Minkä ikäisenä ihminen on oman onnensa seppä?

Tänään 20.11. vietetään Lapsen oikeuksien päivää, ja teemana on taloudellinen eriarvoistuminen. Raha vaikuttaa nykylapsiin yhä enemmän koska kulutuksen merkitys on kasvanut, ja se heijastuu suoraan lasten sosiaalisiin suhteisiin. Vähävaraisen perheen lapsella ei ole läheskään samanlaisia mahdollisuuksia ja valinnanvaihtoehtoja kuin vauraan perheen lapsella. Tavarat, vaatteet, harrastukset lomailumahdollisuudet - kaikilla ei ole varaa hankkia tietyilla lasten statusmateriaaleilla tikettejä kaveripiiriin.

Vähävaraisuus syrjäyttää ja leimaa lapsia. Lauman lait ovat ihmislajille todella kovat - oma toiseus ja identiteetti kaiverretaan kiusaamalla ja hyvät välineet löytyvät rahalla mitattavista asioista. Asiantuntijat kehottavat vanhempia puhumaan lastensa kanssa enemmän ja kuuntelemaan heitä. Lapsia olisi autettava ymmärtämään, etteivät ne merkkivaatteet tai kallis puhelin ole lopulta olennaisia lapsen persoonan, omien kykyjen tai osaamisten kannalta.
Toisaalta - kyynikko hymähtää; kuinka moni vanhempi kamppailee täsmälleen samojen eriarvoisuuskuilujen kanssa siellä aikuisten maailmassa?

Poliittisesti olisi mahdollista ohjata systeemiä lasten lähtökohtia enemmän tasoittavaan suuntaan, mutta jo pitempään ovat olleet vallalla arvot, joissa yksilöiden rikastumismahdollisuuksia tuetaan voimakkaasti - solidaariset arvot eivät ole muodissa. Voittajat kiinnostavat - vai mitä kertovat nykyiset tv-ohjelmat?

Tämä tietty rahasta johtuva kohtalonomaisuus - lapsi ei valitse itselleen vanhempiaan, kasvuolosuhteitaan, asuinpaikkaa johon syntyy; ei vanhempiensa varallisuutta, heidän kykyjään, sukua, suhdeverkostoja jne. Tämä ollut eräs tärkeimpiä aiheita mistä olen kirjoittanut. Kolumneissa ja viimeksi tekstissäni Torasäkeet-antologiassa ja Halokehrät-kirjassani.

Tähän ovat vaikuttaneet tietenkin mm. omat kokemukseni, aiheeseen liittyvä faktatieto ja se, mitä olen käytännön kentillä kohdannut nuorisotyöntekijänä köyhyyden pirullisia vaikutuksia eri yhteyksissä.

Muutama aforismiksi suoristettu rivi jälkimmäisestä teoksesta:


Lasten hiekkalaatikkoleikit kakutettava vastaamaan yhteiskuntaa. Empatiaan ei aikaa, varaa.


Leluyhteiskunnassa karamelliväreihin kastetut prinsessat ja peterpanit säilötään aikuisuuteen.
Kaupan kylmä ketju ei katkea.


Inhoan niitä tulevaisuuden kuvia, jotka näen tyttärieni muotoisista ikkunoista.


Aikuiset liimaavat lapsiinsa omia hintalappujaan.


Perhepotreteissa yhä enemmän tuotesijoittelua.


Perheosakeyhtiöt. Projektit. Pisteytetyt palikat.


Alle kolmevuotiaat lasketaan maksaviin asiakkaisiin. Ehdottomasti.


Leivästä ja sanoista saa lapsellisen helposti murennettua toimivan pistoolin. Tai kukan.
Lapsesta murennetua pistoolin.


70-luvun uuttama aloitusluokan joukko-oppi vasta nyt matemaattisen käyttökelpoista.


Henkilökohtainen osattomuus repii yhteisen näytelmän.


Kova humanismi: tarvitsee henkilökohtaiset puolustusvoimansa.

VOIMA-lehden Runoilija. -palsta osa 8: Jussi Sutinen

Voima-lehdessä (9/2015) haastattelussani runoilija ja psykoterapeutti Jussi Sutinen.
Tein myös puheenaiheisiimme liittyen arvion tuoreesta levystään.

Valkoista, paljon valkoista

Toinen runokirjasi Valkoinen huone (Robustos 2015) ilmestyi äskettäin, Kuolleiden kaupunkien muistikirja 2009 – mitä runoilija Sutiselle on tapahtunut kuudessa vuodessa?

On tullut varmuutta ja rauhaa kirjoittamiseen, enää ei tarvitse todistella mitään.

Uusi kirja elelee vapaasti, melodisessa trillerissä on myös lempeää armollisuutta.

Olet runoilija ja psykoterapeutti. Mitä liikettä vahva runo voi saada aikaan ihmisen pään sisällä?

Kieli edustaa liikettä, mielensairaus pysähtymistä. Mielenterveyden lähde on siinä, miten pystymme sanojen kautta liittämään itsemme toiseen ihmiseen, ryhmään. Poeettisen kielen avulla pystyy sanoittamaan asioita näkyväksi – mustavalkoisuuden tilalle tulee nyansseja, maisemat muuttuvat. Ihminen muuttuu.

Pitäisikö nykyihmisten lukea enemmän runoja?

Kyllä. Miksi runoja sitten luetaan yhä vähemmän – uskon että eräs syy on, ettei ihmiset yksinkertaisesti jaksa lukea runoja. Kapitalismi jauhaa ihmisen finaaliin, ja viihteen kuluttaminen pitää sitä systeemiä yllä. Vaihtoehtoisiin elämäntapoihin on jyrkät kuilut.

Olet työssäsi satujen puolestapuhuja. Aikuisten värityskirjat ovat hittiä, pitäisikö olla myös aikuisten satukirjoja?

Ehdottomasti kyllä! Saduissa tapahtuu kaikki. Esimerkiksi H.C Anderseinin Peili ja sirpaleet on täydellistä metaforaa nykyiselle poliittiselle tilanteelle.

Valkoinen huone on psykologisen tiivis, mutta lukijaystävällisesti olet liittänyt kirjan loppuun pienen, humoristisenkin sanaston avaamaan säkeitäsi. Miksi?

Se oli alkuun kustantajan toive. Ensin vähän epäröin, mutta sitten totesin että kyllä runoja saa ja uskaltaa avata. Osa nykyrunoista on mielestäni tarkoituksella vaikeaksi tehtyjä. Itse tahdon, että runoni elelevät vapaasti ja lukija liikkuisi niissä itsekseen, viipyilisi, löytäisi itselleen jännittäviä paikkoja.

Runoissasi puet myyttisiin hahmoihin omia sinulla olleita eläimiäsi, kuten espanjalaisen kulkukoiran, hevosen ja kaksi vuohta. Mitä eläimet sinulle merkitsevät, mitä ne elämästä kertovat?

Eläin on ihmisen irroitettu osa, johon lohkomme jotakin itsestämme. Voimaa, lempeyttä, vaarallisuutta. Tähän liittyen runoissani on kolme olemassaolon tasoa samaan aikaan: sielullinen, konkreettinen ja historiallinen.

Teet myös musiikkia. Millaisen laulun tahtoisit tehdä – mitä siinä olisi?

Yksinkertaisen slaavilaisen iskelmän, jossa jotain suomalaista, joka improvisoitujen melodioiden kautta riistäytyy, ja palaa sitten takaisin nytkyttävään ytimeensä. Se ei varmaankaan olisi radiohitti.

Runoilijan oma kysymys ja vastaus siihen?

Miksi sinun pitää tehdä runoja ja musiikkia?

Sitä haluaa koskettaa ensin jotakin itsessään, ja sitten haluaa jakaa sitä jotakin niin, että se koskettaa myös muitakin ihmisiä.

Muutamat valitut sanat

En tiennyt että on olemassa toinen maailma

toinen asema ja raiteet

En uskonut että sitä mitä te kutsutte olemassaoloksi

                voisi paeta jonnekin niin kauniiseen

kuin

karkaisi mielisairaalasta sirkukseen

Tutustu levyyn ja musiikkiin täältä.