä mielessä pettymys, että toisin kuin viime vuonna, vain harva myi käsityötarvikkeita.Valikoima on siis "peruuttanut", sillä viimeisten vuosien aikana lanka- ja tarvikemyyjien määrä lisääntyi. Ai niin,
Tapiolta ostin kerän Noro-sukkalankaa, kun eilen sain yhdet polvisukat valmiiksi, sekä neulehuovutusalustan! Ja mukavaa oli silti, varsinkin tänään, kun ehti katselemaan rauhassa ympärilleen.
Tästä huolimatta ja kaikella kunnioituksella: ihanaa kun ovat ohi, kunnialla ohi.
Voimia teillekin alkavaan viikkoon!
