Heinäkuu 2011

(Kaksi lasta, joita molempia kovin varjeltu auringolta...)

Tähän tulee heti aamulla heinäkuussa lukemani kirjat listattuna. Sitä ennen aion kuitenkin nukkua vähän. Päivään saa kummasti puuhaa kun huomaa seisovansa klo9.30 rappukäytävässä vauvan ja 5v:n kera ilman avaimia, rahaa, vaippoja tai vaunuja. Mies on toisessa kaupungissa iltaan asti töissä, eikä vara-avainta ole. Suosittelen kokeilemaan, mikäli kaipaa haastetta ja seikkailua elämäänsä.

Eli kirjoihin:
kirjoja 7
naisia 2/7
suomalaisia 1/7
englanniksi 1/7
sivuja 2258, keskiarvo 322

JonathanTropper: Everything Changes 
David Foenkinos: Nainen, jonka nimi on Nathalie
William Golding: Kärpästen herra
Markus Nummi: Karkkipäivä
Daniel Kehlmann: Maine
Susan Fletcher: Noidan rippi
Karin Schmidt: Sinä et kuole

Heinäkuun kirja: Daniel Kehlmannin Maine. Pidin valtavasti myös Karkkipäivästä, Naisesta, jonka nimi on Nathalie sekä Tropperin Everything Changes - kirjasta.

Daniel Kehlmann: Maine

 Daniel Kehlmann: Maine
Saksa 2009 (suom.2011)
176 sivua

MIKSI?: Poimin epäileväisenä uutuushyllystä. Erittäin onnistunut kansi.

LYHYESTI: Jos yrität väittää, että romaanihenkilö on vähemmän olemassa kuin sinä, niin tämän luettuasi et ole enää ihan varma asiasta.

FIILIS: Tätä on odotettu. Kirjaa, joka on vaan mahtava. Kehlmann kysyy kirjassaan pohjimmaisia eksitenssifilosofisia kysymyksiä äärimmäisen taitavasti, yhtä aikaa vakavasti ja leikitellen. Ihastuin todella. Esillä on myös julkisen ja yksityisen veteenpiiretty viiva sekä julkisuuden kaipuu ja taakka. Mistä tietää, että tämä on todella minun elämäni? Jos katoan, niin keneksi muutun? Kenen tarinaa kerron? Kuka minä olen ja miksi?

Maine on eräänlainen novellikokoelma, jonka hahmot liittyvät toisiinsa arvaamattomalla tavalla. Mukana on myös kirjailija, jonka romaanihahmot keskustelevat kirjailijan kanssa taitavasti. Yritin valita suosikkiani novelleista, mutta pidin kaikista. Tarinat ovat silti keskenään kovin erillaisia. Ehkäpä paras on kuitenkin "Rosalie lähtee kuolemaan". Mutta voisin luetella myös muut 8 novellia. Miguel Auristos Blancos meni henkilönä ironian puolelle ja nauratti synkkyydestään huolimatta (muistutti kovasti Coelhoa). Monista henkilöistä olisin halunnut kuulla lisää ja jäin pohtimaan mitä sitten tapahtui. Todellisista ja keksityistä. "Keskustelupuheenvuoro" taas on kirjailijan kielellinen taidonnäyte (ja samalla myös suomentajan).

Vaikka Kehlmann kysyy syviä kysymyksiä, hänen tekstinsä ja tarinansa vievät mukanaan. Hahmot ovat kiinnostavia ja käänteet yllättäviä. Lukekaa tämä. Ehdottomasti. Ainakin jos kiinnostut identiteettin ja olemassaolon kysymyksistä taidokkaassa kaunokirjallisessa muodossa.

MUUTA: Kirjailijan kuva löytyy takakannelta: tuo saksalaisen kirjallisuuden supertähti katsoo silmiini vakavasti. Minua nauratti, kun kuva on jotenkin niin KIRJAILIJAN näköinen. Onkohan se edes hänen kuvansa? Kehlmannilta on suomennettu myös toinen romaani Maailman mittaajat. Lukupinon jatkeeksi päätyy sekin.

TOISAALLA:
Hanna
Pienen mökin emäntä
Umami-sivusto/Ville (täällä voit osallistua arvontaan ja voittaa kirjan itsellesi)
Kirjavinkit


TÄHDET:
+ + + + +

Markus Nummi: Karkkipäivä

Markus Nummi: Karkkipäivä
Suomi 2010
381 sivua, Otava

MIKSI?: Nenäpäivän jälkeen en halunnut lukea enää yhtään -päivä liitteistä kirjaa, enkä Finlandia-ehdokkaita. (Looginen päättelyketju: jos voittaja on niin kamala, niin miten huonoja ne muut sitten ovat? Onneksi Finlandia on yhden ihmisen mielipidekysymys.) Erittäin luotettavalta taholta sain kuitenkin vahvat suositukset tähän kirjaan ja niihin kannattikin uskoa.

LYHYESTI: Tok Kilmore pelastaa rinsessan sillä aikaa kun aikuiset kaivelee napaansa.

FIILIS: Kirja on harvinainen yhdistelmä yhteiskunnallista viestiä, järkyttävää tarinaa, huumoria, sattumuksia ja pelottavan todelliselta tuntuvia hahmoja. Kirja vie taitavasti mukaansa ja onnistuu olemaan samalla kertaa kepeä, oivaltava ja raskas. En muista milloin olisin lukenut kirjan saman päivän aikana. Tämän luin.

Nummi yhdistää henkilöt taitavasti toisiinsa. Tarinasta löytyy turhautunut kirjailija, omaa elämäänsä pakoileva sosiaalipäivystäjätäti, seonnut yksinhuoltaja, riitelevä avioeropariskunta ja heidän lapset. Enemmän tai vähemmän näkymättömät. Kirjasta muodostuu jännitysnäytelmä. Tarkkanäköisyydessään satuttavan kerronnan ei toivoisi voivan olla totta ja kuitenkin tietää, että voisi olla. Siitä tunnistaa myös tahtomattaan itsensä: Paulan kiireestä ja turhautumisesta, Akin harhailevista ajatuksista, joita hän miellään kirjoittaisi romaaniinsa ja sosiaalityöntekijä Katrista, joka aina ensin epäilee ja kulkee ajatuksissaan toisaalla. Aiheena lastensuojeluilmoitukset vaikutti täysin mahdottomalta kiinnostavaksi romaaniksi, mutta kirjaa on hankalaa arvioda käyttämättä ylisanoja. Tämä on loistava.

MUUTA: Ne, joilta tämä kirja on jäänyt lukematta tulisi korjata virhe välittömästi. (Mielellään myös Finlandia-palkinnon valitsija voisi korjata virheensä.) Itse aion viimeistään nyt lukea Nummen Kiinalaisen puutarhan. Mies tykkäsi myös kovasti Karkkipäivästä. Kirjan nimi on muuten spot-on.

TÄHDET:
+ + + + (+)

William Golding: Kärpästen herra

William Golding: Kärpästen herra
Englanti 1954 (suom. 1960)
336 sivua, Otava.
Nobel 1983

MIKSI?: Päädyin tähän jotain kautta yrittäessäni etsiä kirjoja nostalgia-haasteeseen, mutta lukulistalla se on ollut kauan. Mahdottoman vaikeaa löytää kirjoja julkaisuvuoden mukaan! Tähän kirjaan liittyvät vuodet eivät kuitenkaan sovi minun nostalgiakseni.

LYHYESTI: Saareen jääneet pojat tappelevat ja kiusaavat toisiaan hengiltä. Kirjaimellisesti.

FIILIS: Yök.

Heinäkuuta ei ole enää loputtomiin jäljellä ja minulla on jo 4(!) kirjaa odottamassa arviota ja viideskin kohta. Yritän aina edetä järjestyksessä ja nyt en pysty tekemään mitään, ennen kuin saan sanottua jotain Kärpästen herrasta. Arvioiminen tuntui vaikealta jo viime viikolla ja nyt sitten viikonlopun Norjan tapahtumien jälkeen varsin mahdottomalta.

En ole lukenut tätä aiemmin, koska olen ollut varma etten pitäisi siitä. Olin oikeassa. Vaikka kuvaus ihmisluonteen todellisesta pahuudesta olisi kuinka hieno tahansa, niin minulle tämä oli liikaa. Haluan uskoa Rawlsin yhteiskuntasopimuksen kaltaiseen lopputulemaan, mikäli pitäisi ns. aloittaa alusta ja järjestäytyä. Ehkä kirjan aiheuttama kuvotuksen tunne kertoo jotain kirjan onnistumisesta, mutta minulle tämän kaunokirjalliset ansiot jäivät hämäriksi. Kerronta on osiltaan pitkästyttävää. Suomennoksen kieli on myös auttamattoman vanhentunut. Täytyi kuitenkin lukea loppuun kuinka pojille käy.

TOISAALLA: 
Sattumalta Lukuhetket arvio kirjan eilen, joten sieltä voitte lukea lisää.

MUUTA: Onpa synkkä Nobel-voittajan pääteos. Voit vastata kirjasta tehtyyn tietovisaan täällä. Itse sain kaikki oikein, hip hei!

TÄHDET:
+ + (+)

sanattomuus

Me vaellamme täällä kauniissa maassa
ja vaellamme pimeässä laaksossa.
Harvat ovat ilomme, monet murheemme
moni on poistunut joukostamme
niinkuin jokainen poistuu kerran.
Moni meistä kaipaa läheistään,
moni lähintään,
moni kohottaa huultensa pyynnön
ja sydämensä rukouksen:
"Anna heille rauha,
anna hänelle rauha."

Samaa me pyydämme itsellemme,
samaa jokaiselle tällä ja tuolla puolen virran:
jokaiselle joka vaeltaa kanssamme,
jonka sydän lyö
tai juuri nyt vaikenee.
Tai, jonka sydän nyt juuri alkaa sykintänsä.
(Lassi Nummi, Requiem 1990, Otava)

Kindle-mainontaa

Hanna oli mennyt ja ostanut Kindle 3:sen. Käykää ihmeessä lukemassa hänen juttunsa täältä. Itselläni tuo laite on ollut viime helmikuusta. Alkuinnostus on hieman karissut. Tai ihan vaan on ollut niin paljon kirja-kirjoja luettavana, että Kindle on jäänyt lukupinon pohjalle. Äitiysloman alkamisen jälkeen olen myös liikkunut vähemmän esim. junissa tai busseissa, mihin tuo sopii todella hyvin käytettäväksi. Meillä ei hetkeen toiminut kotona wi-fi, jolloin en saanut kirjoja ladattua. Mutta kyllä minä siitä edelleen kovasti tykkään :) Kirjoittamiini Kindle-aakkosiin pääset TÄSTÄ.

kesäleffoja osa II

Edellinen leffapostaus löytyy täältä.

Ole luonani aina
Kazuo Ishiguron kirjaan perustuva elokuva on onnistunut. En silti pitänyt siitä, sillä tarinana tämä on niin kovin synkkä. Kysymyksiä ja ajatuksia elokuva kuitenkin herättää. Olisi mukava kuulla teiltä jotka olette lukeneet kirjan, että miten nämä vastasivat toisiaan.
TÄHDET: ++++

Kuninkaan puhe
Paljon kehuja saanut elokuva änkyttävästä kuninkaasta lunastaa kaikki odotukset. Tämä kannattaa ehdottomasti katsoa!
TÄHDET: ++++(+)

Tamara Drewe
Englantilaisen elokuvan hahmot ovat kaikki aika kamalia, mutta tarina oli aivan erilainen kuin luulin. Puolikepeää ja vähän romanttistakin.
TÄHDET: ++++

Taistelija
Nyrkkeilyelokuva, jossa Cristian Bale tekee aivan uskomattoman roolin! Jo sen takia leffa kannattaa ehdottomasti katsoa. Tässä on kyllä hulluin perhe pitkään aikaan. Elokuva perustuukin tositarinaan ;)
TÄHDET: ++++

Black Swan
Balettielokuva, joka kertoo hienosti nuoren naisen muutoksesta valkoisesta joutsenesta mustaksi ja ristiriidasta, joka tästä aihutuu.
TÄHDET: ++++

 Kova kuin kivi
Coenin veljesten upea lännenelokuva, jossa nuori Hailee Steinfield näyttelee vaikuttavasti vanhojen setien (kuten Matt Damon) kanssa.
TÄHDET: ++++(+)

Just Go With It
Yllätävän onnistunut romanttinen komedia (minun odotukseni näiden suhteen ovat tosin kovin vähäiset). Jennifer on ihanasti ikäisensä ja kohtaus jossa he ottavat mittaa toisistaan Kidmanin kanssa korvasi muutamat ala-arvoiset vitsit.
TÄHDET: +++

Cemetery Junction
Tämä on helmi! Kiinnostavat hahmot, hyvät näyttelijät ja toimiva tarina: upealla musiikilla. Naurettiin aivan katketaksemme.
TÄHDET: ++++(+)


Jatkan taas jossain kohtaa. Kuten sanottu, on tullut muutama leffa katsottua viime aikoina...

David Foenkinos: Nainen, jonka nimi on Nathalie

David Foenkinos: Nainen, jonka nimi on Nathalie
Ranska 2009 (suom.2011)
268 sivua, Gummerus

GENRE: Kirjallinen Amélie.

LYHYESTI: Ne tapas ja se tilas aprikoosimehua just niiku piti.

FIILIS: Ihan oikeasti ajattelin, että minä en varmastikaan pidä tästä. Yritän useimmiten pysytellä kaukana ranskalaisista elokuvista ja sama sääntö toimii melko hyvin myös kirjoihin. Mutta poikkeus vahvistaa säännön. Kuten Amélie. Ja nyt tämä kirja.

Tästä on sanottu niin paljon, etten taida yrittää lisätä siihen paljoakaan. Viihdyin, yllätyin, nauroin, hymyilin, heräsin pohtimaan. Kirjasta tulee hyvälle mielelle, vaikkei tapahtumat olekaan erityisen aurinkoisia. Hahmot ovat riittävän kummallisia, juoni suloisen mutkikas, yksityiskohdat ja sivupolut viihdyttäviä ja tarkkoja. Kirjassa on monta lukua, mikä tekee tästä nopealukuisen ja rytmikkään.

TOISAALLA:
Ihanasti tästä on kirjoittanut Ilse, joka suosittelee kirjaa kaikille aivan kuten Mari A. ja  minäkin. Kirjan on lukenut myös ainakin Luru, Cathy, kirjavinkit  ja Anneli.


TÄHDET:
+ + + +

JonathanTropper: Everything Changes

JonathanTropper: Everything Changes
Yhdysvallat 2005
352 sivua
Kindle Edition for iPhone, 4857sivua.

MIKSI?: Amazon.com selailulöydös.

GENRE: Hauskuutta, vauhtia ja romantiikka. Tavallaan chic-littiä, mutta päähenkilönä on mies ja kaikki on vaan vähän synkempää ja hauskempaa.

LYHYESTI: Kaikki on hyvin ja kaikki voi muuttua. Viikossa. Kokonaan ja ilman paluuta. Liikkuvaa junaa ei voi pysäyttää, eikä ehkä tarvitsekaan.

FIILIS: Tämä oli hauska! Genrensä huippuyksilö! Luin tätä hetken päällekäin Sinä päivänä- romaanin kanssa ja vaikka kirjat ovatkin erilaisia niin tämä veti yhtä lailla mukaansa. Ongelmaksi tuli lähinnä se, että luin kirjaa myös öisin imäettäessä ja nuo valvomiset tuppasivat venymään.

Kirjan ainekset kuulostavat tragikoomisuudessaan melkeinpä liian kärjistetyiltä, mutta Tropper käsittelee aiheita taitavasti. Päähenkilö Zack huomaa mm. pissaavansa verta, haaveilevansa kuolleen kaverinsa vaimosta kihajaisviikollaan ja alkavansa tehdä sovintoa elämänsä pilanneen isänsä kanssa. Tuo maailmalta palaava täystuho-jääkaappifilosofi-isä onkin aivan ennennäkemätön romaanihahmo.

Tarina on joiltain osin ennalta arvattava kuten romanttiset Hollywood- komediat ja kuulostaa paikkapaikoin elokuvakäsikirjoitukselta. Yllätyksiä oli kuitenkin myös tarjolla. Pidin siitä miten mahdottomiin tilanteisiin Tropper hahmonsa vie ja miten he sitten selviävät pois niistä. Monesti huumori on varsin mustaa, mutta dialogit toimivat myös hyvin.

Haluasin heti lukea seuraavan Tropperin. Ilokseni huomasin, että häneltä on suomennettu kaksi kirjaa, joista toinen aivan äskettäin: Seitsemän sietämätöntä päivää. Toinen on Kuinka lähestyä leskimiestä. Toivottavasti suomennoksissa on onnistuttu.

Syvällisyyttä kirjoistaan kaipaavalle tätä ei voi suositella, vaikka tässäkin ihmissuhteissa tapahtuu suuria. Laadukasta hauskuutta ja viihdytystä etsivälle tämä on ehdoton.

TÄHDET:
+ + + + (+)
Genrensä huippua.

Kirjavassa kammarissa vertailtiin erään kirjan kansia ja googlettamalla huomasin, että myös tästä kirjasta on ainakin 6 eri kansiversiota. Kaikki ovat mielestäni aivan kamalia!? Eikä yksikään edes tavoita mitään kirjan sisällöstä! Mitä mieltä olette? (En saanut kuvia isompina)

Mari Jungstedt: Muurien kätkössä

Mari Jungstedt: Muurien kätkössä
Ruotsi 2006 (suom.2010)
380 sivua, Otava

LYHYESTI: Dekkarisarjan 4. osa. Edellisten lukemisesta on jo aikaa.

FIILIS: Tämän lukemisesta on nyt jo vierähtänyt hetki. Eikä siitä suurta muistijälkeä jäänyt. Jungsteadt kirjoittaa ihan sujuvasti ja rakentaa erityisesti ihmissuhteista kiinnostavia. Tämä erityisesti innostaa lukemaan aina uuden osan sarjaa. Gotlanti tapahtumapaikkana on kiehtova.

Murhajuonessa ei ole mitään ihmeellistä. Välillä tuntui, että mukaan on otettu liian monta aihetta ja henkilöä yhdellä kertaa eikä kirjailija itsekään pysy ihan kärryillä.

Sarja on ihan peruslaadukasta jännitystä, eikä myöskään liian raakaa minun makuuni. Luen varmaankin myös 5. osan.  Sarja kannattaa lukea alusta alkaen. Kaikki kirjat ovat olleet tasaisia tasoltaan. Sopii hyvin kun pitää hotkaista jotakin nopeaa.

TÄHDET:
+ + +

39c

Tuo lämpötila ei onneksi ole ulkoa. Kyseessä on ruumiinlämpöni, jota olen yrittänyt kääntää laskusuuntaan viime päivät. Onnistuin saamaan nielurisatulehduksen! (Ensimmäistä kertaa elämässäni). Kuumeen lisäksi siinä on sellainen bonus, että syöminen ja juominen käy varsin mahdottomaksi. Kuten myös lukeminen. Ja bloggaaminen. Minulla on useampi kirja, joista pitäisi blogata ja sitten noita keskeneräisiä on iso pino, jostain syystä vaihdan taas kirjaa jatkuvasti. Mutta nyt ei auta kuin yrittää selvitä tästä taudista ja palata elävien kirjoihin lähipäivinä. Mukavaa tapaamista kirjablogitreffeille!!

Sinä päivänä uuteen kotiin

 Täällä saatiin iltaan jännitystä kun järjestettiin arpajaiset. Mukavinta taisi olla 49 arpalipun leikkaaminen ja sitten tietysti se, että sai nostaa voittajan. Miten jonkun nimi voi olla Morre?  tyttäreni kysyi. Joka tapauksessa onnittelut Morrelle ja postia tulee kunhan saan osoitteen.

Virallinen valvoja näytti tältä:

 Lohdutuspalkinnoksi me söimme tätä, jonka resepti löytyy täältä. (Kakun pystyy tekemään lähes kokonaan luomuna). Suosittelen muillekin osallistujille lohdutukseksi, on meinaan herkkua. Tosin kokomääritelmä 8:lle on mielestäni liioittelua ;)

10 kärjessä Annin tyyliin

Mä luulin jo jääneeni ihan välistä tästä haasteesta/palkinnosta, siis ettei kukaan antanut sitä minulle, mutta sitten löysin itseni Lurun blogista. Kiitos!

Ajattelin vastata top10 kirjoihin tekemällä listan tänä vuonna tähän menessä lukemistani kirjoista. Sittenhän voi vuoden päätteeksi katsoa, mitkä edelleen mahtuvat huippujen joukkoon. Tämä ei ole paremmuus järjestys.

1. Alice Munro: Liian paljon onnea
Munro on suosikkini, ehdottomasti.

2. Marjane Satrapi: Luumukanaa
Tämä sarjakuva on todella hieno.

3. Augusten Burroughs: Maagista ajattelua
Hauskoja ja elämänmakuisia tarinoita.

4. Susan Fletcher: Meriharakat

Kielellisesti ja tarinaltaan upea kirja.

5. Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus

Hienon kirjailijan esikoinenkin on yllättävän vahva lukukokemus.

6. David Foenkinos: Nainen, jonka nimi on Nathalie
Tämä oli ihan yllättävän suloinen kirja. Arviota tulossa

7. David Nicholls: Sinä päivänä
Hieno lukukokemus kepeydessään ja kipeydessään.

8. Majgull Axelsson: Huhtikuun noita
Lumouduin, kärsin ja huokailin näiden naisten kanssa.

9. Ali Shaw: Tyttö, joka muuttui lasiksi
Aikuisten satu, joka on tutustumisen arvoinen.


10. Jonathan Tropper: Everything Changes 
(Huumoria ja romantista komediaa todella sujuvassa muodossa! Arviota tulossa.)

Huomaan, että mukana on monta juuri lukemaani kirjaa. Ehkä ne todella ovat olleet hyviä, tai sitten olen monien ei-niin-hienojen- kirjojen jälkeen ollut erityisen ilahtunut vetävistä hahmoista ja teksteistä.

Minulla on samaa ongelmaa kuin Booksyllä, eli en juurikaan käytä kosmetiikkaa kuin erityistilanteissa. Ne mitä käytän on suureksi osaksi luomua. Eli:

1. Ole Hyvä nokkos-yrtti-shampoo
2. Ole Hyvä karpalo-ruusupuu-mansikka suihkugeeli
3. Frantsila luonnonraikas deodorantti
4. Aloe vera- luomuhammastahna
5. Clinique Dramatically diffrent moisturizing gel
Näillä pärjää hyvin arkena, mutta juhlaan tarvitsee sitten
6. valokynän
7. huulipunan
8. ripsivärin
ja muitakin meikkejä, joiden merkissä ole täysin jämähtänyt Cliniqueen. Silloin harvoin kun teen hiuksille yhtään mitään laitan niihin
9. Bed Head Superstaria
tuoksusuosikkina on ollut
10. Flora by Gucci

En tiedä pystynkö millään keksimään kenellä tämä ei olisi vielä käynyt? Olisiko kirjojen keskellä Maija, jonka blogin löysin juuri ja Kirsin kirjanurkka ja Sallan lukupäiväkirja, jossa on muuten hehkutettu mielenkiintoista The Unwritten sarjakuvakirjasarjaa ja Tata lukutoukkailua blogista. Jos joku ei ole saanut tätä haastetta voi vastata näihin  ja kertoa saaneensa sen minulta ;)

kesäleffoja osa I

Elämäntilanteesta johtuen (seli,seli) olemme katsoneet hurjan määrän leffoja viime kuukausina. Kodissamme ei ole telkkaria ja vauvan kanssa on ollut mukavaa istahtaa illalla elokuvan pariin. Käyn pikakelauksella läpi joitain hittejä ja huteja uutuusDVD valikoimista:

The Tourist
Kovin perinteinen toimintapläjäys massoille. Johnnyä ja Angelinaa toki katselee ilolla. Hyvää yllätyksetöntä perusviihdettä.
TÄHDET: +++(+)

Veljekset
Kaurismäen isä- ja veljessuhteita sekä uskontoa käsittelevä elokuva oli varsin synkkä, ahdistava ja onneton. Dialogissa joitan helmiä. En suosittele kevyeksi kesäviihteeksi.
TÄHDET: ++(+)

Hereafter
Eastwoodin uusin käsittelee kuoleman jälkeistä elämää, mikä ei ole järin yllättävää 8-kymppiseltä elokuvaohjaajalta. Leffa-alan superkonkari ei ole parhaimmillaan, mutta meillä tästä riitti keskusteltavaa pitkäksi aikaa. Erityismiinuksia tuosta kamalasta kannesta.
TÄHDET: +++






Biutiful
Ääh. Mä en ihan ehkä ollut oikeassa mielenvireydessä tätä leffaa varten. Kriitikoiden ja katsojienkin ylistämä elokuva on eräänlainen from bad to worse- tarina. Mies diggasi kovasti tästä.
TÄHDET:  +++

Vuosi elämästä
Tää oli mukavan söpö, leppoisa ja hyväntuulinen elokuva sisältäen mieleenpainuvia henkilöhahmoja. Ihmeellisen vähän tässä tapahtuu mitään kuitenkaan.
TÄHDET: ++++







Jatkan myöhemmin, näitä nimittäin riittää...

David Nicholls: Sinä päivänä +ARVONTA

David Nicholls: Sinä päivänä
Englanti 2009 (suom.2011)
507s. Otava

MIKSI?: Tästä on ollut paljon mainoksia monessa paikassa. Kuulosti hyvältä kesäkirjalta.

LYHYESTI: Kannessa se on sanottu: "Kaksikymmentä vuotta, kaksi ihmistä."

FIILIS: Jennin K-kirjablogissa puhuttiin superkirjoista ja yksityisistä lukukokemuksista. Tämä kirja tulee minulle hyvin lähelle sitä miten itse määrittelisin tuon: eli tarina osuu ja uppoaa, vaikkei kirja olekaan mikään kirjallisuuden mestariteos tai klassikko.

Dexter ja Emma, Em ja Dex tapaavaat 20-kymppisinä opiskelijoina, jolloin kaikki vasta alkaa.  Heidän elämäänsä seurataan kohti tuntematonta, hyvinkin kaukaiselta vaikuttavaa 40- ikävuotta. Minä ainakin muistan miltä se tuntui. Kirjan taika onkin samaistumisessa, Hesari kirjoitti lukijan uppoavan omiin muistoihinsa kainalota myöten ja näin todella tapahtuu. 

Teksti on hauskaa, uskottavaa ja rakenteeltaan oivaltavaa. Tässä on kaikki mitä kesäkirjalta voi toivoa. Tosin näin useampana yönä unia vanhoista poikaystävistä. Vaikka suomentaja on tehnyt hyvää työtä, luulisin että vitsit ja nokkeluudet olisivat vielä parempia englanniksi.

Sopii hyvin ikävaihe- ja sukupolviromaaniksi ja ainakin yli kolmekymppisille terapeuttiseksi kirjallisuudeksi.

TOISAALLA:
Hesarin kehuva arvio
 Susa Järjellä tunteella-blogista
Muitakin? Hihkaiskaa arviostanne!

TÄHDET:
+ + + + (+)

ARVONTA:
Eli tämä lähtee uuteen kotiin onnelliselle voittajalle arvonnan myötä. Kirjassa on puolikovat kannet ja se hohtaa uutuuttaan, mutta on kuitenkin luettu lapsiperheessä. Eli osallistu kirjautumalla lukijaksi, jos et sitä vielä ole ja kommentoi tätä kirjoitusta. Ilosanomaa tästä saa myös linkittää, mistä tulee toinen arpalippu. Arvonta tapahtuu ensi sunnuntaina 10.7 klo20.

PS. Jos haluaa mennä sieltä missä aita on matalin, niin tällä voi myös osallistua Satun tiiliskivi-haasteeseen, onhan kirjassa 507 sivua :)