Repale reuna

Toinenkin huovutus, joka ei oikein onnistunut.

 

 

Tuli rumat, repaleiset reunat ja tylsä kuva.

Päätin leikata huovutuksen pyöreäksi.

Halkaisijaksi jäi kuitenkin 46 senttiä.

 

 Villalangan pätkillä kirjoen sitä parantelin.

Kaiverrus puun kylkeen ja kuu taivaalle.

Eiköhän tuokin pyllyn alle kelpaa...

Pistoja ketjuun

Jokusenkin ketjupiston pisteltyäni,

porotaulu eteisen seinälle on valmistunut.

 

 

Aloitin piirtelemällä muutaman tunnin poroa. 

Malli on oma ja tekemisen myötä selkeni.

Eli suunnitelma valmistui yhtäaikaa työn kanssa.

Välillä piti vähän purkaakin.

Mitään en ostanut, kangaspala varastosta ja

kirjontalangat ainakin 20 vuotta vanhoja.

 Värit eteiseen sopivia, muualle ei mitenkään.

Tenkkapoo

 Aloin tekemään eteisen tauluun uutta kuvaa.

 

 

Piirreltyäni ja piirreltyäni, sain poron aikaiseksi.

Aika monta versiota piti piirtää, ennen kun sujui.

Saisikohan hylätyillä pannuun tulet syttymään...

Onneksi on valopöytä, se vähän helpottaa hommaa.

Piirrän aina ihan perinteisesti, kynälla ja paperilla. 

 

Sitten miettimään kuvan siirtoa kankaalle.

Luulin ettei mulla ole enää kalkkeeria.

Merkkauskynää etsiessä löysin kuitenkin. 

Nyt mietin miten jatkaisin...

Herttasuora 2

 Keksin toisenkin tavan kirjoa sydänrivejä vohvelikankaalle.

Niin että joka toinen sydän onkin toisin päin.

 

Kaitaliinan päässä, voisi olla nyt tarpeeksi monta sydäntä. 

Sitten vielä toinen pää...

Eiliset herttasuorat kaipasivat vielä jotain, siitä ajatus lisäriveistä.

Melkein yhtä helppoa, kuin aiempikin tapa.

Ehkä vähän enemmän vaatii tarkkaavaisuutta.

 Oikein, nurin, oikein, nurin...

Herttasuora

Toisenkin vohvelikankaan palasen kirjontaa aloiteltu.

 

Koitin googlailemalla löytää kivaa kuviota, vaan en löytänyt.

Kokeilin piirrellä ja sitten kirjoa erilaisia sydämiä, ei onnistunut.

Luovutin ja aloin kirjoa tylsästi siksakkia, meinasin tehdä kennoa.

Vaan äkkiäpä keksinkin, että siitähän tulee helposti sydämiä.

Yksi rivi näyttää tältä.

Ja näin helposti niitä syntyy.

Vohvelia

Kaitaliina olohuoneen pöydälle vohvelikangasta kirjoen.

 (kaitaliina on kuvassa kaksinkerroin taitettuna)

Olin haaveillut punaisesta vohvelikankaasta ja sille kirjomisesta.

Kirpputorilla sattuikin sopivasti, metrin mittainen pala vastaan.

Joku oli siihen kirjontaa aloitellut, onneksi vähän, purin ne pois. 

Leikkasin kankaan keskeltä halki kaitaliinoiksi ja ompelin reunat.

 

Hintaa liinalle ei tullut kuin senttejä, lankakin kun perittyä.

Tein vain yhtä ainoata kuviosarjaa.

Tykkään lopputuloksesta, laittelen liina huomenna pöytään... 

Kirjoisiko sen toisenkin palan saman tien, vai miettisikö vielä...

Kieppipuu

Kierrätysmateriaalein kirjoin itselleni kiemuraisen puun.

Ketjupistoilla. Luonnosviivat piirsin suoraan kankaalle. 

Tosin merkkausliitu ehti häipyä kirjoessa, että sinne päin.

 

Työ alkoi purkamalla 20 vuotta sitten tehty työ.

 

 

 

Purin ihan osiin, hyödynsin kankaan ja päädyt uuteen.

Päädyt olen aikanaan ostanut kirpputorilta.

Nyt otin alhaalla roikkuvan rinkulan pois ja laitoin talteen.

 

 

Kirjonnat tein mustalla kalastajalangalla.

Ovat loimen loppuja vuosien takaisesta matonkudonnasta.

 

Metalliosat ovat saatuja, jonkun emalityöharjoitteluita.

Olleet mulla jo muutamassa paikassa aiemminkin.

3 sydäntä ja 4 lehtikuviota löysin tässä käytettäväksi.

Punahilkka

Vaatetin Pintoy nuken uudelleen. Tein siitä Punahilkan.

Talvisen version, kun yllä on pitkä villakangastakki.

 

Käsin ompelin askarteluhuovasta takin ja huivin.

Takki on yhdestä palasta, johon tehty hihoille aukot. 

Hihoista ompelin ensin hihansuiden käänteet,

sitten alasauman ja lopuksi nurjalta kiinni takkiin.

 

Kaljuun päähän liimasin mustat pitkät hiukset.

On muuten pellavapää, sillä lanka on ohutta pellavalankaa. 

Huivi on ommeltu muutamilla pistolla kiinni ja laskokselle.

 

 

Tyyppi on ollut palomies, jota muokkasin aiemminkin.

Nyt tein sille vähän kehonmuokkaustakin.

Rumat kädet irti ja tilalle liimasin puuhelmet.

Lyhensin myös raajoja, nukke lyheni 12,5 sentin mittaan.

Näin sitä vaan kierrättelee omia aiempia kierrätyksiään.

Lisärivejä

Tein parisen vuotta sitten kirjomaani tauluun pari lisäriviä.

Omia töitä on onneksi useimmiten helppo korjailla.

Ehkä nyt ajatus kelopuista ja auringonlaskusta 

on paremmin tunnistettavissa.

Lisäsin mie yhen pienen sydämenkin.

Ennen lisärivejä oli vähän aneeminen.

Langat on saatuja 70-luvun keinokuitulankoja, joita en saa 

kirjomalla käytettyä, kun niitä on valintatalon kassillinen.
En tiedä edes mihin tarkoitettuja, noin metrin pätkiä.
Kahdella säikeellä olen tätä kirjonut.

Lanka ei luista tarpeeksi, että saisi tasaiset pistot, 

mutta eipä tässä työssä elävyys pinnassa haittaa.

Eikä taulua näe kuin oma perhe, kun on makarin seinällä.

Lohikäärme

Teki mieli kirjoa jotain, en vain meinannut keksiä mitä.

Päädyin lopulta lohikäärmeeseen.

Kuvan piirtelin ottaen mallia netistä löytyneistä.

Kirjottu saadulle kalustetehtaan jämähuovalle.

Pääosin varsipistoilla, harmaa raita ketjupistoja.

Lankoina saatuja sukkalankajämiä, mustaa ja harmaata.

Taulu on 45 cm korkea, 35 leveä. Menee makarin oveen.

Kehys oli siinä jo aiemmin, eri sisällöllä ja mustempana.
Kehys on periytynyt minulle mummoltani, ilman kuvaa.

Vinot pistot

Käsityökamarin vanha ompelukone kaipasi pientä liinaa päälleen.

Kirppareilta kun ei sopivaa ole löytynyt, päädyin tekemään itse.

Halusin kuvion jossa ei tarvitse laskea, suunnitella, eikä piirrellä.
Halusin myös että kuviointi olisi vain raitoina liinan päissä.
(kiemuraisen poron puulautanen on aiempi oma tuunaus)

Aloitin turkoosilla kaksinkertaisella helmilangalla ja vinoilla pistoilla.

Sitten joka toiseen ruutuun ja huomasin että pariton määrä pistoja.

Kuvio muotoutui itsestään työn edetessä, värit olin valinnut valmiiksi.

Näyttäisi sopivan paikkaansa, väreihin ja vanhoihin romuihin :)

Vaalean harmaa aida kangas on alunperin kirppislöytö.

Kirjoin siitä aikanaan kaksi sohvatyynyä, 

jotka eivät sohvan vaihduttua sopineet enää värimaailmaan.

Purin toisen tyynyn ja hyödynsin kirjomattoman takaosan tähän.

Virkkuukoukulla väritetty

Sain kaverilta vaihtarina liinan, jotain keinomateriaali huopaa.

Mulla oli visio jo valmiina, joten lisäsin virkkukoukulla siihen väriä.

Punaisella villalangalla tein reikien reunoihin silmukoita.

Vaikka mustasta tykkää, niin kyllä se punainen piristää kummasti.

Syksy on tullut, mustan kuvaaminen hämärässä kämpässä hankalaa.
Nytkin sai odottaa oikeassa kulmassa paistavaa aurinkoa jonkun aikaa.

Hertta ja muut maat

Ilmaiskorista joskus poimittu harmaa kaitaliina sai kuviot.

 

Kirjoin liinan ketjupistoilla, mummolta perityllä puuvillalangalla.

 

Kiemuroita ja korttipakan symboleita.

Piirsin kuviot luonnostelukynällä suoraan kankaalle.

Varsi ja laaka

Viikonloppuisen telkkarin katselun oheistyö.

Varsi- ja laakapistojen harjoittelua kierrätysmateriaalein

.

Koska lankojen värivalikoima suppea, piti aihe valita sen mukaan.

Päädyin amiraaliperhoseen, piirretty netistä löytyneistä valokuvista.

Kehys on vanha, monen erilaisen maalikerroksen peittämä.

Olisi tullut siistimpi yksinkertaisella, laadukkaalla langalla.

Näkyy että on tehty kaksinkertaisella ja keinokuituisella.

Tulipa kuitenkin harjoiteltua, edellisistä varsipistoista on aikaa 

ja laakapistoja olenkin vältellyt, muka työläytensä tähden.

Näitä saatuja pätkiä hyödynnetty tässäkin, pohja joku palanen.

Auringonlaskuun ajaisimme

Pakkasta piisaa, eikä tarkene työhuoneella, joten kirjonnat jatkuu...

Nyt syntyi taulu makuuhuoneen seinälle.

Kaksi mielikuvituksellista kelopuuta ja auringonlasku.

Kehys vuosia sitten kirpparilta, oli seinällä jo, vaihdoin vain kuvan. 

Mikä lie musta housukankaan pala ja saatuja langanpätkiä.

Suunnittelin suoraan kankaalle vesiliukoisella luonnostelukynällä.

Tätä saatua lankapussillista tuskin saan koskaan tyhjäksi.

En tiedä mitä lankoja ovat, keinokuitua kai, kahdella säikeellä kirjoin. 

Värivalikoima on varsin rajallinen, joutuu suunnittelemaan sen mukaan.

Valmis kirjonta ennen pesua ja silitystä.

Motto

Blogikin taisi täyttää jossain vaiheessa tammikuuta 7 vuotta.

No mie tein huoneentaulun ehkä eniten tekemisiäni kuvaavin sanoin.

Mie tehen ite ja mieluiten tietenkin kierrättäen.

Kehys ilmaiskorista, pohjana pala lakanaa ja langat vanhoja.

Kirjainten suunnittelu 5 x 5 mm ruutupaperille ja siirto kalkkeerilla.

Kirjottu kokonaan helmilangalla ja pienen ketjupistoin.

Taulu roikkuu nyt käsityökamarini seinällä.
On se tässä touhutessa vissiin ehtinyt ikääntyä blogin pitäjäkin,
kun alkaisi ajoittain kaivata lähilaseja tai kakstehoja...

Kukkia ja kiemuroita

 Kirjoin vanhemmalle tyttärelle lahjaksi värikkään kissataulun.

Kuviointiin haettu ideaa katsellen kuvia meksikon kalloista.

Kehys löytyi kirpparilta ja väri työhuoneella olleesta spraypurkista.

Pohjaksi melkoisen vihreä paksuhko askarteluhuopa, joskus saatu.

Langat jämiä 35 vuoden takaa, silloisesta pöytäliinan kirjailusta.

 Sain silloin mummoltani pöytäliinan, 6 taplettia ja langat kirjontaan.

Kirjoinkin liinat silloin, muttei ne ole koskaan käyttöön päässeet.

Aloitin ääriviivoista, sitten silmät ja vaiheittain muut kuviot.

Varovaisesti hahmottelin piirtämälläni kaavalla ja lyijykynällä.

Riittävän karvaton kissa allergiselle kissafanille.

Homeinen

...pullakranssi, no ei sentään, eikä oikea leivonnainenkaan.

Mutta turkoosia ja sainpa lainata pätkän laulunsanoja.

Kirjoin tyttärellekkin sydämiä koristeeksi, eli kestokeksejä.

Jossain arvonnassa voitettu "huopa"levy ja jämä villalankaa.

Lyijykynä juuri ja juuri jätti jäljen, mitä lie materiaalia oikeasti.

Kuvattu vähän turhan isossa astiassa, ei ollut sopivampaa.

Nuorempi tytär tykkää kovasti turkoosista 

ja kivoja tarjoiluastioitakin kertynyt, saapa nostaa jo esille.