Siirtelyyn

Siivosin työhuoneelta puupaloja vähemmäksi,

tein keskeneräisten töiden siirtelyyn laatikoita.

 

Nostokahvat on tarkoituksella matalalla,

että laatikot saa päällekkäinkin.

 

 

 Rippeet joskus saaduista laatikon päädyistä.

Onko tämä jo kierrätyksen kierrätystä,

 sillä nuo päädyt on jo tehty kierrätyspuusta.

Enimmät ja siistimmät käytin jo aiemmin.

Näistä jämistä sain nyt sahattua laitapalat.

Sekä veljeltä saatua, puoli pyöreää rimaa.

Tästä tein nostokahvat, puolipyöreä alaspäin. 

Pohjissakin onnistuin hyödyntämään,

jo aiemminkin käytössä ollutta vaneria.

Laatikon koko on 20 x 30 cm ja korkeus 8 cm.

Mustalla puuöljyllä käsittelin laatikot.

Pukin uusi panta

Tein pukille uuden pannan.

 

 

 Onhan se pirteämpi punaisen pannan kanssa.

 

Pukin muokkasin mieleiseksi 6 vuotta sitten.

Ollut joskus puunvärinen kynttiläjalka.

Silloin laitetun ketjun vaihdoin nyt nauhaksi.

Oli sopiva nauhanpätkä, tais jäädä 2 cm.

Sydämellisen kulkusen maalasin punaiseksi 

ja parilla pistolla kiinnitin nauhaan.

 

Siinä se nyt kököttää keittiön pöydän päässä.

Kaverina kasa sydämiä ja punasarvinen poro. 

Eikös vuosi ole jo niin pitkällä, 

että pukkeja ja poroja alkaa vilisemään...

8, 9, 10 ja 11

Parantelin vähän vuosia sitten tekemääni taulua.

 

Vanha mopon mäntä, vähän pilkottuna

ja pienet kiintoavaimet ristissä.

Mäntä ja avaimet on upotettu vaneripohjaan.

 

Mäntäkallossa oli aiemmin vain kuopat silminä.

Nyt porasin reiät ja vähän muotoilin hiomalla.

Samalla hioin taustaa himmeämmän mustaksi.

Ennen kuvanstaas innostuttuani unohdin.

Kilisijät

Messinkipalleroita pistin sisäkkäin.

 

 

 

Tuollainen haljennut messinkipallo

ja sopivasti pienempi kulkunen. 

 

Tämä syntyi puoliksi ajatuksen voimalla.

Messinkipallo lojui turhana ja mietin, 

miten tekisin siitä kilisevän.

Sepä olikin varastossa haljennut itekseen,

siistin vain juotoskohtia ja liimasin kiinni.

Lopuksi vielä kiillotin.

 

 Tämän halkaisija on 35 milliä

 ja kilisee nyt ihan kivasti.

Paisteluun

 Mies pyysi ohuen puulastan paistamiseen.

 

 

 

Kun on näitä jonkun tekemiä kauha-aihioita,

niin semmoisestahan sai lastan nopeasti.

Olisi tuo ollutkin liian ohut kauhaksi.

 

 

 

Hiomakoneella ohennusta ja kolvilla kuviot.

Kuulemma kelpaa :)

Kummulle

Taas sidoin oman pihan havuista seppeleen,

miehen äidin haudalle vietäväksi.

 

Tällainen siitä tuli tänä vuonna.

5 pajunvitsaa ja 1 metrinen kuusi meni.

Sidoin 0,9 mm rautalangalla.

Oman suvun haudat on toisessa päässä maata.

Näin kun kerään materiaalit omalta pihalta

 ja teen omin käsin, 

he tavallaan tulevatkin muistetuiksi 

ja joku sukupolvia yhdistävä ketju jatkuu...

Sekä EN 388 standardin hanskat,

etten saa allergista reaktiota havuista.

Johonkin

 Tytär heitti pois reikäisen lapsen paidan.

...ja mie lupasin ratkoa siitä paljetit talteen.

Siinä niitä nyt on pussillinen johonkin...

Melko sähköisiä olivat ja sormiin tarttuivat,

ettenkin kun täällä pakkasta ja kädet kuivat.

Mutta eiköhän suurin osa pussiin päätynyt.