Olematon Oil

Olkkarissa oli dyykattu, vanha öljykannu ja päätin koristella sen.

 

Kannua on tinaamalla korjailtu ja vähän vinksallaan joka suuntaan.

Treenailinpa minäkin tuohon tinausta, pitkästä aikaa.

Yhtä surkeaa jälkeä tuli, kuin kaikki aiempienkin, sopii siis sekaan.

 

Halusin tuohon jonkun öljy-yhtiön logon, vähän väriä tuomaan.

Koska en viitsinyt matkia mitään, keksin oman kuvitteellisen logon.

Taas yksi syntymävuoden lukema sijoitettu sisustukseen.

 

 

Tietokoneella ja ihan tekstinkäsittelyohjelmalla suunnittelin logon.

Sitten leikkasin kontaktimuovista kolmelle eri värille sabluunat.

Tällä kertaa käytin maalaamiseen spraymaaleja.

Paljon haastavampaa touhua, kuin akryylivärit ja tuputtaminen.

Maalien kuivuttua hioin logon kuluneen näköiseksi.

 

Tuennat

Tein saaduista, naarmuisista alumiininpellin paloista kirjatuet.

 

Etsin hyvän fontin ja leikkasin kontaktimuovista sabluunat.

Koristeeksi numerot 6 ja 8, niitä kun meillä esiintyy muuallakin. 

Numerot maalasin mattamustalla spraymaalilla.

Veljeltä sain joskus tällaisia 10 x 24 cm alumiinin palasia. 

Piirsin levyihin viivat, jota pitkin pöydän reunaa vasten taivutin.

Pyöristin kaikki kulmat ja reunat hiomalla.

Koska levyissä oli naarmuja, naarmutin niitä teräsharjalla lisää,

 ensin ennen maalausta, sitten vielä maalauksen jälkeenkin.

 

Kasihan sopii hyvin, pitämään pystyssä vanhat käsityökirjat.

Jalkinetyöntekijän käsikirja, Puusepän oppikirja, Taitokirja,

Näin puen lapseni ja Tyttöjen askartelukirja.

Numero kuusi tukeekin sitten luontokirjoja, onpa taas logiikka.

Jemma

 Tuunailin saadun, metallisen laukun säilyttimeksi eteiseen.

Oli jonkun aiemman omistajan toimesta maalilla merkkailtu.

Suoritin ensin maalipoistoa mömmöllä, sitten vielä paristi hioen.

En ottanut ennen kuvaa, sillä tuskin oli esiteltäväksi tarkoitettu.

Poistettuani maalit, merkintöjä oli himmeästi edelleen nähtävissä.

Maalaamattomina olleet alueet, erottui maalin alla olleista. 

Tulostin sopivat kirjaimet, leikkasin kontaktimuovista sabluunan

 ja tuputin pintaan uuden, nykyiseen käyttöön sopivamman tekstin.

Karhunkielellä hankasin kirjaimet rikki, maalin kuivuttua.

 

 Sisäpuolella ei ollut onneksi mitään muuta, kuin tyhjää tilaa.

Kolho peltisalkku sopii täydellisesti meän dieselpunk eteiseen.

 

Pohjan nurkkiin liimasin kalustehuopapyörylät lattian suojaksi.

Laukkuun mahtui yli 20 purkkia erilaisia säilykkeitä.

Näinä poikkeuksellisina aikoinahan niitä on hyvä olla.

Monta purkkia on miehen hirviporukan teettämiä säilykkeitä.

Kuiva-ainekaappi tyhjeni ja samalla keveni melkoisesti.

Kuvan oikeassa reunassa näkyy keittiön ovipieli, ettei kaukana.

Tekstikyltti

Eteisen oven päälle tein tekstikyltistä tekstikyltin.

Oven päällä on ruma sähköputken turha ja tyhjä pää,

sain sen samalla maisemoitua piiloon.

 

 

Vanhoissa kylteissä saattoi lukea way out, nykyisin exit.

 Tarpeeksi dieselpunk taaskin, sopii huoneen tyyliin.

 Poltin aiemmat tekstit ja maalit keskuslämmityskattilassa pois.

Sitten tein kontaktimuovista sabluunan ja tuputin uuden tekstin.

Kirjainten kuivuttua raavin niitä karkealla karhunkielellä.

 Tällainen, kasapäin mietelauseita sisältävä oli tämä,

 jostakin dyykattu kyltti.

Sydänrivi

Taas kerran ylimääräiseksi jäänyt matala kori,

 sai rivin sydämiä kylkiinsä ja pääsi astiahyllyyn.

Viinilasit ja juomalasit mahtuiviat siihen melkein hyvin.

Yksi viinilasi ei mahtunut ja päätyi hätävaraksi kaappiin. 

Kontaktimuovista leikkasin sabluunan,

tuputin sydämet akryylivärillä, yksi kerrallaan, ympäri korin.

Vieressä sydänkuvioinen peltipurkki.

Maalasin korin punaiseksi vuosia sitten, kun siitä tuli leipäkori. 

Sitten toimi astiakorina vitriinikaapissa, kunnes jäi taas jouten.

Vielä kun löytäisi lisää noita sydänkuvioisia astioita... :)

Lumi-Kola

Tein hajonneen kaapin ylä- ja alalevystä laatikon keittiöön.

Tälläsin vielä kylkeä koristamaan kolajuomalogon.

Tuotemerkki on omien aivojen tuotos ja ehtaa suomenkieltä.

Jonkun aikaa piti ajatusta pyöritellä, ennen kuin valkeni.

Laatikon sudin huonekalumaalilla kertaalleen ja sitten hioin.

Se on tehty piilottamaan moniväristen mukien kokoelma.
Vähän liian siisti laatikosta tuli, pitäisi kai hiukan kolhia sitä.

 

Monessa paikassa palvelleesta ja lopulta hajonneesta kaapista, 

pelastin puiset pohjan, kannen ja hyllyn. Muu olikin kovalevyä. 

Hyllyn rimat jäi odottamaan muuta ideaa, kun en tarvinnutkaan.

 

Logoa varten etsin kivan fontin, tulostin tekstin ja hiutaleen. 

Leikkasin sabluunan terävällä veitsellä kontaktimuovista.
Aikansa kuivuttuaan, hioin logonkin karhunkielellä kuluneeksi.

Aiemmin mukeilla ollut laatikko oli matalampi ja puunvärinen,

siirtyköön se nyt jonnekkin muualle, kun tein paremman.

Kehystetyt

Keittiön seinälle askartelin uudet numerokyltit.

Kuluneet kehykset hankasin hiomapaperilla vieläkin kuluneemmiksi.

Vanerista sahasin ovaalit, jotka käsittelin Osmon mustalla puuvahalla.

Sitten netistä etsin sopivat numerot ja tein kontaktimuovista sabluunan.

Valkealla akryylivärillä tuputin numerot pohjiin, kuivuttuaan hioin vähän.

Ilmaiskorista bongatut kehykset olivat alunperin kiiltävät ja naarmuiset.

Kehyksellä korkeutta 26 ja leveyttä 20 senttiä, ettei ihan pienet.

Tuota numeroparia alkaa löytyä jo useammasta paikasta taloa.

Parin vuoden päästä, kun satasia miehen kanssa yhdessä juhlimme,

voisikin järjestä kisan, kuka vieraista löytää kaikki kutoset ja kasit.

Renginkaappi

Renginkaappi nukkekotiin nikkaroitu.

Materiaalina rakennustyömaalta pelastettuja purkulistoja.

Samoja kuin ikkunapuitteiden teossakin hyödynsin. 

Maalauksen jälkeen koristelin vielä sabluunalla.

Enpä ole ennen noin pientä sabluunaa tehnytkään.

Vähän pääsivät värit leviämään, no näyttääpä kuluneemmalta.

Ovet saranoitu nauloin, nuppeina helmet coctailtikuilla.

Takaseinän tein ammoin saadusta koivuviilusta.

Kaapin esikuva löytyy muuten oman makarin seinältä.

Kaappi sinitarralla kiinnitettynä kamarin takaseinään.

Nyt kun mininikkaroinnin taidot karttuvat,

tekisi kohta  jo mieli tehdä keittiön kalusteet uudestaan.

No rittääpä kahden huoneen mökissä sitten näperreltävää...

Muistutus vielä meneillään olevasta arvonnasta.

Pulmaa ja pulloa

Käytiin Ruotsin puolella kirpparilla.

Löydöt menevätkin kotibaariin.

Mukaan tarttui pirunyrkki palasina pussissa.

Koska en ole moista ennen pyöritellyt.

Googlasin ohjeet, jotta näin oliko koottavissa ja onnistuin.

Neljä viskilasia 2 eurolla.

Työhuoneella nikkaroin laatikon kymmenelle tölkille tai pullolle.

Neljää purkkia/pulloa enempää kun on vaikea käsissään kantaa.

Tyhjien keräilyyn ja täysien siirtelyyn. Menee baaritiskin hyllylle.

Puutavara ja kahvat kavereilta saatuja.

Käsittely mustalla puuvahalla ja sabluunan avulla pullon kuvat.

Pätkii pätkiä

Koska muutama uusikin laudanpätkä löytyi polttopuiden seasta,

päätin tehdä toisenkin laatikon grillailutarvikkeita varten.

 Suunnittelin toteutustavan mielessäni.
 Sitten sahasin laudanpätkät oikeisiin mittoihin.

Puuta meni 9 x 50 cm, 4 x 25 cm ja 4 x 12 cm pätkää.

Hioin enimpiä rosoja ja pyöristelin nurkkia hiomakoneella.

Kokosin laatikon nauloilla.

Pintakäsittelin kaapista löytyneellä maalinjämällä.

Koristelin vanhan sabluunan avulla kirmaavilla ketuilla

Koska tuo on menossa kakkoskämpälle, tyyli rouvin metsäinen.

Tuohon on näppärä koota grillailutarpeet ulos kannettaviksi,

tai voipa sitoa mönkkärin tarakalle ja hurauttaa naapuriinkin.

Tähtilöytöjä

Tein löytöjä paikallisesta kierrätyksestä.

Hajonnut laattainen tarjotin, haarukka ja veitsi kakkoskämpille.

Fiskarsin kirjontasakset, vai mitkä lie, terävät, hyvät ja tarpeelliset.

Koko läjä 50 sentillä.

Samantein tarjotin pääsi muokattavaksi.

Irrotin kahvat, väänsin pohjan pois ja hakkasin risat laatat irti.

Sahasin vanerista uudet pohjat, hioin puuosat, valitsin uudet kahvat.

Mustaa puuvahaa pintaan, sabluunan kanssa kulta tähden tuputin.

Mies hymyilee tyytyväisenä,

vierashuone/kotibaari projekti eteni tähdellisen tarjottimen verran.

Rahaakin kului vain joitakin senttejä, sillä kahvat ja vanerit saatuja.

Tämän tein samaan sarjaan tähtikippojen kanssa.

Yhden tähden

Kakkoskämpän projektin verkkaista aloittelua.

Puukippojen tuunailua tulevaan värimaailmaan.

Kaksi kirpparilta ostettua kippoa.

Tuossa pyöreässä oli lakka tiukassa, ei oikein mikään keino tepsinyt.

Ei kuumailmapuhallin, ei maalinpoistoaine. 

Kovalla raapimisella sain kuitenkin enimmät pois.

Neliskanttisesta hioin tekstit, lakat ja samalla pyöristelin reunoja.

Mustaa Osmo coloria pintaan.

Kontaktimuovisilla sabluunoilla kultaisia tähtiä.

Meillä on tässä kesän aikana tarkoitus tehdä

kakkosasunnon pikkukamarista, kotibaari/vierashuone.

Seinät, lattia ja katto, on lakattua puuta, eli ei yhtään puunväriä lisää.

Sisustellaan ruskean ja musta väreillä, kirpputoreilta materiaalia etsien.

Kerämpäri

 Myöhään iltaisin ehdin joskus tv:n ääressä kutoakkin.

Tytär on vaan lainannut käsityökorini :)

Löysin eilen varastossa penkoessa tämän ämpärin.

Tuo on ihan näpsä pienissä töissä ottaa nojatuolin viereen.

Kokeilin sitä sabluunalla koristella, tuo musta esittää lankakerää.

Ihan ei onnistunut, oli liian jäykkä sabluuna, noin kaarevalle pinnalle.

No, samantein sain toisen vastaavan idean toteutettavaksi...

Muikkutuikku

Pannun päällä on jo kauan odotellut sardiinipurkkituhkis.

Joskus metallinkeräyksestä pelastettu.

Toi vaaleanpunainen nyt ei vaan ihan ole mun väri,

joten eilen nakkasin tuon vihdoin pannuun ja poltin maalit pois.

Polton ja teräsharjauksen jälkeen, tuputin ruotokuvion.

Olikin kinkkinen homma tehdä nuin pieni sabluuna.

Paljon kivemman näköinen peltipuhtaalla pinnalla.

Mulla onkin nyt muikkutuikkupurkki.

Valkoista

Ihan omituista väriä ilmestynyt mun tuunauksiin, valkoista.

No kuitenkin vaan tehostevärinä, en liene pahasti kajahtanut.

Punaiseen pikkuliinaan painettu kaffepannuja tekstiilivärillä.

Taaskin kontaktimuovista sabluuna, hyvin kesti kolme kertaa.

Vihreä puinen kulho.

Muuttui maalinpoiston ja useamman käsittelyn jälkeen tällaiseksi.

Nyt mulla on sydämellisten kulhojen kaveriksi, yksi talvinen kulhokin.

Nyt ei kyllä sais ostaa enää yhtään puukippoa, jollei lahjoiksi,

omissa nurkissa niitä kun alkaa löytyä jo joka paikasta

Elikä viimeviikkoiset Ruotsin löydöt, on saatu tuunattua.

Toinen ja 11 muuta

Uusinta eilisestä.

Nuorena ylimaalaamani Fazerin Parhaat purkki.

Työläämpää maalinpoistoa, koska maalikerros oli paksumpi.

Pintaan taas mustaa ja punaista, sekä santapaperia.

Neliskanttisella purkilla on nyt pyöreä kaveri..

Tässä ne pönöttävät astiakaapin välikössä kaksin.

Ne muut: Sokru laittoi blogissaan minulle 3 x 11 kysymystä haasteen.

- Käsillä tekemisessä minulle asia ykkönen,

on hyödyntää olemassa olevaa ja vältellä uuden ostamista.

- Minulla on kaksi tytärtä.

- Aloittaessani blogini 2011, olimme kolme henkinen perhe.

- Nykyisin meitä on neljä. Avioiduin reilu vuosi sitten.

- Viis veisaan siitä mikä on in ja out, toteutan omaa päätäni.

- Synnyin kuusikymmentäkahdeksan.

- Meidän perheellä on yhteensä seitsemän autoa.

- Mieheni syntyi kuusikymmentäkahdeksan.

- Postinumeroni alkaa numerolla yhdeksän.

- Kun jostakin innostun, kymmenen tuntiakin on vähän.

- Koska en halua kiusata teitä kertoilemalla yhtä ja toista.

Käsittelen tämän haasteen luovasti, ihan oman pään mukaan :)

Uu siks

 Otetaan yksi rumasti ylimaalattu,

 mutta nätisti ajan patinoima, vanha peltipurkki.

Irroitetaan saranoitu kansi varovasti pihdeillä.

Raaputellaan ja hiotaan enimmät irtoavat maalit pois.

Työpöytä muuttuu uhkaavan vihreäksi, tartutaan imuriin.

Suihkitaan, lähes peltipuhtaalle pinnalle, mattamustaa spraymaalia.

Leikellään kontaktimuovista kutos ja kasi sabluunat.

Tuputetaan punaista maalia.

Lopuksi vielä hiontaa, eli ite väkerrettyä kulumaa.

Jes, näin olemme saaneet aikaan söpön peltipurkin :)

Bar hain päin

Heh heh, ihan on taas omaa kivaa, eli päätön idea ja toteutus.

Heinäkuussa, Dartista irtosi vääntösauva ja sitä tallissa korjattiin.

Remontin jälkeen jäi päähäni pörräämään pöhkö ajatus, Torsion Bar.

Koska keväällä tuunailin keittiötä, tyyliin 50-60-luvun huoltsikkakahvio.

Tämmöiset autoaiheiset jutut, istuu meille, kuin nenä päähän.

 Eilen kaivoin varastosta, palan valkoiseksi maalattua vanerihyllyä.

Sahasin oviaukon levyisen palan, josta osan maaleista pois hioskelin.

Sitten pintaan harmaata petsiä, joka tarttui vain enemmän hiottuihin kohtiin.

Tein kontaktimuovisabluunat tekstistä ja tuputtelin mustaa väriä pintaan.

Maalin kuivuttua, tekstin yli kevyesti hiontaa ja pölyjen pois pyyhintä.

Kylttini on valmis, Vääntöbaari, Torsion Bar, oikeasti siis vääntösauva.

Autoilla jatketaankin. Posti toi iloisen yllätyksen autoilevalta ystävältä.

Erittäin tarpeellisen korjauskäsikirjan, vastaisten remonttien varalle.

Lopuksi laitan kuvan kirjasta, näkökulma torsion bariin.