My name is August. I won't describe what I look like. Whatever you're thinking, it's probably worse.
August Pullman wants to be an ordinary ten-year-old. He does ordinary things. He eats ice cream. He plays on his Xbox. He feels ordinary - inside.
But Auggie is far from ordinary. Ordinary kids don't make other ordinary kids run away screaming in playgrounds. Ordinary kids don't get stared at wherever they go.
Born with a terrible facial abnormality, Auggie has been home-schooled by his parents his whole life, in an attempt to protect him from the cruelty of the outside world. Now, for the first time, he's being sent to a real school - and he's dreading it. All he wants is to be accepted - but can he convince his new classmates that he's just like them, underneath it all?
Narrated by Auggie and the people around him whose lives he touches forever, Wonder is a funny, frank, astonishingly moving debut to read in one sitting, pass on to others, and remember long after the final page.
Virallisesti ensimmäinen kirja ikinä joka sai minut itkemään. Tietty pätkä (kun koira kuoli) minun piti pysäyttää lukeminen jokaisen lauseen jälkeen ja ajatella jotain muuta ennen jatkamista. Harkitsin kirjan vaihtamista hetkeksi (olin käymässä vanhempieni luona enkä halunnut siellä porata), mutta jokin sai minut jatkamaan. Luin tämän kirjan alusta loppuun yhdeltä istumalta.
Kunpa tämä kirja suomennettaisiin. Haluaisin ostaa tämän siskonlapsille, sillä tämä kirja opettaa niin paljon. Se opettaa ystävyydestä, suvaitsevuudesta, rohkeudesta ja toisten kunnioittamisesta. Moni aikuinenkin saisi ottaa opikseen tästä kertomuksesta. Palacio on erittäin viisas, ja tuo vahvasti esille esimerkiksi kiusaamisen seuraukset, vaikkakin hiukan satukirjamaisesti (paha saa palkkansa jne). Tämä kirja kuitenkin on selvästi lapsille kirjoitettu, joten viesti menee hyvin perille. Kirja korostaa, että sinun tulisi olla kaikille ystävällinen.
Tämä on siis kertomus Augustista ("Auggie"), joka aloittaa viidennen luokan. Tätä ennen hän on ollut kotiopetuksessa, joten koulunkäynti on hänelle täysin uutta ja hän ei tunne koulusta ketään. Hänen kasvonsa ovat aina olleet epätavalliset, ja koko hänen ikänsä ihmiset ovat vain tuijottaneet häntä ja vain harva on halunnut tutustua. Koulun aloittaminen on siis mitä ilmeisemmin erittäin pelottavaa hänelle.
Like a lamb to the slaughter.Kirjalla on monta kertojaa, ja se toimii niin hyvin. Seuraamme tarinaa Auggien lisäksi myös hänen sisarensa ja harvojen ystäviensä näkökulmasta. Jokainen näkökulma tuo jotain uutta tarinaan ja saa meidät ymmärtämään heitä paremmin. Kaikkien kappaleiden pääpaino on kuitenkin Augustin ulkonäössä ja he kertovat omasta suhtautumisestaan siihen. Jossain vaiheessa tulinkin ajatelleeksi, että se on vain ulkonäkö, miksi se on niin iso juttu? Mutta lapsille se voi olla. Onhan totta, että esimerkiksi lasten rasismi on vanhemmilta opittu malli, mutta Augustin ulkonäkö on heille pelottavaa. Palacio kertoo loistavasti, kuinka tärkeää on katsoa ulkonäön taakse ja arvioida henkilö vasta tutustumisen jälkeen.
Hahmot ovat ihania (paitsi kiusaajat, joista on tehty tarkoituksella pahoja. Ilmeisesti kiusaajasta on kuitenkin kirjoitettu ylimääräinen luku, joka löytyy erikoispainoksesta, joka selittää hänen käytöksensä. Ennakkoarvaukseni: vanhemmilta opittu malli). Rakastan Auggieta ja hänen ystäviään, Jackia ja Summeria. Rakastan Auggien sisarta ja vanhempia. Toisin kuin kiusaajat, heistä ei ole tehty mustavalkoisen hyviä, vaan heillä on omat oikkunsa. He kuitenkin ovat hyviä ihmisiä, jotka tekevät muutkin onnellisiksi. On selvää, että kirja haluaa opettaa lukijan tavoittelemaan näiden hyvien ihmisten roolia.
Suomentakaa tämä timantti, ja laittakaa nuoret lukemaan sitä kouluissa!
R.J. Palacio: Wonder, 2012
Corgi Childrens, 315 s.
