Kirjannimistä runohaaste

Kuva: Vesa-Pekka Lahtinen (erillinen julkaisulupa, ei voi kopioida)

Vanhat kuviot. 

Voimattomuus.

Ellei

Toisen taivaan alla

Tuntemattoman miehen elämä

Toiveet, jotka toteutuivat

Sokea etsivä -

Muistin kaiku

Se

Viimeinen kesä.

Kunnes löydän sinut

Joku on nukkunut vuoteessani:

Valinta

Jos vielä jään

- Ei kiitos

Kaikki on sanottu.

Kirjankansirunohaasteen sain Leenalta, kiitos! (Haaste lähtöisin Katjalta) Molemmat nostivat rimat korkealle, niin hienoja runoja oli tarjolla. Tein näitä innostuneesti, mutta melkoisella editoinnilla saattoi jo hävitä ajatuskin - todella haastava homma. (14/16 mainituista kirjoista arvio löytyy blogistani.) Kokeilkaa ja muistakaa, että kirjojen nimet pitää olla perusmuodossa. Erityisesti haluan haastaa Jennin, Amman, Linnean, Marjan, villasukan kirjahyllyssä, sekä Nooran Tea with Anna Karenina -blogista runotyttöilemään kirjannimillä.

Nooralta sain ihana paketin postista, kun voitin keväällä arvonnassa hänen blogissaan. Yhden kirjan sijaan saapuikin kolme ja pieni selitekirjekin vielä! Kiitos! Ei kun lukemaan...

Nörtteilin muuten tuon uuden headerin, mikä muutti blogin ulkoasua - mitäs sanotte siitä? Mun piti vaan kokeulla, mutta jätin sen siihen. Nyt kun periaatteessa osaan tehdä tuon, niin voi jatkaa kehittelyä myöhemminkin :)

Ota riski ja rakastu kirjaan

Koko lailla kirjallisesti- blogin Jenni haastoi minut Lily:ssä hauskassa kirjallisten elämysten lahjoituskisassa (haaste lähtöisin Marjikselta). Jenni antoi tehtäväksi kirjoittaa Oisko tulta?-blogiin Juha Pihklan ja Esko Valtaojan Tiedän uskovani, uskon tietäväni vuoropuhelukirjasta. Loistava ajatus! 

Nyt voin antaa Jennille kirjan. Haluaisin selvittää olinko jossakin kummallisessa tilassa lukiessani Kim Echlin Kadonneet -romaanin, sillä pidin siitä aivan mahdottoman paljon. Jonkin verran Jennin kirjamakua kuulostelleena tämä ei luultavasti mitenkään suuresti poikkea mukavuusalueelta. Vai onkohan Jenni jo lukenut tämän?

Lisäksi haastan Karoliinan Kirjavasta kammarista lukemaan vihdoinkin Daniel Kehlmannin Maineen. Haluaisin kuulla mitä siitä ajattelet ja lisäksi tiedän, että se on sinulla jo siinä loputtomassa pinossa olemassa :)

Tässä haasteen tarkemmat säännöt: 

Jos sinut haastetaan:

1. Joudut lukemaan haastajasi sinulle määräämän kirjan. Jos olet jo lukenut sen, voit pyytää haastajalta uuden kirjan.

2. Vastavuoroisesti sinä saat määrätä haastajallesi yhden kirjan luettavaksi.

3. Samalla voit siirtää haasteen eteenpäin ja määrätä vähintään yhdelle kanssabloggarillesi kirjan luettavaksi. Hän puolestaan saa tämän jälkeen määrätä sinulle takaisin yhden luettavan kirjan. Jos olet todellinen riskinottaja, haasta niin moni kuin uskallat! Muista, että joudut myös lukemaan kirjat, jotka he määräävät sinulle.

Kun lähetät haasteen eteenpäin, kopioi mukaan myös säännöt ja haasteen kuva. Haasteesta saa myös kieltäytyä, jos on jo esimerkiksi ehtinyt tai ei vain halua osallistua. Silloin haastaja voi siirtää haasteen jollekulle toisellle.

Tämä päivittyy yhtä aikaa tuolla lilyN blogissa, mutta siellä haastan Karoliinan sijaan Au Naturel-palstan Iisan.

Ps. Mä olen oikeasti pahoillani kun olen saanut muitakin haasteita, joihin en ole vastannut. Pöh, olen kamalan huono näissä. 

Copycat- kirjankansi

Voi Amma minkä teit! Olin jo aikeissa vaatia korvauksia menetetystä ajasta ja yöunista: olen luultavasti tunnetun universumin surkein kuvankäsittelijä. Harrastin valokuvausta siihen maailman aikaan, jolloin ne kehitettiin omin pienin kätösin pimiössä ja niihin pystyi korkeintaan käsin värittämään tussilla jonkun kohdan, minkä halusi piiloon.

No joka tapauksessa aloin katsella kansia sillä silmällä heti kun näin haasteen, eikä todella ollut ihan helppo valinta.Sitten käytiin aikaa, jota minulla ei ollut erinäisten yritysten ja viritelmien kanssa, kunnes onnistuin joten kuten siinä mitä halusinkin. Hauskinta projektissa oli, että siihen osallistui koko perhe. Pienin tosin siten, että nukkui ja antoi meidän olla rauhassa. Valoista vastanneen 6v:n käsi näkyy taustalla, enkä halunnut hävittää hänen työpanostaan kuvasta. Tärkeää oli myös, että kirja olisi jokin suosikkini.

Joten Amma, annan anteeksi ja KIITÄN kikatuksesta, joka syntyi haasteesi parissa:

Agassin elämänkerta on aivan huippu, arviooni tästä.

10 kärjessä Annin tyyliin

Mä luulin jo jääneeni ihan välistä tästä haasteesta/palkinnosta, siis ettei kukaan antanut sitä minulle, mutta sitten löysin itseni Lurun blogista. Kiitos!

Ajattelin vastata top10 kirjoihin tekemällä listan tänä vuonna tähän menessä lukemistani kirjoista. Sittenhän voi vuoden päätteeksi katsoa, mitkä edelleen mahtuvat huippujen joukkoon. Tämä ei ole paremmuus järjestys.

1. Alice Munro: Liian paljon onnea
Munro on suosikkini, ehdottomasti.

2. Marjane Satrapi: Luumukanaa
Tämä sarjakuva on todella hieno.

3. Augusten Burroughs: Maagista ajattelua
Hauskoja ja elämänmakuisia tarinoita.

4. Susan Fletcher: Meriharakat

Kielellisesti ja tarinaltaan upea kirja.

5. Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus

Hienon kirjailijan esikoinenkin on yllättävän vahva lukukokemus.

6. David Foenkinos: Nainen, jonka nimi on Nathalie
Tämä oli ihan yllättävän suloinen kirja. Arviota tulossa

7. David Nicholls: Sinä päivänä
Hieno lukukokemus kepeydessään ja kipeydessään.

8. Majgull Axelsson: Huhtikuun noita
Lumouduin, kärsin ja huokailin näiden naisten kanssa.

9. Ali Shaw: Tyttö, joka muuttui lasiksi
Aikuisten satu, joka on tutustumisen arvoinen.


10. Jonathan Tropper: Everything Changes 
(Huumoria ja romantista komediaa todella sujuvassa muodossa! Arviota tulossa.)

Huomaan, että mukana on monta juuri lukemaani kirjaa. Ehkä ne todella ovat olleet hyviä, tai sitten olen monien ei-niin-hienojen- kirjojen jälkeen ollut erityisen ilahtunut vetävistä hahmoista ja teksteistä.

Minulla on samaa ongelmaa kuin Booksyllä, eli en juurikaan käytä kosmetiikkaa kuin erityistilanteissa. Ne mitä käytän on suureksi osaksi luomua. Eli:

1. Ole Hyvä nokkos-yrtti-shampoo
2. Ole Hyvä karpalo-ruusupuu-mansikka suihkugeeli
3. Frantsila luonnonraikas deodorantti
4. Aloe vera- luomuhammastahna
5. Clinique Dramatically diffrent moisturizing gel
Näillä pärjää hyvin arkena, mutta juhlaan tarvitsee sitten
6. valokynän
7. huulipunan
8. ripsivärin
ja muitakin meikkejä, joiden merkissä ole täysin jämähtänyt Cliniqueen. Silloin harvoin kun teen hiuksille yhtään mitään laitan niihin
9. Bed Head Superstaria
tuoksusuosikkina on ollut
10. Flora by Gucci

En tiedä pystynkö millään keksimään kenellä tämä ei olisi vielä käynyt? Olisiko kirjojen keskellä Maija, jonka blogin löysin juuri ja Kirsin kirjanurkka ja Sallan lukupäiväkirja, jossa on muuten hehkutettu mielenkiintoista The Unwritten sarjakuvakirjasarjaa ja Tata lukutoukkailua blogista. Jos joku ei ole saanut tätä haastetta voi vastata näihin  ja kertoa saaneensa sen minulta ;)

26 - kirja, joka muutti mielipidettäni

Me muut.
Kirjoituksia yhteiskuntaluokista.
Arviooni tästä.


Näitä pikavastauksia satelee tähän haasteeseen. Kaikki kuitenkin tutustumisen arvoisia kirjoja.

Aikaa vie juuri nyt tavattoman hieno kirja, joka on  kesken. Ja vauvalle neulottava haalari ja muutama muukin projekti. Niitä saatte piakkoin kurkistaa :)

24 - kirja, jonka useampi voisi lukea

Stefan Merrill Block: Unohdettujen tarinoiden kirja

Pidin tästä todella paljon, silloin kuin luin sen. Suosittelen kokeilemaan. Kirjoitin joskus näin:

LYHYESTI: Tarina perheestä, jonka jäsenistä monet sairastuvat jo varhain perinnölliseen altzhaimerintaudin versioon. Kertoo unohtamisesta ja muistamisesta, sekä paikoista, joita kukaan ei muista.

 

 

 

Paikkansapitäviä kehusanoja:  

”…tämä häikäisevä debyytti tavoittaa sadunomaisen tunnelman ja kertoo samalla sydämeenkäyvästi erään perheen taistelusta Alzheimeria vastaan…Tuloksena on lumoava, vangitseva tarina.” – Publishers Weekly 

”Unohdettujen tarinoiden kirja on ihmeellinen ja lumoava. Se on täynnä tragediaa, mutta myös huumoria ja toivoa. Kirja jää taatusti lukijan mieleen.”– Bookreporter.com 

ARVIOITA TOISAALLA:

Kirjavinkit

Annelin lukuvinkit

HS

22 - kirja, jonka omistan

Minä tosiaan olen antanut pois lähes kaikki kirjani. Koska luen harvoin mitään uudelleen, en tarvitse niitä hyllyyn pölyttymään. Usein kyllä kadehdin kovin muiden laajoja kirjastoja. Näin pääsiäisen aikaan voisin ottaa esille yhden kirjan, josta tykkään kovasti, joka on kaunis katsoa ja jonka omistan: eli Riikka Juvosen kuvittama ja Wille Riekkisen kirjoittama Sinetiksi sydämeesi. Kirja on täynnä rakkauskertomuksia Raamatusta. Kirjasta löytyy arvio ainakin täältä.

Minulle pääsiäinen on tärkeä juhla, nyt olen vain ollut liian flunssainen ja raskaana intoillakseni siitä paljoakaan. Joka tapauksessa hyvää pääsiäistä teille kaikille!
Mies varasti pitkästä aikaa kirjan, jota olin lukemassa, mutta tilalle valitsemani vaikuttaa erinomaiselta sekin. Muutama muukin kirja on luettuna, mutta arvioita sitten paremmalla ajalla.

ps. Päätin vaihtaa blogipohjaa (ainakin hetkellisesti) tällaiseen keväiseen, vaikka voikukkia ei vielä olekaan. Mitäs sanotte?

17 - lempilainaus

Jos saa lainata niin haluan sen olevan jotain, 

minkä osaan ulkoa. Eli siinä tapauksessa sen täytyy olla Leinoa:

(otteita Höyhensaaret runosta)

Mitä siitä jos nuorna mä murrunkin
Tai taitun ma talvisäihin
Moni murtunut ompi jo ennemmin
Ja jäätynyt elämän jäihin
Kuka vanhana vaappua tahtoiskaan?
Ikinuori on nuoruus laulujen vaan
Ja kerkeät lemmen ja keväimen
Ilot sammuvi ihmisten 

Mitä siitä jos en minä sammukaan
Kuin rauhainen riutuva liesi
Jos sammun kuin sammuvat tähdet vaan
Ja vaipuvi merillä miesi!
Kas laulaja tähtiä laulelee
Hän meriä suuria seilailee
Ja hukkuvi hyrskyhyn ennen kuin
Käy purjehin reivatuin 

Mitä siitä jos en minä saanutkaan
Mitä toivoin mä elämältä
Kun sain minä toivehet suuret vaan
Ja kaihojen kantelon hältä
Ja vaikka ma laps' olen pieni vain
Niin jumalten riemut ma juoda sain
Ja juoda ne täysin siemauksin
Niin riemut kuin murheetkin 

Ja vaikka ma laps olen syksyn vaan
Ja istuja pitkän illan
Sain soittaa ma kielilla kukkivan maan
Ja hieprukan hivuksilla
Niin mustat niin mustat ne olivat
Ja suurina surut ne tulivat
Mut kaikuos riemu nyt kantelen
Vielä kertani viimeisen 

Miten oon minä kulkenut uskonut
Etteivät ne unhoitukaan!
Ja sentään ne oon minä unhoittanut
Kuin unhoittaa voi kukaan
Ja sentään se nousi min kohtalot kaas
Ja sentään ma seppona seison taas
Taas taivahan kansia taon ja lyön
Oi onnea tähtisen yön! 

En ole täällä blogissa paljoakaan avautunut rakkaudestani Leinoon, 

mutta tulkoon se(kin) nyt ilmi.

16 - suosikkinainen

Tänään minusta tuntuu, että haluan mainita erityisesti epäsovinnaisia naisia, 

jotka eivät ole tehneet "niin kuin olisi pitänyt". 

Äkkiseltään tulee mieleen vaikkapa Sinisen linnan Valancy, ja Piiat romaanin Skeeter. 

Molemmat sellaisia oikeudenmukaisia ja seurauksista välittämättömiä onnen etsijöitä.

Monet Munron novellien naiset ovat myös minulle mieleen.

(kuva oamk.fi)

Täällä on maalattu munia, koristeltu pajunkissoja, kokattu tuntikausia nepalilaista ruokaa ja nautittu ihanasta aurinkoisesta säästä. 

Lisäksi tietokoneelle tuli ylitsepääsemätön ongelma, 

jonka onnistuin hakkeroimaan ja olen NIIN ylpeä itsestäni!

15 - suosikkimies

Minä olen tämän vuoden työni tehnyt. Ja olen aivan rätti-väsy-poikki.

Taitaa mennä jokin tovi toipumiseen. 

(Oikeasti tästä vaivasta ei taida toipua ennen kuin

vauva on maailmassa.)

Mutta asiaan - rakastun aika harvoin kirjojen hahmoihin. Samaistun ja eläydyn kyllä, mutta harvoihin henkilöihin todenteolla kiinnyn. 

Luin Narkissoksen ja kultasuun joitain vuosia sitten, ja tykkäsin siitä kovasti. Pidin noista kahdesta miehestä ja tiedän, että on olemassa tulkinta, jonka mukaan he ovat kuin kahden ihmisen eri puolet: taiteilija ja ajattelija, rakastaja ja munkki jne.. En siis valitse kumpaakaan heistä vaan molemmat. Tämä on loistava elämänkaari-romaani ja suosittelen tutustumaan. Keskustelua kirjasta löytyy lukupiiri-blogista, jossa tämä oli helmikuun kirjana. 

"If I know what love is, it's because of you." Hesse

Tämä kirja taisi muuten tarkemmin ajateltuna tulla mieleen, koska nyt lukemani Rakkauden aikakirja etäisesti muistuttaa tästä. Siitä lisää myöhemmin...

13 - suosikkikirjailijani

Onneksi suomenkieli on niin hassua, että tuon otsikon voi lukea ongelmitta monikoksi. Eipä ole juuri kukaan tainnut pystyä nimeämään vain yhtä ja itsellenikin se olisi mahdotonta. Suosikkikirjailija pitäisi kai olla sellainen, joka on kirjoittanut useamman tykkäämäni kirjan ja kenen tuotannosta minun pitäisi olla lukenut kaikki tai ainakin valtaosa teoksista. Tämmöisiä on harvassa. Paljon on kirjailijoita, joita seuraan ja joiden kirjoja haluan lukea, mutta suursuosikkeja on vähän. Monesti yksittäinen kirja voi olla loistava, mutta kirjailijan muu tuotanto ei sitten vain iske. Sitten taas esim. Waltari, Irving, Jansson, Dostojevski, Leino jne. kuuluvat kaikki kategoriaan, jossa on kirjoitettu paljon suuria, hienoja romaaneja (tai runoja). Mutta listaan tähän nyt muutaman viimeaikaisen suosikkini.

Jhumpa Lahiri. Tässä kohtaa voin jopa leuhkia lukeneeni koko tuotannon ja se on ollut alusta loppuun mahtavaa. Tähän naiseen kannattaa ehdottomasti tutustua!

Alice Munro. Aivan mahtava löytö ja hänen tuotannossaan riittääkin luettavaa. Olen lukenut vasta kaksi novellikokoelmaa ja rakastanut suuresti molempia.

Ja sitten tämmöinen suomalainen jokeri. Pidän monista suomailaisista kirjailijoista. Esim. Saisio, Itkonen, Forsgren, Hämeen-Anttila, Westö, Hirvonen, Pulkkinen, Supinen, Nousiainen jne. ovat kaikki sellaisia joilta olen lukenut useampia kirjoja ja pitänyt niistä. Tältä kirjailijalta olen lukenut kaksi hänen kolmesta kirjastaan ja arvioinut ne loistaviksi.
Edelleen siis rummutan ilosanomaa Jussi Valtosesta blogistaniassa. Tutustukaa!!

Monta loistavaa jäi mainitsematta, mutta rajoittaudun nyt näihin. Joku tarkka varmasti huomasi, että haasteen päivä nro.12 jäi väliin, mutta en vain osannut vasta siihen mitään. Tämä haaste tuntuu päivä päivältä vaikeutuvan...

07 - aliarvostetuin kirja

Hmm. Taidan muuttaa tämän muotoon "kirja, joka ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota." Yksi tällainen on aivan mahtava Morten Ramsland: Koiranpää. Kirjoitin tästä joskus näin:
"Jos puhutaan hauskoista sukutarinoista niin tämä on aivan PARAS! Aivan erinomaisen tragikoominen antisankarisukutarina, jonka monet tarinat vievät mukaansa. Tästä ei puutu jännitystä, eikä puutu komiikkaa (nauroin aivan vedet silmissä). Mukaan mahtuu myös traagisia ihmiskohtaloita ja runoutta ja vaikka mitä."

Hulvaton Koiranpää on Ramslandin (s. 1971) läpimurtoteos. Se ilmestyi Tanskassa vuonna 2005 ja sai kiittävät arviot ja suuren määrän lukijoita ja muutamia palkintojakin.

06 - kirja, joka tekee surulliseksi

Harvoin luen kirjoja, jotka tekisivät VAIN surulliseksi. Aika vähän sellaisia kirjoja onkaan, surullisissa kirjoissa on lähes aina vahva toivon ja valon näkökulma läsnä. En useinkaan pidä kirjoista, jotka menevät "from bad to worse" (poikkeus tähän sääntöön on esim. Tuhat loistavaa aurinkoa, joka oli kuitenkin hyvä kirja). Tietysti on kirjoja, jotka ovat vaan niin huonoja, että meinaa itkettää. Surullisista kirjoista tulee mieleen myös tositarinoita: Tina ja Reko Lundan: Viikkoja, kuukausia, Kluun: Vaimo kävi lääkärissä, Veikko Huovinen: Pojan kuolema, Johanna Ervast: Jäähyväiset Einolle, jotka kaikki kertovat läheisen menettämisestä todella koskettavasti. Näistä Kluunin kirja on oikeastaan romaani, joka nauratti myös kovin. Suosittelen lämpimästi kaikkia, mutta kehoitan varutumaan isolla paketilla nenäliinoja näiden lukemiseen.

Tähän päivän haasteeseen vastaan kuitenkin, että Nuoren Wertherin kärsimykset. Siksi, että se on hieno klassikko (sopii klassikkohaasteeseen). Siksi, että se saa ymmärtämään, että nuori epätoivoinen rakkaus ei ole muuttunut miksikään. Siksi, että onhan se varsin epätoivoinen ja surullinenkin tarina. 

J. W. von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset (1774)

05 - kirja, joka tekee iloiseksi

Yksi suosikki löytyi tähän ylitse muiden (vaikka Nalle Puh olisi sopinut myös tähän). Eli Erlend Loen Supernaiivi saa minut iloiseksi, ja kuuluu niihin erittäin harvoihin kirjoihin, joista en luovu. Nimensä mukaisesti naiivi kirja, joka tiivistyy listoihin, hakkaan ja elämän tarkoitukseen. Osui ja upposi.

"Siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi ajatellut palloja. Olen iloinen, että se ajatus juolahti nyt mieleeni. Juuri sellaisia asioita minun pitäisikin ajatella. Niin sitä pitää. Nyt minun vain täytyy löytää pallo. Miten pallo valitaan?

Maailma on täynnä palloja. Niitä käytetään jatkuvasti. Leikeissä ja peleissä ja varmaan muissakin jutuissa. On vain löydettävä se oikea."

04 - suosikkikirja suosikkisarjasta

Minä nyt vähän muutan tätä, koska Täällä pohjantähden alla pitää lukea kokonaan, kuten monet muutkin trilogiat ja sarjat. Kerron siis muumeista. Joulukuussa kirjoitin Taikatalvesta ja nyt aion julistaa uudeksi suosikkimuumikseni Muumilaakson marraskuun. En ole vielä kirjoittanut siitä, koska pitäisi olla muutakin sanottavaa kuin vain ylisanoja.

03 - suosikkikirjasarja

En ole lukenut kovinkaan montaa kirjasarjaa, jos lapsena ja nuorena luetut viisikot, tiinat ja annat yms. jätetään laskuista. Viime vuosilta tulee mieleen lähinnä dekkareita, eli Millenium-trilogia, Helena Von Zweigbergkin vankilapappi- sarja ja esim. Mari Jungstedtin Gotlantiin sijoittuvaa sarjaa. Nämä ovat muuten kaikki ruotsalaisia(!) ja ihan lukemisen arvoisia. Twilightit ja Nälkäpelin kaikki kirjat olen lukenut myöskin. Viihdyttäviä ja koukuttavia omassa genressään ovat nämä kaikki.

Suosikkikirjasarjakseni sanoisin kuitenkin Linnan Täällä pohjantähden alla. Se on hieno, eikä selittelyjä kaipaa. Olet onnekas, jos sinulla on se vielä lukematta. Tähän voisin jopa haluta itsekin palata, lukemisesta on nimittäin jo pitkä aika.

Ps. Ina kirjoitti tällä viikolla kirjallisuuden merkkitapauksesta, eli Luolakarhun klaanin päätösosasta. Minulla on aivan samat kokemukset tästä Inan kanssa - tosin olin huomattavasti paljon nuorempi kuin päädyin sarjan pariin (vanhempien pitäisi oikeasti osasta kiinnittää enemmän huomiota siihen mitä lapset lukevat!). Sarjan päätösosa ei juuri nyt kuitenkaantässä elämäntilanteessa huimasti kiinnosta ;)

02 - enemmän kuin kolmesti luettu kirja

Tämä vaatii selitystä. En lähtökohtaisesti lue kirjoja uudelleen. Koskaan. Tiedän, että ihmiset ovat kovin erilaisia tässä. Minä kuulun sinne äärilaitaan, jossa luettu kirja on luettu, eikä siihen ole tarvetta palata. Mahtava kirja ei ehkä ole niin hyvä enää toisella lukemisella, keskinkertaiset pysyvät keskinkertaisina ja huono tuskin alkaa loistaa toistamisella. Vahvan poikkeuksen sääntöön muodostaa lastenkirjat ja runot, sekä jotkut (harvat) klassikot.

Kirjana, jonka olen lukenut enemmän kuin kolme kertaa mainittakoon Milnen alkuperäinen Winnie-the-Pooh. Siitä riittää iloa ja viisautta aina vaan uudelleen.

01 - viime vuoden paras kirja

Kanadalaisen Kim Echlin Kadonneet ei mielestäni ole saanut ansaitsemaansa huomiota ja blogisavuja. Tämä oli minulle yksi viime vuoden ehdottomasti mieleenpainuvimpia lukukokemuksia. En tätä lukiessani pitänyt vielä blogia, joten "arvio" on muutama rivi lukupäiväkirjasta (kirjoitusvirheet kaupan päälle): "Aloin lukemaan kirjaa raskaana kansanmurhakuvauksena ja päädyin ahmimaan sen hetkessä ihanan vetoavana rakkaustarinana, naivinakin, mutta niin pysäyttävänä. En tiedä sattuiko kirjan lukeminen juuri oikeaan hetkeen ja tarpeeseen, mutta ihanaa kun joskus käy niin. Minulla ei tätä aloittaessani ollut myöskään minkäänlaista ennakkokäsitystä tai -odotusta kirjasta. Echlinin kirjasta löytyy muitakin arvioita mm.: kirjavinkit, Satu, Kirjasieppo, hs.

Ugh. Taistelen kovasti vastaan haluani kertoa myös muista ihanista kirjoista viime vuonna. Mutta nyt en aio. Listaa löytyy täältä.

maaliskuu 2011

Jaahas. Olen voivotellut maaliskuun lukusurkeutta nyt jo useamman kerran ja "tilastossa" se nyt sitten näkyy. Mutta jotain sentään tuli luettua ja varsin tiukasti siskosteemassa pysytellen. Niin monta kirjaa on nyt myös kesken, että huhtikuusta tulee varmasti runsaslukuisempi (kirjaimellisesti).

Kirjoja: 5
naisia 4/5 (!)
englanniksi 2/5
sivuja 1567, keskiarvo 313

Susan Fletcher: Meriharakat

Eleanor Brown: The Weird Sisters

Rosamund Lupton: Sister

Art Spiegelman: Maus I & II (sarjakuva)

Malla Rautaparta: Raskaus, synnytys, äitiys (tietokirja)

KUUKAUDEN VALINTA: Tämä onkin nyt hankalampi juttu. Lukisin nämä kaikki! (Tuon mammakirjan voi toki jättää väliin :)) Mutta Meriharakat vei mennessään ja niin teki myös Luptonin Sister. Weird Sisters taas kivasti viihdytti. Kaikki olivat kovin erilaisia. Maus on klassikko, johon TÄYTYY tutustua (helppo nyt huudella, heh). Eli lue Maus ja sitten tunnelman mukaan voit valita sisko-kirjan. Suomeksi ei niistä ole kuin tuo Meriharakat ja sitä kyllä kovasti suosittelen.

Huhtikuussa minäkin haluan osallistua haasteeseen, jonka Sara esitteli. En ehkä joka päivä saa vastailtua kysymyksiin, mutta kokeillaan. Ja voi olla kun en saa maaliskuun 2011 kirkoista valittua parasta, niin esim. paras koskaan lukemani kirja voi myös jäädä vastaamatta...

KMMMM

 

Sain Lumiomentalta kivan haasteen, kiitos! Tehtävänä vastata näihin kysymyksiin blogista ja laittaa ilo kiertämään myös toisille bloggaajille. 

KUKA?: Ihan tavallinen kirjaharrastaja. Olen aina lukenut ja pitänyt sitä täysin normaalina asioiden tilana, vaikka esim. lapsuuden kodissani lukemista ei harrastettu. (Jotta ironia olisi täydellinen, meidän rihkamakoriste-esineiden täyttämästä kirjahyllystä löytyi kyllä MMM-kirjasarjaa). Rakastan kieltä, ilmaisuja, sanontoja, loruja, runoja. Olen käynyt läpi eri vaiheita lukijana. Esimerkiksi joskus lukiolaisena ajattelin, että luen ainoastaan klassikoita ja sivistän itseäni. Yliopistossa löysin sattumalta Erlend Loen ja Nick Hornbyn tapaiset kirjailijat ja muistin jälleen lukemisen viihdearvon. Siitä eteenpäin olen ollut sekakäyttäjä ja myöntänyt ääneen, etten jaksa läheskään kaikkea kirjallisuutta, jota "pitäisi olla lukenut".
Ulkoisesti alan muistuttaa valasta juuri nyt. Ahkeran urheilun tilalle on tullut haasteita kuten kenkien laittaminen jalkaan. Jos jotain tippuu, niin sen täytyy olla tarpeeksi arvokasta, jotta viitsin vaivautua nostamaan. Onneksi olen raskaana ja pahimman valas-olon pitäisi olla ohimennyttä noin kahdeksan viikon kuluessa.

MITÄ?: Lähinnä kirjoja ja kaikkea mitä niistä herää. Vähän leffoja, pupuja ja prinsessaa. Luultavimmin saatte tutustua myös tähän perheenlisäykseen, mutta suunnitelmani on pysyä lähinnä aiheessa. Eli kirjoissa. Kuvista tykkään itse ja olen niitä harrastanut, mutta blogiin olen käyttänyt vain vanhoja otoksia oikeastaan. Ehkä jossain kohtaa innostun myös kuvaamaan enemmän.

MISSÄ?: Kotona (olohuoneen sohvalta) ja joskus töissä. (Shhh!) 

MILLOIN?: Innostuneena uudesta kirjasta tai kirja-aiheesta. Tahtoisin käyttää blogiin ennemmän aikaa ja paneutumista, mutta toistaiseksi siihen ei ole ollut mahdollisuutta. En tiedä mitä tämä uusi ihmistaimi tuo tullessaan lukemisen ja blogin kannalta, mutta sen näkee sitten.

MITÄ MIELESSÄ NYT?: Viransijaisen haku ja päättäminen. Siskot. Odotus ja vauva ja kotiinjääminen (minulla ei vielä toistaiseksi ole mitään, siis yhtään mitään, valmiina vauvaa varten). Lukeminen on ollut tosi hidasta maaliskuussa. Ihanaa kun blogilla on lukijoita tosi kivasti! Kirjablogiyhteisö on huippu.

Laitan tämän eteenpäin Ilselle Juuri tällaiseen, joka teki juuri yhden minun suosikkikirjoistani, käykää ihmeessä siellä! Ja sitten Morren maailmaan,  Jorille Kaiken voi lukea- blogiin, Uppoa Hetkeen ja Kirjanurkkaukseen. En luettele enempää, vaikka mieli tekisi :)