Sanonko, montako kirosanaa oon tänään päästänyt? Aika monta. Mulla on nyt sitten korvatulehdus ja puhjennut tärykalvo, niiden kaverina antibioottikuuri ja siitä syystä pt:n iskemä treenikielto. :))) Ja mikä sen parempi kanava purkaa tätä ahdistusta kuin oma pieni ihana blogi. <3 Avautumista tiedossa.
En ihan oikeasti tunnu käsittelevän tätä pientä takaiskua kovinkaan hyvin tai ainakaan aikuismaisesti. Täällä suunnittelen ihan tosissani jättäväni antibioottikuurin kesken torstaina, jotta viikonloppuna pääsisi salille. Järki kädessä tottakai – antibiootit määrättiin aika lailla 'just in case', koska korva ei punoittanut eli tulehdus on tullut pääosin vain tärykalvon puhkeamisen vuoksi ja sekään ei ollut kovin paha. (Yöllisistä korvakivuista ei voitu sanoa muuten samaa, fyi… En toivo kenellekään.) Jos koko kroppa huutaa siis terveyttä torstaina, niin miksen voisi lopettaa niitä jo aikaisemmin? Jos taas kipeily tai jokin oire jatkuu, niin sama kai se on siinä tapauksessa vetää koko viikon kuuri loppuun asti, kun salille en tietysti puolikuntoisena aio suunnata. Sormet ristissä kuitenkin sen puolesta, että tämä tyttö olisi terve kuin pukki viikonloppuun mennessä! :)
Ihanan ystävän kommentti, kun valitin hänelle masentuvani hänen treeneistään (mainitsi ohimennen menevänsä bodypumpiin tänään ja sehän riitti allekirjoittaneelle :D): "
Hölöhölö, kohta säkin jo pääset :D aattele vaik jotain kuka teloo vaik jalkansa eikä pääse vähintään kuukausiin treenaa, siinä vaiheessa saa jo masentaa!" :D Totta, ihan totta.
Mulla on silti ihan järkyttävä järki-vastaan-tunteet -taisto menossa. Tai järki-vastaan-lihaskunto? Järki-vastaan-treenimotivaatio… Oli mikä oli, niin tiedostan itsekin kyllä sen, että kun keho vaatii lepoa, niin sitä lepuutetaan. Mutku. :( Olen jo ollut tasan viikon treenaamatta enkä halua kahden viikon paussia treeneihin, kaikkihan nollaantuu jo tässä ajassa hemmetti! Asiaa ei myöskään auta se, että kaiken tämän ylimääräisen vapaa-ajan olen kanavoinut mm. treeniblogien lukemiseen, hehhehee… Fuck. Tällaisen ahdistuksen ja tylsistymisen kun on tottunut purkamaan nimenomaan sinne salille ja ajatuskin siitä, että nyt sitä hyvää fiilistä ei saa sitä kautta lisää ahdistusta entisestään. Kohta on siis lumipalloefekti valmis. :D
Jotain piristettä nyt sitten loppuun eli sitä ainoaa, jota voin vielä tässä aihepiirissä noudattaa ja postailla; ruokakuvia.
Salaattia ja n. 190g kookosöljyssä paistettua kirjolohta <3
Proteiinipullaa vadelma-rahkamössöllä :D Luovuus kunniaan :D
Raejuustoa, tonnikalaa ja cashew-pähkinöitä. Yök :) Mutta tulipahan kuvattua...
Rahkaa, mustikoita ja kanelia, nam!
Broileri-mozzarellasalaattia
Sairasloman paras halikaveri ♡