Täällä ollaan taas, pysyvästi kera toimivan laturin. Ihanaa! <3 Ja sen kunniaksi tuleekin varsinainen kuvapommi, sillä joku teistä pyysi vähän aikaa sitten tekemään postausta yhden päivän arjestani ruokineen ja muine yksityiskohtineen. Nyt sen sitten toteutan, joten täältä pesee.
Maanantai, toivoa täynnä. Viikon ensimmäinen päivä, jolla on hyvä polkaista loppuviikkoon hyvä ja energinen suunta. Aamupalaksi kahden kananmunan munakas murennetulla fetajuustolla (10%), sitruunavettä, kahvia mustana ja erilaisia vitamiininappeja. Nautitaan lokoisasti sohvalta käsin treenivaatteet valmiina päällä odottaen.
Rauhallisen aamiaishetken jälkeen telkun puolelle Spotify päälle ja treenilista soimaan fiilistä nostattamaan. Alkaa purkitus – pinkkiin shakeriin sisälle Jack3d Advanced -preworkoutia, pienempään lokeroon Octanea ja kreatiinia ja isompaan sitten vihdoin käyttöön saatua Gaineria banaanin makuisena. Gainerista totean heti tähän väliin, että se on todellakin slurps ja ravintoarvot osuvat tällä hetkellä erinomaisesti post-workout-makroihini. 90g tänne treenin jälkeen kiitosnam. <3
Sitten pakkaamaan vielä treenilaukkuun kaikki tarpeellinen, preworkout naamariin ja matkaan. Elixia, täältä tullaan täydessä valmiudessa pumppaamaan olkapäitä ja vähän ohessa vatsoja! Ja täältä tosiaan tullaan täydessä valmiudessa eli treenivaatteet aina valmiiksi päällä, näytti se sitten saappaiden ja talvitakin kanssa kuinka hassulta tahansa.
Nykyään voisin jo melkein sanoa, että myös Elixialla se sielu vihdoin ja viimein lepää. Vaikkei treeni kulkenut ihan normaaliin tapaan, niin hammasta purren läpi silti vaikka sen kuuluisan harmaan kiven. Kirsikkana kakun päällä tämä neiti innostui tekemään myös juoksu-HIITin matolla olkapäiden kaveriksi.
Jos joku on varmaa niin se, että tämä täysillä vedetty intervallitreeni juoksumatolla aiheuttaa paitsi hikeä, hengästymistä, heikotusta ja huonoa oloa, niin samalla myös aivan tajutonta huippufiilistä. Just did it! Juoksuvauhti oli tällä kertaa 11,5 + 13 + 14 + 15. Hissikielto edelleenkin kärsii laiskasta toteuttajastaan, mutta jospa kohta saisin hommaan vähän ruotua.
Koti! <3 Enkä edes valehtele todetessani, että tämä on todella usein ensimmäinen osoite, johon päädyn heti kotiin päästyäni – oma sänky. Makuuasento on ainoa oikea tapa toipua treenin aiheuttamasta totaalisesta uupumuksesta, hehe. Kun kroppa on antanut kaikkensa, on kotona sängyllä loikoillessa pienen (tai suuren) ihmisen hyvä olla.
Treeninjälkeiseksi ateriaksi ei ole myöskään kertaakaan aiemmin päätynyt puuroa raejuustolla ja mustikoilla, mutta tänään ne olivat ainoat jääkaapin ainekset ennen kauppareissua, jonne en puolestaan ilman tankkausta jaksanut suunnata. Siispä normaalia hieman reilumpi annos puuroa kasaan ja kohti napaa, hyvin maistui silti.
Pieniä arkisia havaintoja: kypsymässä olleet banaanit ovat todellakin mustuneet todella tummiksi eli ne ovat nyt täydellisessä kypsyysasteessa banaanijäätelöä ajatellen. Kaverit pakkaseen odottamaan herkutteluhetkiä. :) Taustalla soi nykyään jostain hetken mielenjohteesta suomalaisia biisejä, vaikken aiemmin elämäni aikana ole näistä mitään kicksejä erityisemmin saanut. Nyt kuitenkin uppoaa kaikenlainen suomalainen ihan Apulannasta alkaen.
Masu tyytyväisesti täynnä ja kauppalista valmiiksi laadittuna kohti K-Supermarketia, josta tarttui mukaan about kaikki listalta lukuunottamatta lohta ja salaattia, jotka ajattelin hakea sittenkin joku toinen päivä toisesta kaupasta.
Tiesittekö, että Flora kevyt ja paksu 4% ruokakermassa ei ole käytännössä mitään kaloreita tai rasvaa/hiilaria? Itse en ollut tätäkään osannut havainnoida ennen kuin nyt ja olen innostunut sen käytöstä kastikkeiden valmistukseen, hehee. Totta puhuen en ole kyllä kaivannut kermaisia kastikkeita sen kummemmin eivätkä ne nytkään ole mitään taivaanlahjoja maailmalle, vaan ihan normaalia arkista ruokaa siinä missä mikä tahansa muu. Oikeastaan ilman kastiketta saisin tehtyä vähintäänkin ihan yhtä herkullisia ruokia – kvinoa-salaatit näin alkuun mainiten – mutta kivaa vaihtelua joka tapauksessa. :)
Hunajamarinoitua broileria, kevytkermaa ja täysjyväriisiä sohvan rakastavasta syleilystä nauttien ja Emmerdalea (:D) katsoen, check!
Myös psykologian tentti lähestyy ja välttelemistaktiikka alkaa menettää vaikutustaan – pakko vain alkaa lukemaan, ei mahda minkään. Nyt aloitettiin vielä kevyesti luentomateriaaleilla, mutta seuraavaksi olisi vain pakko iskeä tenttikirjan kimppuun ja lukea kuin hullu. Ääh. Vaikka aihe on kiinnostava, niin vaivannäkö on aina vaivannäköä... No mutta, jos joku on kaiken työmäärän arvoista niin juurikin tämä – ahmin tietoa joka tapauksessa innoissani kuin pesusieni. <3
Kaveriksi pari Reissumiestä kera paistetun kananmunan ja puolikkaan avokadon sekä aterian hiilareita täydentämään 100g viinirypäleitä. Ruisleipä ei oikein sovi omalle vatsalleni ja yritän muutenkin vältellä gluteenia ruokavaliossani, mutta silloin tällöin sitä raaskii silti herkutella, sillä hyväähän se on! Sinne menivät nyt viimeiset ruisleivän viipaleet pakkasesta, mutta hetkeen sitä ei ole kyllä tulossa lisää tähän talouteen.
Olen myös tehnyt syntiä. Kaksi yötä meikit naamassa nukkumista, sniifs. :( Siitä syystä yritän nyt ennaltaehkäistä pahempia seurauksia iskemällä naamaani läpinäkyvän, epäpuhtauksia poistavan kuorintanaamion. Naamio kuivuu ja kiristyy siis kasvoille, jonka jälkeen näytät suunnilleen samalta kuin jos olisit ottanut botoxia koko nassun täyteen – et siis voi näyttää tunteitasi, liikuttaa naamasi lihaksia tai puhua selvästi. Hehhe. 20 minuuttia ja kuoritaan pois, det var det.
Viimeisenä ateriana eli myöhäisenä iltapalana en enää jaksanut syödä mitään tukevaa ja olin melko varma, että olin käyttänyt päivän rasvasaldonikin aiempien aterioiden reilummissa määrissä. Tällaisissa tilanteissa on niiiiin helppoa turvautua proteiinijuomaan – omalla kohdallani whey-80, jossa ei proteiinin kaverina juurikaan hiilaria tai rasvaa ole.
Sitten ei muuta kuin hyvät yöunet kasvaville lihaksille näiden kahden pehmopallon seurassa (jotka päätyivät tosin nopeasti lattialle – my bed, my rules).
Sellainen maanantaipäivä siis täällä suunnassa, ei mitään sen kummempaa. :) Vitsit miten mahtavaa, kun läppärissä on taas virtaa vaikka muille jakaa – olen jo kehitellyt päässäni vaikka mitä teidänkin päänne menoksi. Nytkö muka pitäisi malttaa keskittyä tenttimateriaaleihin, kun vihdoin ja viimein saa tämän puolen elämästä takaisin? En halua, en malta enkä tiedä kykenenkö edes. Täällä olen, täällä pysyn!! :)
