Evakkotaipaleella

Alkuun taas anekdootti, joka ei liity oikein millään tavalla mihinkään.

Meitä ja niitä öö sillä tavalla mukavasti hulluja naapureita yhdistää muiden asioiden lisäksi mieltymys mollivoittoiseen joululauluperinteeseen. Olemme jo kahtena joulunalusaikana viettäneet "Ankeimmat joululaulut" -tapahtumaa, jossa on siis laulettu kaikkia niitä suomalaisia joululauluja, joissa äiti on sairaalassa, kuollut, kuopattu, pieni veli taivahassa, suru säveliä sumentaapi ja muutenkin rattoisa tunnelma. (Poikkeuksena toki lasten laulutoiveet, jotka yhteislaulettiin vaikka eivät olleetkaan ankeita.) Lisäksi laulettiin Evakon laulu, koska se naapurin herran mielestä sopi mainiosti ko. lauluperinteeseen.

Niin että siitäpä silta aasille."Illalla kun äiti peitti mua nukkumaan, en aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan", olisivat voineet meidän talon nykyiset tyttäret laulella, sillä eilen pakkasin heidät Volvoon ja hurautimme mummolaan evakkomajoitukseen. Flunssainen perheemme puoliso- ja isähahmo jäi yksin kotiin missionaan vessojen purku ja mahdollisimman pitkälle etenevä uusien rakentaminen poissaollessamme.

Minua kismittää suuresti olla poissa tapahtumapaikalta kun tällainen merkittävä remonttityömaa on käynnissä. Toisaalta minua luultavasti kismittäisi vielä enemmän asua talossa, jossa ei ole viemäriä eikä juoksevaa vettä paitsi satunnaisesti kellarissa, jossa on 16 astetta lämmintä. Tai siis ei suoranaisesti asua, vaan lähinnä hallinnoida noissa olosuhteissa niitä talon nykyisiä tyttäriä.

Olen siis nyt siinä onnettomassa asemassa, että joudun päivittämään remonttikuulumisia puolison hatarien puhelinraporttien ja kännykkäkamerakuvien perusteella. Päivitän silti, että jäisi tästäkin urakasta joku merkintä aikakirjoihin.

Nyt olemme tilanteessa, jossa alakerran vessasta on purettu kaikki kilkkeet pois:

Tila näyttää suurensuurelta. Se on pienempi kuin meidän keittiön pöytä.

Tässä vielä toinen otos, jossa näkyvät myös Vessaremonttimiehen varpaat. Ja palanen pöntön alla uinunutta lautalattiaa. Sekin pitää purkaa. Harmi.

Minulla oli pitkään vessan seinällä rivi erilaisia harmaaseen taittavia valkoisia maalisävylappuja. (Onkohan niillä joku oikeakin nimi?) Tuijottelin niitä, noin joka toinen päivä sanoin puolisolle että pitäisi aukaista se muovimattopaketti ja tuumata tuo vessan seinän väri kohdilleen. Lopulta siinä viimeisenä iltana evakkoretkikuormaa kuumeisesti kasaan haaliessani kipaisin jossain välissä niiden eniten harmaiden lappujen kanssa vinttiin, tihrustin siellä huonossa valossa lappuja muovikääreessä olevaa lattiamattorullaa vasten, totesin että tästä ei tule hullua hurskaammaksi ja otin random-otannalla yhden melko harmaan lapun, johon kirjoitin tussilla "tätä seiniin, Uulan Into-sisustusmaali" ja annoin lapun puolisolle.

Että näinkin pieteetillä meillä sisustetaan.

Myös jonkinasteista hankaluutta on ilmennyt, koska se yyyberhieno oranssi Enso-levy ei mitenkään riitä yläkerran keittiön välitilalevyksi. Tämä siksi, että yläkerran keittiön ruudullisen Enso-levyn takaa pahvitapetista paljastui melko soma mutta iso reikä, joka on tismalleen sellaisen vanhan ajan valurautaisen, pyöreäpohjaisen kaatoaltaan mallinen. Minulla on siitä kuvakin, mutta se on näemmä kotikoneella.

On sympaattista tietää, että yläkerran keittiössä on alun perin ollut sympaattinen, pyöreäpohjainen kaatoallas. On masentavaa, että sen jälkeensä jättämä reikä on niin suuri, ettei pieni oranssi levynpalaseni riitä sitä peittämään. Jos joku sattuu tietämään, että jossain on oranssia Enso-levyä, ottakoon välittömästi yhteyttä.

Minä olen toistaiseksi lähestynyt ongelmaa lähettämällä feisbuukitse kilometrin pituisen epätoivo- ja ahistusviestin gurulleni Espooseen. Voisin lisätä kaikkiin mahdollisiin remonttiohjeisiin siihen "Asu vuosi ennen kuin teet mitään" -kohdan perään - tai ehkä jopa ennen sitä - että "Hanki hyvä guru". Gurun tarpeellisuus remonttitaipaleen myrskyissä ja karikoissa on kiistaton. Jo pelkästään siksi, että gurun vastaus alkaa melko usein sanoilla "Ei pidä vaipua epätoivoon."

Gurulla oli parikin kikkaa kinkkisen tilanteen ratkaisemiseksi. Mutta niistä lisää tuonnempana.