Paksusti 2

Auringonlaskuun ajaisimme.

Toisetkin tumput purkulangoista neulottu.

 

 

Paksut on ja villaiset,

moottorikelkkailuun tarkoitettu.

Aiemmilla lapasilla tarkeni -20 asteessa,

joten eiköhän sitten tarkene näilläkin.

 Purettuja lovikkalankoja ja nallelankaa.

Vaakan kanssa suunnittelin, että sain riittämään.

Eikä isoja valkeita alueita, kun ei ne valkeina pysy.

Karstasin valmiiden lapasten sisäpuolen. 

Tykätään kevään edetessä kelkkailla niin, 

että nähdään auringon laskevan.

Paksusti

Purettuja lankoja neulottu tumpuiksi.

 

Punainen täysvillaa ja kirjava 75%.

Paksut, pitäis tareta pakkasillakin...

Pelkkää raitaa

Toisetkin lapaset omiin käsiin tehty.

 

Punamustat nämäkin ja seitsemää veljestä.

Tällä kertaa ohutta raitaa.

Levenee ja kapenee

Neuloin itselleni lapaset, tietenkin punamustat.

Lapasen mitalla vaihtuu mustasta punaiseksi.

Ekat raidat 1 ja 6, sitten 2 ja 5, sitten 3 ja 4...

Seitsemää veljestä, punaista oli, mustan ostin.

Molemmista päistä

Kun ei kokeilematta tiedä, onko ne sopivat,

niin neulotaan sitten kerän molemmista päistä.

 

 Vävypoika pyysi kelkkarukkasiin sopivat lapaset.

Sain käden kuvan ja langan, mutta jätin kesken.

Kun ei saa olla liian isot, tai menee mykkyrälle.

Eikä liian pienet, kun ei ole hyvä sekään.

Yhteishyvän ohjeesta katsoin silmukkamääriä.

Kokeilkoon ensin, sitten tietää joko katkaistaan,

vai pitääkö purkaa ja neuloa kärjet uusiksi...

Pilkkitumput

Toinenkin virkattu pipo purettu ja lanka neulottu lapasiksi.

 

Taaskin epäilin langan riittävyyttä, joten jatkoksi harmaita raitoja. 

Reunaa koristelin ketjupistoilla, ei vaan taida näkyä.

Purin pipon ja erittelin käytetyt langat omiksi kerikseen.

Sillä kauan oli jo lojunut käyttämättä tämäkin myssykkä.

Mustan lovikkalangan hyödynsin tumppuihin, loput jemmaan

ja jemmasta kaivoin taas purettua nallelankaa piristeeksi.

Nyt on pilkkitumput ja pilkkipipo samaa sarjaa.

No tumput on mustaa ja pipo tumman harmaata, mutta melkein.

Eipä raidatkaan ole samaa sävyä, kun oli niin pienet jämäkerät.

Lämpöä ja lempeä

Purkulangoista kudoin itselleni pirteän raidalliset lapaset.

Lanka lovikkaa, puretusta piposta ja lapasista.

Taas piti talousvaaan kanssa kikkailla, että sai riittämään.

Onnellista uutta vuotta kaikille!

Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

Pinkein piristein

 Nuoremman tyttären lahjapakettiin neuloin mustat lovikat.

 Piristeeksi pinkit, kelkkatakkinsa väreihin sopivat kuviot.

Miesten kokoa

Tehty yhdet miesten kokoiset ja väriset lovikkalapaset.

Langat ovat uusia, mutta ostettu silti kirpputorilta.

Ostin värin takia ja siksikin kun täyttä villaa. 

Lanka oli ohutta, joten neuloin kolminkertaisella langalla.

Lapaset menee pakettiin, toiselle vävypojalle.

Lovikkailua

Piti kokeilla vaihteeksi lovikka lapasten tekoa.

Itelle tein. Paristi piti luoda silmukat ja aloittaa, että leveys oli oikea.

Valkoiset ja mustat koristelut lisätty neulalla jälkeen päin.

Melkoista kikkailua oli noitten neulominen.

Langat oli pätkää ja purettua. Olleet pipoa ja lapasta aiemmin.

Pieneksi käyneitä tai muodottomaksi venyneitä purin pois.

Samaa ruotsalaista Lovikka lankaa kaikki kuitenkin.

Jatkoin ohentamalla lankojen päät ja kieputtamalla ne yhteen.

Tarkka talousvaaka on nuukan kutojan hyvä suunnittelu kaveri.

Punnitsin vanhat lapaset ja arvioin että punaiset pätkät riittäis.

Riittihän ne, ennestään käyttämättömiä pätkiä vielä jäikin. 

Lapaset sai

Isot harmaat lapaset saatu sentään aikaiseksi.

Kovasti pitäis muuta puuhailla, mutta kun kudotutti.

Aika paljon omia isommat tumput piti miehelle tehdä.

Eihän se auttanut kun sovittaa joka välissä.

Lovikka-lankaakin piti käydä välillä toinen vyyhti hakemassa,

eipä se yksi mitenkään tämänkokoisiin riittänyt.

Mutta nyt on miehellä lapaset, aiemmin tekemieni rukkasten sisälle.

Toinen setti rukkasia ja lapasia pitää vielä tehdä,

jotta riittä kakkoskämpällekkin, eikä tartte eestaas rahdata.

Sen verta olin sentään fiksu, että kirjotin silmukkamäärät ylös,

onnistuu seuraavat ilman jatkuvaa sovittelua.

Mustaa ja lämmintä

Olen kauan hinkunut huopatossuja.

Appivanhempien ulkovarastosta semmoiset sitten löytyi ja ne omakseni sain.

Olivat linttaan painuneet, varret oli leikattu osittain halki ja pohjat repsotti.

Hiirikin oli jotain ryönää töppösten sisään kantanut.

Ensin kopistelin isommat roskat, sitten vielä imurillakin koitin siistiä.

Liimauksistaan repsottavat pohjat kiskoin irti.

Seuraavaksi vuorossa oli varovainnen pesu, lämpimällä saippuavedellä.

Huopikkaiden ollessa kosteat, oioin varsia ja muotoa oikeammaksi.

Tossujen rauhassa kuivutta.

Leikkasin erittäin kapean ja osin halkaistun varren, himpun lyhyemmäksi.

Liimailin kontaktiliimalla, pohjat takaisin paikoilleen.

Sitten punaisella villalangalla, vähän iloisia kirjomuksia.

Niin oli paksua ommeltavaa, että piti ottaa pihdit avuksi.

Nyt on mulla omat söpöt huopapopot pakkaskeleille.

Ja passaa hyvin noitten vuosia sitten tehtyjen, lemppari lapasten kaveriksi.

Pikku pikku 2

Tänään sain nämäkin valmiiksi.

Tyttärille, kumpaisellekkin, omat lapaskorvikset.

Turkoosit nuoremmalle ja punertavat vanhemmalle.

Pikku pikku

Putkahti idea, joten...

Oli se kokeiltava sekin, kuinka pienet lapaset onnistuu tekemään.

Muistan kun lapset olivat pieniä, kuinka kudoin nukeille pikku lapasia.

No nämä on vielä pienemmät. Mittakaava ilmenee korvakorukoukuista.

Kudottu kokeillen, kahdella puikolla, kuusi silmukkaa puikolla.

Tyttäret kun näki nämä, tahtovat myös, eli lisää tulossa...

Sinisestä...

Pakkasmittari näyttää yli kolmenkympin, joten lisää lapasia.

Tyttärelle tänään tehdyt paksut lapaset.

Tytär on sinisen ja turkoosin ystävä.

Materiaalina sinisen kirjavaa lovikkalankaa ja ohuita valkeita lankajämiä.

Pörröistä

Minulla on oranssimusta ja mustapunaharmaa talvitakki.

Kudoin tässä kummankin takin kanssa sopivan pakkaskelien pipon.

Materiaalina punainen Järbon Lovikka lanka ja Seitsemänveljestä langan jämiä.

Huovutettu pesukoneessa, ei karstattu.

Nämä olen jo aiempana talvena kutonut.

Kummallekkin takille omansa. Väreihin sopivat lovikka tyyliset lapaset.

Materiaalina kertaalleen purettua samaista lovikkalankaa,

sekä turhasta tehdasvalmisteisesta neuleesta purettua pörrölankaa.

Huovutettu pesukoneessa muutamasti ja karstattu sisäpuolelta.

Tuohon lovikkalankaan jää koukkuun, on se niin paksua, lämpöistä ja huopuvaa. 

Onneksi sitä löytyy tuosta ihan läheltä, Ruotsin puolelta.

Varastossa odottaa jo muutama vyyhti seuraavaa inpiraatiota...

Lapasia

Lisää jouluista askartelua...

Ensin oli ajatus joulusukista ja siitä se sitten lähti...

Seitsemän paria karkin mentäviä lapasia kuusen oksia koristamaan.

Materiaalina lankajämät.